LEHTIKUVA
Helsingin opetusvirastolla erikoinen tärkeysjärjestys: Myönsi koulukuljetuksen vammaiselle pojalle vasta kolmen vuoden taistelun jälkeen
Samaan aikaan, kun Helsingin kaupunki käytti viime vuonna 800 000 euroa islamin opetukseen, joutuivat vanhemmat taistelemaan vammaisen poikansa koulukyydistä.
Helsinkiläinen Paunion perhe on huojentunut opetusvirastolta saamaansa tuoreen päätöksen vuoksi, jossa on lopulta myönnetty perheen pojalle oikeus koulukuljetukseen invataksilla. Ala-asteella opiskeleva poika on vaikeasti liikuntavammainen, ja päivittäinen koulumatka edellyttää invataksin käyttämistä.
– Lapsellamme on ollut invataksin tarve ensimmäisestä luokasta lähtien. Kuljettaminen yhteistaksissa on käytännössä mahdotonta, koska hän ei ole päässyt kiipeämään taksiin. Olemme nyt tyytyväisiä, mutta asian ratkeamiseen kulunut aika on tuntunut turhauttavalta, kertoo pojan äiti Tuija Paunio.
Koulukuljetuksen järjestymisen käytännön ongelmat alkoivat jo vuonna 2013 tapahtumista, kun poika vaihtoi hänelle ensin osoitetusta koulusta opiskelemaan toiseen kouluun.
Liikuntaesteet johtivat ongelmiin
Koulunvaihtamisen taustalla olivat useat käytännön vaikeudet. Esimerkiksi koulua ei oltu muokattu liikuntaesteisen oppilaan käytettäväksi, joten jo koulussa liikkuminen oli hankalaa.
– Pojallamme oli vaikeaa sopeutua, koska koulunkäyntiin liittyvät järjestelyt eivät lähteneet sujumaan toivotulla tavalla. Hänen oli ylipäätään hankalaa opiskella ja liikkua päivittäin rakennuksessa, jota ei ole suunniteltu liikuntavammaiselle. Koulussa hänellä piti olla tukenaan myös avustaja, joka ei kuitenkaan aina päässyt paikalle. Kouluympäristö oli myös erittäin vilkas ja siellä esiintyi koulukiusaamista, Tuija Paunio kertoo.
Koulunkäynnin päivittäiset ongelmat saivat lopulta pojan itsensä turhautumaan. Syksyllä 2013 hän lähti kesken koulupäivän karkumatkalle.
– Hän karkasi ilman ulkovaatteita ja kenkiä kylmään syysaamuun. Perussairautensa vuoksi tilanne olisi saattanut olla hänelle jopa hengenvaarallinen. Tuolloin poikamme ei ollut vielä pyörätuolissa. Vanhempina me jouduimme lopulta ottamaan lapsemme pois vanhasta koulusta vaikean koulupelon ja turvattomuuden tunteen vuoksi.
Uuteen kouluun ei myönnetty kuljetusta
Pojalle järjestyi opiskelupaikka toisesta koulusta, jonka rehtori lupasi ottaa pojan kouluun.
– Soittelin eri viranomaisille. En heti saanut vastausta, voiko koulua vaihtaa, koska pojallamme oli erityisopetuksen tarve. Olimme kuitenkin pakkotilanteessa, emmekä missään olosuhteissa olisi voineet viedä lastamme vanhaan kouluun, eikä hän sinne olisi suostunut edes menemään.
Uudessa koulussa pojalle kuitenkin järjestyi hänen tarvitsemaansa tukiopetusta ja muutenkin koulunkäynti sujui hyvin. Paunion perheen ongelmat alkoivat, kun pojalle ei myönnetty koulukuljetusta uuteen kouluun.
– Helsingin kaupungin opetuspäällikkö ei suostunut tähän, koska kyseessä ei ollut poikamme lähikoulu. Pyysimme opetuspäälliköltä kahteen otteeseen kirjallisesti ensin kodin ja koulun yhteistyön kariutumiseen ja sitten koulupelkoon vedoten, että poikamme saisi koulukuljetuksen. Saimme kuitenkin vastauksen kirjeellä, jossa korostettiin, ettei kirje ole valituskelpoinen päätös.
Vanhemmat kustansivat itse koulukuljetuksen
Paunion perheen riitely eri hallintoviranomaisten kanssa alkoi syksyllä 2013. Poikansa koulukuljetuksen Pauniot ovat maksaneet itse.
– Tänä aikana teimme yhden laillisuusvalvontaan liittyvän kantelun, jonka myötä saimme lopulta koulukuljetusasiassa valituskelpoisen päätöksen.
Vuonna 2015 Pauniot muun muassa saivat Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI) kielteisen päätöksen vaatimukseen, joka koski koulukuljetuksen epäämiseen tehtyä päätöstä. Vanhemmat valittivat vielä hallinto-oikeuteen, joka myös teki asiassa kielteisen päätöksen, joten asian käsittely pysähtyi. Useiden valitusmenettelyiden yhteydessä vanhemmat olivat useita kertoja anoneet pojalle koulukuljetusta Helsingin opetusvirastosta.
– Teknisenä perusteena koulukuljetuksen myöntämisen epäämiselle oli kaupungin ohjeistukseen liittyvä vaatimus, jonka mukaan poikamme koulupelosta olisi pitänyt toimittaa lääkärintodistus. Tämä vaatimus ei kuitenkaan tuntunut järkevältä, koska uudessa koulussa pojallamme ei ole ollut ongelmia, Paunio sanoo.
Viranomaistoiminnan jäykkyys ihmetyttää
Opetusviraston äskettäin lähettämä päätös koulukuljetuksen järjestämisestä helpottaa perheen arkea. Pauniot ovat tyytyväisiä, että heidän poikansa koulukuljetuksen tarve on vihdoin tunnustettu viranomaistasolla.
– Poikamme pärjää ja viihtyy hyvin uudessa koulussa, mutta päästäkseen sinne hän tulee tarvitsemaan invataksikuljetusta nyt ja myös lähitulevaisuudessa.
Paunio ihmettelee koulukyytikuljetuksen järjestämiseen kulunutta aikaa sekä jäykkää viranomaistoimintaa.
– Lapsia koskevissa asioissa viranomaispäätökset tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta. Koska tämä poikamme uusi koulu myös sijaitsee lähempänä kotia kuin vanha koulu, ei koulukyydin hyväksyminen tähän uuteen kouluun olisi edes tuonut Helsingin kaupungille yhtään lisäkustannuksia.
ILKKA JANHUNEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elovaaran suosittu kiusaamisaloite herätti keskustelua – väkivalta lisääntynyt kouluissa
Koulukiusaamista vastustavat moottoripyöräilijät leimattiin liivijengiläisiksi – Tuusulassa kerättiin nimiä motoristien puolesta
Opetushallitus ajaa monikulttuurisuutta kouluihin
Oulun perussuomalaiset huolissaan lasten turvallisuudesta – eri toimijoiden yhteistyötä tiivistettävä
Tynkkynen: Koulujen tehtävä ei ole levittää sukupuolineutraalia propagandaa
Koulussa riehuviin oppilaisiin kyllästynyt opettaja: “Maahanmuuttajalapset lisänneet häiriöitä – haistattelevat naisopettajille”
Tuohtunut Hakkarainen Saarijärven vanhempainillassa: “Miten voi olla mahdollista, että tänne tullaan muka sotapakolaisina ja tehdäänkin rikoksia”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää