Viikon 4/2018 luetuin
Kehitysapu valui johtajan ökypalkkaan ja kalalammikkoon – Suomen ulkoministeriö odottelee yhä rahojaan takaisin
Sambialaisen maataloustuottajajärjestö ZNFU:n toiminnanjohtaja eleli leveästi Suomen kehitysapurahoilla. Hän muun muassa nosti 29 000 dollarin kuukausipalkkaa. Ulkomaiset rahoittajat olivat suostuneet vain 15 000 dollarin kuukausipalkkaan, joka sekin on valtava summa maassa, jonka bruttokansantuote on vain 1300 dollaria henkeä kohti vuodessa.
Tämän lisäksi toiminnanjohtaja Ndambo Ndambo ohjasi ainakin miljoonan verran kehitysapurahoja omalle firmalleen ja oman maatilansa ehostamiseen. Rahoilla rakennettiin tenniskenttä, klubitalo, kalalammikko ja muuta mukavaa.
Eikä siinäkään vielä kaikki: erään lähteen mukaan johtaja pisti 5000 dollaria käyttörahaa povitaskuunsa lähes joka viikonloppu.
Viikonloppurahat, kalalammikot ja ökypalkka maksettiin Suomen ja Ruotsin rahoittaman kehitysyhteistyöprojektin budjetista. Nelivuotisen projektin kokonaisbudjetti oli 24,5 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli 7,8 miljoonaa. Suomi ehti antaa projektiin viitisen miljoonaa, ennen kuin väärinkäytökset havaittiin.
Erityistilintarkastus paljasti väärinkäytökset
Järjestön kirjanpito oli niin huolimattomasti hoidettu, että tilintarkastuksen ammattilaisetkaan eivät pystyneet tarkkaan selvittämään, mihin rahat ovat menneet.
– Kaikkiaan jopa 2,9 miljoonaa euroa on saatettu käyttää väärin. Me emme tiedä vielä varmuudella, kuinka suuresta summasta on kyse, sillä asiaa käsitellään yhä, kertoo ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisjohtaja Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos Svenska Ylelle.
Tapausta tutkineen Ylen MOT-ohjelman mukaan projekti aloitettiin vuonna 2009 ja sitä päätettiin jatkaa vuonna 2014. Tuolloin ulkoministeriö arvioi, että ”ohjelma on yksi menestyneimmistä ohjelmista Sambiassa”.
– Olihan se yllätys, että kävi näin. Aiemmin meillä on ollut hyvää yhteistyötä ZNFU:n kanssa, kertoo Kuvaja-Xanthopoulos.
Järjestön kautta maksetun tuen oli tarkoitus vähentää maaseudun köyhyyttä Sambiassa. Ja varmasti monien yksittäisten henkilöiden köyhyys onkin vähentynyt.
Erään kerran Ndambo Ndambo osti 300 lehmää järjestön hallituksen jäseneltä 100 000 eurolla. Ndambo piti 150 lehmää itse, antoi 100 lehmää serkulleen ja 50 järjestön talousjohtajalle. Maatalousjärjestö maksoi lehmänkaupat.
Luonnonpuisto omalle farmille
Kaikkein eniten omaa köyhyyttään on vähentänyt Ndambo Ndambo. Hän on kuitenkin avokätisesti halunnut tarjota muillekin mahdollisuuden päästä nauttimaan kehitysaputyön tuloksista. Zambian Observer -lehden mukaan Ndambo Ndambo on avannut osan maatilastaan yleisölle. Luonnonpuistossa on mahdollisuus katsella villieläimiä, kalastaa, golfata, uida ja viettää juhlia. Tietenkin pientä pääsymaksua vastaan.
Alueella on oppaan mukaan 20 seepraa, 16 strutsia, emuja ja antilooppeja, joten katseltavaa riittää.
Takaisinmaksusta neuvotellaan – vain rippeitä takaisin
Ulkoministeriö päätti jo lokakuussa 2016 vaatia osan rahoista takaisin. ZNFU:n uuden johdon kanssa on sovittu, että järjestö maksaa takaisin 183 000 euroa toiminnanjohtajan ylimääräisistä palkkakustannuksista. Rahat piti saada takaisin jo viime vuoden lopussa.
Lisäksi UM haluaisi maksamistaan viidestä miljoonasta vielä 600 000 euroa takaisin, mutta ZNFU:n johto on sitä mieltä, että ne rahat on käytetty täysin asianmukaisesti yleisavustuksena.
Suurin ongelma takaisinmaksun kannalta on kuitenkin se, että järjestöllä ei ole yhtään rahaa. Ulkoministeriön täytyy siis vain tyytyä odottamaan.
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos on kuitenkin luottavainen sen suhteen, että ZNFU tulee maksamaan rahat takaisin, koska muutoin heillä tulee olemaan vaikeuksia löytää uusia rahoittajia jatkossa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aholta tiukka “ei” työvoiman saatavuusharkinnan poistamiselle: Johtaisi orjatyöhön – “Kyse ei ole korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Nykyistä kehitysapu voi kutsua ennemmin kehittymättömyysrahaksi
Kehitysmaiden johtajat polkevat omien kansalaistensa oikeuksia – Eerola: ”Tilanne olisi parempi, jos Afrikan valtioiden rajat olisi muodostettu kansallisuuksien pohjalta”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää