Käytetyn tavaran kauppa kasvaa

Hyvälaatuinen käytet­ty tavara tekee hyvin kaup­pansa tällä hetkellä. Kirppu­toritavaroiden suosikkilistalle kuuluvat vanhat astiat, lelut, kirjat sekä lastenvaatteet. Sen huomaa, jos kiertää kirppu­toreilla. Maria Rajala on saa­punut Jyväskylässä sijaitse­vaan Kirpputori Silinteriin kahden lapsen kanssa

– En myy itse, mutta annan pieneksi jääneet lasten vaat­teet sukulaisille tai tuttavil­le. Välillä täällä tekee löytöjä. Pääasia on, että vaatteet ovat ehjiä sekä puhtaita ja niiden hinta ei ole liian korkea, Ra­jala sanoo.

Yrittäjä Timo Jäkkö pe­rusti Silinterin yhdessä serk­kunsa Joonatan Kuosmasen kanssa Jyväskylään vuon­na 2010. Kirpputorin paik­ka on vaihtunut Laajavuoren kaupunginosasta Kirrin oma­kotitaloalueelle. Kaikki 190 myyntipöytää on täynnä ta­varaa.

– Tulijoita on ollut alusta al­kaen koko ajan. Talouden ylä-ja alamäet eivät ole vaikutta­neet myyjien määrään, vaan kierrättäminen on ollut tren­dinä jo pidempään, Jäkkö sa­noo.

Jyväskylän lisäksi Jäkkö on avannut serkkunsa kanssa kirpputorin myös Tampereel­le. Käytetyn tavaran kauppa ei ole Jäkön mielestä elinta­somittari.

– Tämä on vaatteiden ja ta­varoiden suhteen perhekirp­putori. Tämä ei ole suinkaan vähävaraisten harrastus, vaan asiakkaita on laidasta laitaan, Jäkkö tietää.

Kirpputori säästää ympäristöä ja lompakkoa

Pöytämäärällä mitattuna Jyväskylän suurin kirpputo­ri sijaitsee Seppälän kaupun­ginosassa. Kirpparilla.fi -ni­meä kantavalla kirpputorilla on noin 390 myyntipöytää. Jyväskyläläinen Mervi Pyl­väläinen on vuokrannut pöy­dän viikoksi.

– Kaapit ja varasto pi­tää tyhjentää, sillä meillä on muutto edessä. Tästä saa myös hieman rahaa, joka tu­lee lapsiperheelle tarpeeseen, Pylvänäinen kertoo.

Pylvänäinen ostaa kirpputo­reilta kirjoja, leluja ja lasten juhlavaatteita. Myymättä jää­neet vaatteet hän vie SPR:n kierrätyskonttiin. SPR:llä ei ole vuokrapöytiä, mutta se ottaa vastaan lahjoituksi­na puhdasta ja ehjää tavaraa. Suomalaiset ostavat entistä enemmän toisiltaan ja säästä­vät siten lompakkoaan ja ym­päristöä.

– Ostan usein tavaraa kirp­putorilta, koska vaatteiden ja tavaroiden hintataso on edul­linen kauppaan verrattuna.

Tässä säästää rahaa ja kier­rättäminen on myös ympä­ristöystävällistä, Pylvänäinen sanoo.

Pasi Nieminen on yksi vii­destä Kirpparilla.fi -kirppu­torin yrittäjistä. Jyväskylän lisäksi yrityksellä on toinen myymälä Kuopiossa.

– Meidän keskimääräinen tilitys on viikossa noin 160 euroa asiakasta kohden. Jo­notusaika on noin viikon, mutta se pitenee kun men­nään pyhiä. Täälläkin on myyntisesongit kuten kau­poissa. Kesävaatteet eivät oi­kein tahdo mennä kaupaksi enää syksyllä, Nieminen ker­too.

Niemisen mukaan tavaroi­den tai vaatteiden hinnoitte­lu saattaa olla aluksi vaikeaa, mutta sopiva hintataso löy­tyy kun kiertää ja katsoo mil­lä hinnalla muut myyvät ta­varoitaan. Huonokuntoiset vaatteet eivät kiinnosta ke­tään, vaan Nieminen neu­voo laittamaan käytetyimmät vaatteet suoraan kierrätys­konttiin.

Kirpputoreilta häviää tava­raa yllättävän vähän. Niemi­sen mukaan suurempi riesa aiheutuu siivouksesta, sil­lä asiakkaat kuljettavat usein vaatteita ympäriinsä ja jät­tävät ne toisiin pöytiin, kun löytävät mielestään vielä pa­remman ja edullisemman pu­seron tai muun vaatteen.

Jyväskylässä rekillisen myyntipaikan viikkovuokra vaihtelee keskimäärin 20-30 euron välillä. Tämän lisäksi osa yrittäjistä veloittaa muu­taman prosentin myyntipro­vision.

Nettikauppa kiinnostaa verottajaa

Perinteisten kirpputorien määrän lisäksi vanhojen ta­varoiden verkkokauppa on kasvanut voimakkaasti muu­taman viime vuoden aika­na. Suosittuja sivustoja ovat muun muassa Huuto.net ja Tori.fi. Esimerkiksi Tori.fi -palvelussa julkaistiin vuon­na 2012 yhteensä 1,7 miljoo­naa ostetaan-, myydään- tai annetaan -ilmoitusta. Niiden kokonaisarvo oli 5,9 miljar­dia euroa.

Verontarkastusyksikön oh­jaus- ja kehittämisyksikön ylitarkastaja Timo Puiro kertoo, että verohallinto val­voo käytetyn tavaran kaup­paa olemassa olevien resurs­sien puitteissa.

– Verohallinto seuraa aktii­visesti uusia ilmiöitä ja esi­merkiksi internet kauppa­paikkoja. Sähköisen kaupan lisääntyessä ja monimuotois­tuessa myös valvontaresurs­seja pyritään lisäämään ja kohdentamaan tarpeen mu­kaan eri sähköisen kaupan osa-alueille, Puiro toteaa.

Yrittäjä Pasi Nieminen ker­too, että verottaja on pyytä­nyt tietoja paljon kauppaa tehneestä myyjästä vain yh­den kerran. Tuloverolais­sa on säädetty verovapaaksi omassa tai perheen käytös­sä olleen tavanomaisen ko­ti-irtaimiston luovutuksista saadut luovutusvoitot, jos nii­den määrä on yhteensä enin­tään 5 000 euroa vuodessa.

– Käytännössä tällaisen käy­tetyn tavaran myynnistä ei yleensä luovutusvoittoa syn­ny, koska hankintameno on suurempi kuin myyntihinta, sanoo johtava veroasiantun­tija Tero Määttä, Henkilö­verotusyksikön ohjaus- ja ke­hittämisyksiköstä.

Määttä muistuttaa, että muun omaisuuden kirpputo­rimyynnistä saadut luovutus­voitot ovat veronalaista tu­loa, jos tällaisen omaisuuden yhteenlasketut luovutushin­nat ovat yli tuhat euroa. Tu­loa verotetaan pääomatulon veroprosentin mukaan.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 1/2014 -lehdessä.