Artikkeli kuva

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA

Kehityksen suunta on selvä: Segregaatio lisääntyy koko Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa

Segregaatio lisääntyy Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa. Kyse ei ole enää pelkästään suurkaupunkeja koskevasta ilmiöstä. Delmos-järjestön raportista käy myös ilmi, että asuinpaikka vaikuttaa ihmisen koulutukseen, työllistymiseen ja tulotasoon.

Eriytymistä yhteiskunnassa vastustavan Delmos-järjestön vuosiraportti osoittaa, että segregaatio on lisääntynyt Ruotsissa vuodesta 1990 vuoteen 2020. Kielteinen kehitys pysähtyi joksikin aikaa 2010-luvulla, mutta on jatkunut taas vuodesta 2018 alkaen.

Raportista käy selville myös se, että enemmistö ruotsalaiskunnista on tänään väestöltään enemmän eriytyneitä kuin vuonna 1990. Kyse on koko maasta, eikä segregaatio ole enää pelkästään suurkaupunkeja leimaava ilmiö.

Ongelmallisten alueiden määrä kasvaa

– Kun työmarkkinoilla paremmin menestyneet ihmiset muuttavat pois joltakin alueelta, niin tutkimuksen mukaan tuppaa käymään niin, että tilalle muuttaa paljon huonotuloisempaa väkeä, kertoo Delmoksen johtaja Anders Kessling.

– Siksi olisi tärkeää työskennellä sekä yksilöiden että itse alueen eteen.

Vuodesta 2011 vuoteen 2020 sosioekonomisesti haasteellisten alueiden määrä on kasvanut. Samoin alueiden, joiden asukkailla menee hyvin.

– Se tarkoittaa sitä, että elämme yhä enemmän erillään toisistamme, Kessling toteaa.

– Koska yhä useammat asuvat ongelma-alueilla, väestön sosiaalinen liikkuvuus uhkaa hyytyä yhä voimakkaammin. Siksi olisi tärkeää muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita siten, että väestön eriytyminen helpottaisi.

Koulutustason nostaminen ensiarvoista

Delmoksen raportissa tarkasteltiin vuonna 1986 syntyneen ikäluokan taivalta 16-vuotiaasta aina 34 ikävuoteen asti. Ongelmallisilla alueilla asuneista hakeutui lukioon ja suoritti ylioppilaistutkinnon huomattavasti harvempi kuin hyvinvoivilla alueilla.

Ylioppilastutkinnon suorittaminen on ikään kuin vedenjakaja ruotsalaisilla työmarkkinoilla ja heijastuu merkittävästi aikuisuuteen. Siksi asiantuntijat näkevätkin koulutustason nostamisen ensiarvoisen tärkeänä segregaation ja syrjäytymisen estämisessä.

– Raportti tuo esiin selviä eroja, jotka ovat riippuvaisia yksilön kasvuympäristöstä. Ympäristöllä on merkitystä koulutukseen ja tulotasoon myöhemmässä elämässä, Kessling painottaa.

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

2.
Suomen uutiset logo

Suomalaisyritys markkinoi maahantulopaketteja Iranissa ja Lähi-idässä – yrityksen somepäivityksessä kerrotaan Suomen tarvitsevan 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa

20.03.2025 |14:58
3.
Suomen uutiset logo

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”

25.03.2025 |19:18
7.
Suomen uutiset logo

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta

24.03.2025 |16:12

Uusimmat










Mainos kuva

Lue lisää

PS Naiset 1/2025

Mainos kuva

Lue lisää

Perussuomalainen 1/2025

Mainos kuva

Lue lisää