“Kaupasta saa varastaa” -ajattelu on johtanut kauppojen sulkemisiin Yhdysvalloissa – vähemmistöjen asuinalueiden ruokatasa-arvo on uhattuna

Kaupasta saa varastaa, jos ihminen on köyhä -väitettä on helppo kannattaa vasemmistolaisesta ajatusmaailmasta käsin, mutta sen looginen lopputulos on, että jos riittävän moni varastaa, hinnat nousevat tai kauppa laitetaan kokonaan kiinni. Näin on käynyt monin paikoin Yhdysvalloissa, joissa rodullisten vähemmistöjen asuinalueiden “ruokatasa-arvo” on vaarassa, koska markettiketjut ovat sulkeneet myymälänsä varkauksien takia. Chicagossa ratkaisuksi ehdotetaan kaupungin omistamaa ruokakauppaketjua.

Kaupasta varastaminen nousi Suomessa yhteiskunnalliseen keskusteluun tammikuun puolivälissä, kun Helsingin Sanomien haastattelema Amanda Palo neuvoi “katsomaan sivuun, jos joku varastaa ruokakaupasta”. Palo on näyttelijä, jonka mielestä “varastelun mahdollinen lisääntyminen on oikeistohallituksen syytä”.

Ex-opetusministeri Li Andersson (vas) vastasi Helsingin Sanomien presidenttitentissä kyllä väitteeseen ”kaupasta varastaminen on hyväksyttävää, jos ihmisellä ei ole varaa ostaa ruokaa lapselleen”. Andersson oli ainoa ehdokas, joka oli tätä mieltä. Hän hyväksyi ainoana myös ns. “ideologisen työttömyyden”.

Harva varastaa kaupasta nälkäänsä

Kaupan liiton selvityksen mukaan myymävarkaat aiheuttavat kaupoille vuosittain miljardin euron kulut varkaushävikkinä ja torjuntatoimien kustannuksina. Ylen mukaan myymälävarkaudet ovat olleet tasaisessa kasvussa jo ennen oikeistohallitusta.

Varkaiden ehdoton suosikkituote on alkoholi, mutta suosittuja ovat kaikki helposti rahaksi muutettavissa olevat tuotteet, kuten sisäfileet, kosmetiikka, elektroniikka ja uutuutena vitamiinivalmisteet. Myös einesruokia varastetaan, joten selvästikin joku varastaa ruokaa myös syödäkseen sen itse.

Yhdysvalloissa myymälävarkauksiin ei puututa

Yhdysvalloissa myymälävarkaudet aiheuttavat vähittäiskaupalle yli sadan miljardin dollarin menetykset vuodessa. Keskimäärin varas vie tavaraa 460 dollarin arvosta kerralla.

Yhdysvalloissa tapahtuu hyvin yleisesti isolla jengillä toteutettuja varkauksia, joissa joukko varkaita ryntää kalliita merkkituotteita myyvään kauppaan, kahmii hyllyiltä tuhansien dollarien arvosta tuotteita ja juoksee ulos kaupasta.

Vain kaksi prosenttia myymälävarkaista jää kiinni. Tämä tarkoittaa, että jatkuvasti näpistelevä myymälävaras jää kiinni ehkä joka sadannella kerralla. Kaupat ovat ohjeistaneet henkilökuntaansa olemaan estämättä myymälävarkaita fyysisesti. Eräässä tapauksessa kauppa jopa antoi potkut myymälävarkauksiin puuttuneille työntekijöilleen.

BLM-aktivisti: “Korvausta orjuudesta”

Vähittäiskauppojen varkaushävikki pomppasi nousuun vuonna 2020, jolloin George Floydin kuolemaa seuranneiden Black Lives Matter -mellakoiden yhteydessä tapahtui hyvin yleisesti niin, että mellakoijat ryöstivät joukolla kauppoja.

Varkaushävikin nousun ja BLM-ideologian yhteyksiä ei ole tutkittu, mutta varastelun taustalla tuntuu vaikuttavan jonkinlainen vasemmistolainen ajattelu, jossa varastaminen koetaan “oikeutetuksi”, koska kyse on “orjuuskorvauksista” tai “rakenteellisen sorron” vastustamisesta.

Chicagossa BLM-mielenosoituksia järjestänyt Ariel Atkins puolusteli kauppojen ryöstämistä “orjuuskorvauksena” (“reparation“) vuonna 2020.

– En välitä, jos joku ryöstää Guccin tai Niken liikkeen, koska sillä tavalla tuo henkilö saa syödäkseen. Sillä tavalla hän saa vaatteita päälleen, Ariel Atkins sanoi.

– Se on korvausta orjuudesta. Ottakaa mitä haluatte. Niillä liikkeillä on vakuutus.

Nike ei saanut poliisilta apua edes rahalla

Urheilujalkineiden valmistaja Nike joutui viime syksynä sulkemaan kuuluisan tehtaanmyymälänsä Portlandissa. Martin Luther King Jr. -bulevardilla sijaitsevan tehtaanmyymälän tuotteet olivat liiaksi myymälävarkaiden mieleen.

Ennen lopullista sulkemispäätöstä Nike yritti neuvotella Portlandin poliisin kanssa sopimuksen, että Nike maksaisi poliisilaitokselle korvausta siitä, että tehtaanmyymälän ympäristöön saataisiin poliisipartioita. Poliisin johto totesi kuitenkin, että tällaista palvelua ei voida toimittaa edes rahasta, koska Portlandin kaupunki ajoi alas poliisilaitoksensa toiminnan vuonna 2020 Defund Police -ideologian ollessa kuumimmillaan. Siksi poliisimiehistä on nyt pulaa, eikä heitä riitä mihinkään ylimääräiseen.

Nike tunnetaan hyvin edistyksellisenä yrityksenä, joka on julistanut kamppailevansa “rakenteellista rasismia” vastaan. Vuonna 2020 BLM-mielenosoitusten aikana Nike ja kolme muuta urheilujalkinebrandia lupautuivat lahjoittamaan 140 miljoonaa dollaria mustien kansalaisjärjestöille.

Kaupat sulkevat ovensa pysyvästi

Eniten myymälävarkauksien määrä on kasvanut demokraattien hallitsemissa Los Angelesissa ja New Yorkissa. Monet liikkeet ovat kuitenkin todenneet tilanteen toivottomaksi ja sulkeneet ovensa pysyvästi myymälävarkauksista kärsivillä ongelma-alueilla.

Erikoisliikkeiden lisäksi myös tavalliset ruokakaupat ovat joutuneet pulaan varkauksien kanssa. Joissakin päivittäistavarakaupoissa lähes kaikki tuotteet on suljettu lukittuihin kaappeihin, mikä tekee niiden ostamisesta melko hankalaa.

Suuret apteekkiketjut ovat sulkemassa yli tuhat myymäläänsä eri puolilla maata, kertoo talouslehti Forbes. Syyksi kerrotaan muun muassa varkauksien aiheuttama hävikki. Suurin osa suljettavista apteekeista sijaitsee vähemmistöjen asuinalueilla.

Tutkijat pelkäävät kehityksen johtavan siihen, että vähemmistöjen asuinalueista tulee “apteekkiaavikkoja”, joissa apteekkipalveluja ei ole enää lainkaan saatavilla. Apteekkiaavikon lisäksi tietyistä asuinalueista uhkaa tulla myös “ruoka-aavikoita”.

Chicago suunnittelee kunnallista ruokakauppaketjua

Chicagossa suunnitellaan kunnallista ruokakauppaketjua, jotta asuinalueiden “ruokatasa-arvo” voitaisiin varmistaa. Pormestari Brandon Johnson (dem) on huolissaan siitä, että kaikilla chicagolaisilla ei ole “edullista ja terveellistä” ruokakauppaa lähialueellaan.

Isot kauppaketjut ovat sulkeneet myymälöitään erityisesti mustien ja latinojen asuttamilla alueilla, joten ruokatasa-arvo on myös rodullinen kysymys. Ratkaisuksi harkitaan Chicagon kaupungin omistamaa ruokakauppaketjua, joka toimisi näillä ongelma-alueilla.