LEHTIKUVA
Helsingin opetusvirastolla erikoinen tärkeysjärjestys: Myönsi koulukuljetuksen vammaiselle pojalle vasta kolmen vuoden taistelun jälkeen
Samaan aikaan, kun Helsingin kaupunki käytti viime vuonna 800 000 euroa islamin opetukseen, joutuivat vanhemmat taistelemaan vammaisen poikansa koulukyydistä.
Helsinkiläinen Paunion perhe on huojentunut opetusvirastolta saamaansa tuoreen päätöksen vuoksi, jossa on lopulta myönnetty perheen pojalle oikeus koulukuljetukseen invataksilla. Ala-asteella opiskeleva poika on vaikeasti liikuntavammainen, ja päivittäinen koulumatka edellyttää invataksin käyttämistä.
– Lapsellamme on ollut invataksin tarve ensimmäisestä luokasta lähtien. Kuljettaminen yhteistaksissa on käytännössä mahdotonta, koska hän ei ole päässyt kiipeämään taksiin. Olemme nyt tyytyväisiä, mutta asian ratkeamiseen kulunut aika on tuntunut turhauttavalta, kertoo pojan äiti Tuija Paunio.
Koulukuljetuksen järjestymisen käytännön ongelmat alkoivat jo vuonna 2013 tapahtumista, kun poika vaihtoi hänelle ensin osoitetusta koulusta opiskelemaan toiseen kouluun.
Liikuntaesteet johtivat ongelmiin
Koulunvaihtamisen taustalla olivat useat käytännön vaikeudet. Esimerkiksi koulua ei oltu muokattu liikuntaesteisen oppilaan käytettäväksi, joten jo koulussa liikkuminen oli hankalaa.
– Pojallamme oli vaikeaa sopeutua, koska koulunkäyntiin liittyvät järjestelyt eivät lähteneet sujumaan toivotulla tavalla. Hänen oli ylipäätään hankalaa opiskella ja liikkua päivittäin rakennuksessa, jota ei ole suunniteltu liikuntavammaiselle. Koulussa hänellä piti olla tukenaan myös avustaja, joka ei kuitenkaan aina päässyt paikalle. Kouluympäristö oli myös erittäin vilkas ja siellä esiintyi koulukiusaamista, Tuija Paunio kertoo.
Koulunkäynnin päivittäiset ongelmat saivat lopulta pojan itsensä turhautumaan. Syksyllä 2013 hän lähti kesken koulupäivän karkumatkalle.
– Hän karkasi ilman ulkovaatteita ja kenkiä kylmään syysaamuun. Perussairautensa vuoksi tilanne olisi saattanut olla hänelle jopa hengenvaarallinen. Tuolloin poikamme ei ollut vielä pyörätuolissa. Vanhempina me jouduimme lopulta ottamaan lapsemme pois vanhasta koulusta vaikean koulupelon ja turvattomuuden tunteen vuoksi.
Uuteen kouluun ei myönnetty kuljetusta
Pojalle järjestyi opiskelupaikka toisesta koulusta, jonka rehtori lupasi ottaa pojan kouluun.
– Soittelin eri viranomaisille. En heti saanut vastausta, voiko koulua vaihtaa, koska pojallamme oli erityisopetuksen tarve. Olimme kuitenkin pakkotilanteessa, emmekä missään olosuhteissa olisi voineet viedä lastamme vanhaan kouluun, eikä hän sinne olisi suostunut edes menemään.
Uudessa koulussa pojalle kuitenkin järjestyi hänen tarvitsemaansa tukiopetusta ja muutenkin koulunkäynti sujui hyvin. Paunion perheen ongelmat alkoivat, kun pojalle ei myönnetty koulukuljetusta uuteen kouluun.
– Helsingin kaupungin opetuspäällikkö ei suostunut tähän, koska kyseessä ei ollut poikamme lähikoulu. Pyysimme opetuspäälliköltä kahteen otteeseen kirjallisesti ensin kodin ja koulun yhteistyön kariutumiseen ja sitten koulupelkoon vedoten, että poikamme saisi koulukuljetuksen. Saimme kuitenkin vastauksen kirjeellä, jossa korostettiin, ettei kirje ole valituskelpoinen päätös.
Vanhemmat kustansivat itse koulukuljetuksen
Paunion perheen riitely eri hallintoviranomaisten kanssa alkoi syksyllä 2013. Poikansa koulukuljetuksen Pauniot ovat maksaneet itse.
– Tänä aikana teimme yhden laillisuusvalvontaan liittyvän kantelun, jonka myötä saimme lopulta koulukuljetusasiassa valituskelpoisen päätöksen.
Vuonna 2015 Pauniot muun muassa saivat Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI) kielteisen päätöksen vaatimukseen, joka koski koulukuljetuksen epäämiseen tehtyä päätöstä. Vanhemmat valittivat vielä hallinto-oikeuteen, joka myös teki asiassa kielteisen päätöksen, joten asian käsittely pysähtyi. Useiden valitusmenettelyiden yhteydessä vanhemmat olivat useita kertoja anoneet pojalle koulukuljetusta Helsingin opetusvirastosta.
– Teknisenä perusteena koulukuljetuksen myöntämisen epäämiselle oli kaupungin ohjeistukseen liittyvä vaatimus, jonka mukaan poikamme koulupelosta olisi pitänyt toimittaa lääkärintodistus. Tämä vaatimus ei kuitenkaan tuntunut järkevältä, koska uudessa koulussa pojallamme ei ole ollut ongelmia, Paunio sanoo.
Viranomaistoiminnan jäykkyys ihmetyttää
Opetusviraston äskettäin lähettämä päätös koulukuljetuksen järjestämisestä helpottaa perheen arkea. Pauniot ovat tyytyväisiä, että heidän poikansa koulukuljetuksen tarve on vihdoin tunnustettu viranomaistasolla.
– Poikamme pärjää ja viihtyy hyvin uudessa koulussa, mutta päästäkseen sinne hän tulee tarvitsemaan invataksikuljetusta nyt ja myös lähitulevaisuudessa.
Paunio ihmettelee koulukyytikuljetuksen järjestämiseen kulunutta aikaa sekä jäykkää viranomaistoimintaa.
– Lapsia koskevissa asioissa viranomaispäätökset tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta. Koska tämä poikamme uusi koulu myös sijaitsee lähempänä kotia kuin vanha koulu, ei koulukyydin hyväksyminen tähän uuteen kouluun olisi edes tuonut Helsingin kaupungille yhtään lisäkustannuksia.
ILKKA JANHUNEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elovaaran suosittu kiusaamisaloite herätti keskustelua – väkivalta lisääntynyt kouluissa
Koulukiusaamista vastustavat moottoripyöräilijät leimattiin liivijengiläisiksi – Tuusulassa kerättiin nimiä motoristien puolesta
Opetushallitus ajaa monikulttuurisuutta kouluihin
Oulun perussuomalaiset huolissaan lasten turvallisuudesta – eri toimijoiden yhteistyötä tiivistettävä
Tynkkynen: Koulujen tehtävä ei ole levittää sukupuolineutraalia propagandaa
Koulussa riehuviin oppilaisiin kyllästynyt opettaja: “Maahanmuuttajalapset lisänneet häiriöitä – haistattelevat naisopettajille”
Tuohtunut Hakkarainen Saarijärven vanhempainillassa: “Miten voi olla mahdollista, että tänne tullaan muka sotapakolaisina ja tehdäänkin rikoksia”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.