Katso perussuomalaisten vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin

Näin perussuomalaiset vastasivat hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin. Suomen Uutiset julkaisee vastaukset kokonaisuudessaan.

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Julkisen talouden kestävyyttä tulee vahvistaa. Se tulee tehdä niin, että kansalaisten perusturva ja peruspalvelut eivät vaarannu. Työnteon ja yrittäjyyden kannusteita sekä kansalaisten ostovoimaa on parannettava. Kokonaisturvallisuutta, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta on vahvistettava. Koko yhteiskunnan häiriöalttiutta on vähennettävä myös talouden osalta. Suomeen kohdistuva taloudelle tai turvallisuudelle haitallinen maahanmuutto on lakkautettava. Työllisyyden parantumisen tulee johtaa Suomen elinkeinopohjan monipuolistumiseen, jolloin Suomeen syntyy yksityiselle sektorille lisää korkean lisäarvon työpaikkoja. EU-politiikassa on pystyttävä jatkossa turvaamaan Suomen kansallinen etu.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Yhdymme tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta. Painotamme kuitenkin suhdanteiden vaihtelusta johtuvia seikkoja sekä sitä, että tasapainottaminen täytyy tehdä harkiten ja oikean kokoisin toimenpitein ja askelin. Olemme valmiita tasapainottamaan taloutta säästämällä kansalaisten kannalta toissijaisista menoista kuten kehitysavusta, maahanmuuttoon liittyvistä kumuloituvista kustannuksista sekä ylimitoitettujen ilmastotoimien aiheuttamista kustannuksista. Julkisen sektorin on keskityttävä ydintoimintoihin ja tuotettava kansalaisten elintärkeät palvelut nykyistä järkevämmin ja tuottavammin sekä turhasta hallinnosta karsien. Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien lakisääteisten tehtävien määrää on tarkasteltava, ja julkisia hankintoja tehostettava.

3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?

Verotuksen kannustavuutta täytyy kehittää työllistymisen edistämiseksi ja yrittäjyyden mahdollistamiseksi. Verotuksen kehittämisessä tärkeintä on ylläpitää kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä sekä kykyä työllistää. Kokonaisveroasteen lasku on sidottava julkisen talouden tasapainottamiseen seuraavien neljän vuoden aikana. Verotusta ei tule laskea velaksi. Työntekoon, yrittämiseen, liikkumiseen ja asumiseen kohdistuvaa verotusta ei tule nostaa.

4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

Olemme valmiita, mutta on tärkeää määritellä, minkälaisia työpaikkoja Suomeen pyritään luomaan. Lisätyöpaikkoja tarvitaan erityisesti yksityiselle sektorille, mikä vahvistaa julkistaloutta. Pelkkää työllisyysasteen lukemaa mielekkäämpää myös julkistalouden kannalta on tarkastella työtuntien ja bruttoansioiden kehittymistä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on yksi keino kannustaa työnhakuun nykyistä aktiivisemmin, mikä johtaa julkisen talouden vahvistumiseen. Työnteon vastaanoton velvoittavuuden lisääminen täytyy kytkeä matalan osaamistason työperäisen maahanmuuton rajoittamiseen EU:n ulkopuolelta, jotta maassa jo olevien työttömien määrä lähtee selvään laskuun. Näin saadaan taitettua valtion maksamien työttömyysetuisuuksien kasvu. Paikallista sopimista kehittämällä on mahdollista lisätä työmarkkinoilla joustoja, jotka kohottavat tuottavuutta ja parantavat näin yritysten kilpailukykyä.

5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?

Keskeisin keino työvoimapulaan vastaamiseen on Suomessa jo olevan noin 642 000 ihmisen työvoimareservin saattaminen paremmin työmarkkinoiden piiriin. Tämä pitää sisällään 372 000 työtöntä työnhakijaa ja työvoimapalveluissa olevaa, 140 000 työvoiman ulkopuolella olevaa ja 130 000 henkeä, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä. Potentiaalia Suomessa on etenkin 55–64-vuotiaiden työllisyyden parantamisessa. Jos Suomessa päästäisiin tämän ikäryhmän työllisyysasteessa Ruotsin tasolle, tarkoittaisi tämä 82 000 uutta työllistä. Kuntoutukseen ja sotepalveluihin panostamalla on välttämätöntä ennaltaehkäistä erityisesti nuorella iällä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä siirtyvien määrää.

Työhaluisten eläkeläisten työssäkäyntiä on pyrittävä tukemaan esimerkiksi veroporkkanoilla. Suomessa on 65–69-vuotiaiden ja 70–74-vuotiaiden ikäluokissa molemmissa noin 350 000 henkeä, joista on mahdollista saada merkittävä määrä lisää työvoimaa, mikäli eläkeläisten työssäkäynti yleistyy nykyisestä. Suomessa tulee tarkastella ihmisen työuraa muutenkin uudella tavalla, jolloin eläköityminen ei aina tarkoita automaattisesti työnteon lopettamista, jos halua lisäansioiden hankkimiselle eläköityneenä yhä on.

Myös nuorissa ikäryhmissä on paljon parannettavaa. Ammattikoulutuksen riittävä resursointi, uudistaminen ja oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ovat välttämättömiä työvoimapulaan vastaamiseksi. Suurin kysyntä Suomessa työvoimalle on monissa työntekijäammateissa, minkä vuoksi ammattikoulutuksen kunnianpalautuksen tulee kuulua seuraavan hallituksen kärkihankkeisiin. On myös tärkeää vaikuttaa yhteiskunnallisiin asenteisiin, jotta duunariammatteihin kouluttautuminen saa sille kuuluvan arvostuksen.

Ulosoton takia kannustinloukussa olevien tilannetta pitää edelleen parantaa, jotta työllistyminen olisi aina kannattava vaihtoehto.

Kansainvälinen rekrytointi eli työperäinen maahanmuutto tulee ymmärtää täydentäväksi elementiksi suomalaisilla työmarkkinoilla. Kansainvälisessä rekrytoinnissa EU:n ulkopuolelta painopisteen tulee olla korkeakoulutetuissa ammattilaisissa, joita esimerkiksi suomalaiset IT-alan yritykset tarvitsevat. Työntekijäammatteihin työntekijöitä Suomen rajojen ulkopuolelta tulee ensisijaisesti rekrytoida EU:n 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoilta. Kohdennettuja rekrytointikampanjoita esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osalta voitaisiin suunnata Etelä-Euroopan maihin, joissa on korkea nuorisotyöttömyys. Työvoiman koulutukseen ja ennen kaikkea liikkuvuuteen Suomen sisällä täytyy suunnata kohdennettuja resursseja.

6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonoja pitäisi purkaa olemassa olevien resurssien paremmalla ohjaamisella, lisäämällä henkilökunnan koulutusta sekä ennen kaikkea parantamalla työolosuhteita. Paremmalla johtamisella sekä hyvien käytänteiden monistamisella voidaan saada henkilöstö ohjattua sinne, missä heitä tarvitaan eniten. Tunnistamme myös sairauspoissaolojen määrän alentamisen vaikutuksen. Yksityisen sektorin palvelutuotanto tukee julkista sektoria hoitojonojen purkamisessa esimerkiksi palvelusetelien avulla. Pidemmällä aikavälillä tulee panostaa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja siihen, että ihmiset pääsevät peruspalveluiden piiriin mahdollisimman ripeästi. Myös digitalisaatiota täytyy kyetä hyödyntämään paremmin, mutta tosiasia on, että osin kriisiytyneessä sotejärjestelmässä tähän ei ole lainkaan riittävästi mahdollisuuksia.

Hoitohenkilöstön pätevyysvaatimuksia erityisesti vanhustenhoidossa on välttämätöntä tarkastella, jotta riittävän työvoiman saanti turvataan erityisesti hoitotyön avustavissa ja tukitoiminnoissa. Koulutuksen tulee vastata työn vaatimuksia.

Yli 65-vuotiaille eläköityneille henkilöille, joilla on sotealan koulutus, voitaisiin esittää 10 prosentin kiinteää ansiotuloveroa, jolloin hyväkuntoisia suomen kieltä osaavia kokeneita henkilöitä saataisiin takaisin hoitajiksi. Erityisesti vanhustenhoidossa kielitaidon tärkeys hoitajilla korostuu, jolloin laajamittainen ns. kansainvälinen rekrytointi vaarantaa potilasturvallisuuden ja palvelujen laatu kärsii. Myös kotimaiselle hoitohenkilöstölle kielitaidoton ulkomainen työvoima on aito rasite.

Suomesta ulkomaille siirtyneiden hoitajien houkuttelemiseksi takaisin maamme työmarkkinoille pitää käynnistää toimenpideohjelma. Suomessa on myös laaja järjestökenttä, joka työllistää ison joukon hoitoalan koulutuksen saaneita ihmisiä, joita voidaan ohjata hoitosektorille.

Hoitajapulasta on jo alkanut seurata lääkäripulaa. Sitä ajavat pitkälti samanlaiset tekijät, kuten liian suuri työmäärä, jatkuva kiire ja kuormitus. Koulutusmääriä on lisättävä, mutta yksin se ei riitä.

7. Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?

Katso kysymyksen nro 6 vastaus.

Palveluasumiseen pääsy pitää taata niille vanhuksille, joille kotihoito ei enää riitä. Palveluasumisen pitäisi olla mahdollisimman kodinomaista ja lähellä vanhuksen omaisia. Palveluasumisen yhteydessä lähimmäisapuun on syytä satsata. Kotihoidon riittävä resursointi on turvattava. Omaishoitajien asemaa pitää parantaa muun muassa keventämällä omaishoitajien verotusta. Omaishoitajilla on usein paras tieto siitä, miten vanhustyötä voisi tehdä inhimillisemmin ja kuitenkin tehokkaammin.

8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

Hyvinvoivat perheet ovat perusta Suomen menestymiselle. Suurin osa suomalaisista lapsiperheistä voi hyvin, ja tästä pitää jatkossakin pitää huolta. Kuitenkin huono-osaisuus on kasvussa. Perheiden tukemisessa palveluverkoston pitää olla kunnossa aina äitiysneuvolasta alkaen. Vero- ja sosiaalipoliittisin keinoin voidaan kannustaa perheellistymistä. Se ei ole helppoa, mutta meidän on yritettävä. Perheiden ja lasten hyvinvointi on Suomen elinehto. Suomessa on käynnistettävä kunnianhimoinen perhepoliittinen ohjelma, joka tavoittelee syntyvyyden kasvua. Mikäli perheet tavoittaisivat itse toivomansa lapsiluvun, meillä ei tulevaisuudessa olisi väestöllisiä haasteita.

Mahdollisimman varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin on ensisijaisen tärkeää. Peruskouluissa koulurauhan parantamiseksi on syytä korostaa jälleen yhteisten sääntöjen ja koulukurin merkitystä ja vähentää turvautumista mobiili- ym. laitteisiin opetustilanteissa. Vakavissa väkivaltatapauksissa kouluissa sovittelu ei 15-vuotiailla ja sitä vanhemmilla riitä, vaan rikosoikeudellisen vastuun on toteuduttava. Riittävä resursointi on kohdistettava koululaisten valistamiseksi päihteiden ja väkivallan konkreettisista seurauksista. Lastensuojelulainsäädäntöä on uudistettava matalan kynnyksen palveluiden pääsyyn nopeuttamiseksi ja lapsen edun varmistamiseksi.

9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?

Katso kysymyksen numero 5 vastaus.

Eläkeläiset ovat suuri voimavara Suomelle. Tulevaisuuden Suomessa on yhä enemmän ja yhä paremmin voivia eläkeläisiä, mikä täytyy ottaa huomioon eläkeikäisten palvelutarjonnassa.

Ikäsyrjintään esimerkiksi työmarkkinoilla pitää puuttua. Suomessa on valitettavan yleistä, että jo yli 50-vuotiailla saattaa olla vaikeuksia työllistyä.

10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

Kaikki lähtee toimivasta peruskoulusta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustason nosto kannattaa toteuttaa perusopetusta vahvistamalla sekä keskeisten alojen houkuttelevuutta lisäämällä.

Peruskoulua on kehitettävä niin, että sieltä valmistuu perustaidot hallitsevia, oppimiskykyisiä ja hyvinvoivia nuoria jatko-opintoihin ja työelämään. Uudistaisimme koulutusjärjestelmää suuntaan, joka motivoi nuoria hankkimaan riittävät taidot koulussa sekä parantaisimme opetus- ja oppimisrauhaa. Haluamme peruskouluun oppimistakuun.

Suomessa on työmarkkinoilla kysyntää sekä tiettyjen alojen korkeakoulutetuille ammattilaisille että ammattiosaajille. Korkeakouluista tarvitaan esimerkiksi teknillisten alojen osaajia, lääkäreitä ja kasvatusalan ammattilaisia. Korkeakouluista valmistuneiden määrän prosentuaalinen nosto tietylle tasolle määrätystä ikäluokasta ei saa olla itseisarvo. Ammattikoulutukseen on välttämättä kohdistettava lisää määrärahoja, jotta erityisesti lähiopetusta voidaan lisätä. Ammattitutkintojen laadunvalvontaa on kohennettava, jotta ammattikouluista valmistuneet kelpaavat yrityksille töihin. Koulutusta pitää ohjata oikeille aloille. Ammattikoulutuksen osalta voidaan myös harkita tiettyjen tutkintojen pituuden lyhentämistä. Ammatti- ja ammattikorkeakoulujen roolia täydennys- ja lisäkoulutuksen tarjoajana tulee kehittää.

Kulttuurisektorilla on harjoitettava nykyistä tarkempaa rahojen allokaatiota. Vapaan kentän suosiminen suurten instituutioiden sijaan vahvistaa koko maan kulttuurin elinvoimaisuutta. Suomalaisen kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää varmistaa ja myös mahdollistaa tavallisille kansalaisille aitoja kulttuurielämyksiä.

Liikunnallinen elämäntapa opitaan perheissä lapsesta alkaen. Arkiliikuntaa ja liikunnallisuutta tulee tukea neuvolasta alkaen perheille ja lapsille luontaisissa arjen yhteisöissä. Koulupäivän yhteyteen tulee lisätä liikuntaa. Harrastustoiminta esimerkiksi urheiluseuroissa on erittäin tärkeää. Monenlaiset kustannuspaineet perheissä ovat vaikeuttaneet myös keskituloisissa perheissä lasten harrastamista.

11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

Olemme sitoutuneet TKI-ryhmän loppuraportin mukaiseen tavoitteeseen ja mittaristoihin. Tavoitteen hintalappu on kallis, mutta oikein suunnattuna se toivottavasti tuottaa Suomelle tulevaisuudessa vientituloja.

Korkeakoulujen aloituspaikkoja nostettaessa painopisteen on oltava matemaattisluonnontieteellisillä, teknillisillä ja vastaavilla aloilla. On tärkeää, että luonnontieteiden houkuttelevuutta saadaan parannettua nuorten keskuudessa.

Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten huippuosaajien silmissä voidaan edesauttaa huolehtimalla maamme taloudesta, turvallisuudesta ja peruspalveluista sekä kohtuullistamalla verotusta, mutta päävastuu houkuttelemisessa on yrityksillä.

12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Olemme valmiita käymään läpi koko julkisen hallinnon ylimääräisten normien ja byrokratian purkamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Kaikkien julkisten organisaatioiden tehtäviä ja menoeriä ministeriöistä alkaen on karsittava ja sujuvoitettava ja päällekkäisyyksiä poistettava. Aluehallinnon laaja uudistaminen avaisi mahdollisuuksia keventää byrokratiaa ja saada aikaan säästöjä.

Suomessa ei pidä tehdä uusia päätöksiä ja säätää uusia velvoitteita, jotka lisäävät julkisen sektorin hallinnollista ja taloudellista taakkaa. EU:n meille asettamia velvoitteita tulee toteuttaa pääasiassa minimivaatimusten mukaan. Digitalisaatiota ja automatisaatiota on hyödynnettävä täysimääräisesti. Julkisen sektorin tietojärjestelmähankinnat ja niiden käyttöönotto on saatava nykyistä sujuvammiksi.

13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta?

Kansallinen elinvoimainen maataloussektori on huoltovarmuuden perusta. Liiallisella ilmastokunnianhimolla tai kansallisilla päätöksillä ei tule vaikeuttaa alkutuotannon toimintaedellytyksiä. Säätelyn ja useimpien normien pitäisi olla Suomessa EU:n minimitasolla, ja byrokratiaa ja tukihimmeleitä on purettava.

Ala ei ole tällä hetkellä houkutteleva monillekaan nuorille suomalaisille, ja tämä on hyvin huolestuttava kehityssuunta. Siksi olisikin syytä selvittää erityisesti nuorille viljelijöille kohdennettua vuotuisen yrittäjätulo- ja koulutusvaatimuksen helpotusta.

Tulevalla hallituskaudella tulee pyrkiä edistämään kansallisten menettelyjen, kuten esimerkiksi puskurirahastojen, käyttöönottamista turvaamaan viljelijöiden maksuvalmiutta ja mahdollistamaan toiminnan pitkäjänteisempää varmuutta.

Elintarvikeketjua tulee edelleen parantaa niin, että alkutuottaja saa kohtuullisen korvauksen työstään. On huolehdittava siitä, että tuottaja hyötyy taloudellisesti Suomen korkeiden standardien mukaan kestävästi tuotetusta ja antibioottivapaasta tuotannosta.

Puhtaan ja eettisesti tuotetun suomalaisen ruoan vientiä pitää edistää, ja sen asemaa parantaa myös julkisissa hankinnoissa. Tukien painopiste on siirrettävä voimakkaammin aktiiviviljelyyn ja erityisesti ruoantuotantoon.

Suomalainen metsäpolitiikka on pidettävä kansallisissa käsissä eikä päätösvaltaa maamme metsistä saa luovuttaa EU:lle. Päinvastoin EU:ssa tulee pyrkiä vahvistamaan suomalaisen metsäsektorin toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.

Puun saatavuutta ei saa heikentää poliittisin päätöksin. Hallitusohjelmassa tulee näkyä selkeästi aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon kannustaminen. Näin lisätään metsien kasvua. Samalla vahvistetaan suuren hiilikädenjäljen puutuotteiden tuotantoa ja hiilinieluja pitkällä aikajänteellä.

Metsätalous ja kilpailukykyinen metsäteollisuus varmistavat koko metsäarvoketjun kyvyn luoda työtä ja hyvinvointia alueille. Metsäsektori työllistää ympäri maan.

Vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön säilyttäminen ja osaavan työvoiman kouluttaminen läpi puunhankintaketjun ylläpitää metsäteollisuuden investointihalukkuutta ja parantaa metsätalouden tulevaisuuden näkymiä.

Lunastuslaki sekä yksityisten metsänomistajien puukauppojen tekotapa on uusittava, jotta maan- ja metsänomistajat saavat paremman korvauksen lunastetuista maistaan ja myymistään puista.

14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

Kireä kokonaisverotus ja inflaatio syövät elinvoimaa ja estävät talouskasvua tehokkaasti. Inflaatiota on suitsittava ja terveen talouskasvun esteitä poistettava luomalla yrityksille ja kansalaisille veronlaskuvaraa julkista taloutta supistamalla. Tämän myötä yritysten vientikilpailukyky vahvistuu ja kotitalouksien kulutus ja ostovoima tukevat talouskasvua paremmin.

Suomalaisen teollisuuden keskeinen toimintaedellytys on toimitus- ja hintavarma energia. Yrityksiä ja työvoimaa tarvitaan koko Suomessa ja niiden varmistaminen edellyttää, että ihmisten ja tavaroiden liikkumisen kustannuksia alennetaan. Polttoaineverotusta on laskettava asteittain EU:n minimiin, kun julkinen talous sen mahdollistaa. Jakeluvelvoite on laskettava EU:n minimitasolle. Suomen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei saa nostaa liikkumisen ja tuotantokustannusten hintoja kilpailijamaita enemmän.

Yrittäjien toimintaedellytyksiä parannetaan mm. kehittämällä perintö-, lahja- ja osinkoverojärjestelmiä yrittäjyyttä ja jatkuvuutta kannustavaan suuntaan. Rehellisten, konkurssin kokeneiden ja mm. takausvelkojen vuoksi ongelmiin joutuneiden yrittäjien asemaa ja yritystoiminnan uudelleen aloittamisen mahdollisuuksia on parannettava.

Suomi tarvitsee paitsi ulkomaisia myös ennen kaikkea kotimaisia investointeja. Tulevan hallituskauden investointi- ja TKI-politiikalla on pyrittävä saamaan Suomeen investointeja, jotka vahvistavat huoltovarmuutta, kotimaisuutta, taloutta ja työllisyyttä ja jotka ovat ympäristön kannalta globaalisti kestäviä.

Toimiva infrastruktuuri, edullinen hintavakaa ja toimitusvarma energia, koulutettu ja osaava työvoima, veropolitiikka, päätöksenteon ennakoitavuus sekä lupakäsittelyn sujuvuus, kansalaisten oikeusturvaa heikentämättä, tukevat koti- ja ulkomaisten investointien kohdistumista Suomeen. Suomen houkuttelevuus investointikohteena on noussut Nato-jäsenyyden myötä. Myös sisäisellä turvallisuudella on merkitystä, kun Suomea harkitaan investointikohteena.

15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?

Kunnat ovat pääosin itse vastuussa taloudestaan ja elinvoimastaan ja myös niiden on osallistuttava talouden tasapainottamiseen tulevaisuuden elinvoiman ja palvelujen turvaamiseksi. Kuntien lakisääteisiä velvoitteita ei tule lisätä, vaan tehtäviä on pyrittävä sen sijaan karsimaan ja toimintaa velvoitettava tehostamaan. Kaupunkien ja kuntien välisen “kilpavarustelun” sijaan on kannustettava laajaan taloutta vahvistavaan yhteistyöhön. Keskuskaupunkien lähettyvillä oleva kuntien ja kylien verkosto on koko alueen elinvoimalle tärkeä tekijä. Keskuskaupunkien tehtävä on myös auttaa lähialueen kuntia menestymään erityisesti varmistamalla tärkeimmät peruspalvelut myös haja-asutusalueilla.

TE25-uudistuksen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannusvaikutukset julkiseen talouteen ja työllisyyteen on arvioitava ja uudistusta on korjattava arvion pohjalta.

Julkisissa hankinnoissa syntyy nyt valtavasti tehokkuus- ja hyvinvointitappioita sekä kunnissa että yrityksissä, mikä koituu lopulta kuntien elinvoimatappioksi. Hankintalain tarkoitus on hyvä, mutta laki on aivan liian raskas ja monimutkainen, monimutkaistuen jokaisella korjaussarjalla. Hankintamenettelyä tulee pyrkiä yksinkertaistamaan ja automatisoimaan kaikin keinoin.

Suomen suurimpien kaupunkialueiden akuutein ongelma on asuinalueiden segregaatio kasvaneen maahanmuuton myötä. Tällöin huono-osaisuus, katujen heikentynyt turvallisuus, koulujen ongelmat ja muut lieveilmiöt kasautuvat erityisesti tietyille alueille. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista esimerkiksi positiivisen diskriminaation tuilla tai sekoittavalla asuntotuotannolla, vaan se edellyttää Suomeen muuttamisen kriteerien merkittävää tiukentamista.

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

Päästövähennykset on toteutettava teknistaloudellisesti ja aikataulullisesti niin, etteivät ne kurjista suomalaisten arkea tai uhkaa julkisen talouden tasapainotustavoitetta ja kykyä vastata muihin haasteisiin.

Suomi on jo päästövähennysten huippumaa kaikilla mittareilla. EU-jäsenyytensä aikana Suomi on vähentänyt nettopäästöjään maksimista toiseksi eniten per asukas. Lisäpäästövähennykset tulevat yhä kalliimmiksi nyt ja lähivuosina käytettävissä olevilla teknologioilla. Ne eivät myöskään ehdi vaikuttaa riittävästi Suomen 2035 tavoitteen saavuttamiseksi. Ympäristöministeriön Ilmastovuosikertomuksen 2022 mukaan Suomessa toteutettava ilmastopolitiikka mm. nostaa hintoja, lisää tukien tarvetta ja uhkaa kasvattaa julkista velkaa. Se ei myöskään ole itseään rahoittava.

Ydinvoima ja sen tukemana sähkön avulla tapahtuva vedyn ja muiden energiatuotteiden ja raaka-aineiden valmistaminen (P2X-teollisuus) ovat huoltovarmin, hintavakain ja globaalisti ympäristön kannalta kestävin tapa vähentää päästöjä ja tuottaa energiatuotteita.

Biokaasun hajautettua tuotantoa ja kulutusta on edistettävä. Kotimainen turve on palautettava sille sopivaan energia- ja muuhun käyttöön. Tuulivoiman lisärakentamisessa on keskityttävä merituulivoimaan.

Puhdasta vientiä kasvatetaan parhaiten oikein kohdennetuilla lisäpanostuksilla teknologian koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä viennin edistämiseen. Suomen itselleen asettama, kilpailijamaita 15 vuotta kireämpi hiilineutraaliustavoite ei lisää vientiä. Tavoitteeseen väkisin pyrkiminen voi sen sijaan heikentää taloudellisia mahdollisuuksiamme edistää vientiä vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti.

Uuden energiantuotantoinfran omistus on keskittymässä ulkomaisiin käsiin, ja Kiina-riippuvuutemme on kasvamassa, vaikka tavoitteen tulisi olla omavaraisuuden ja riippumattomuuden vahvistaminen. Puhdas vienti ei myöskään saa tarkoittaa sitä, että Suomesta tulee vihreiden energiatuotteiden siirtomaa, jolloin tuulivoimalat ja muut haitat ovat Suomessa, mutta tuotteet ja voitot viedään ulkomaille.

Suomen sähkön- ja lämmöntuotannon tulee rakentua pitkällä tähtäimellä vahvasti kotimaisen, päästöttömän, kohtuuhintaisen, toimitusvarman ja hajautetun ydinvoiman varaan. Seuraavan hallituksen tulee laatia kansallinen ydinvoiman kokonaisstrategia, joka sisältää mm. pienydinvoimaloiden hyväksynnän ja rakentamisen aikataulutukset, uuden laitostoimittajan hankkimisen Hankikiveen sekä nykyisten reaktoreiden korvaamisen aikanaan uusilla.

17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Metso- ja Helmi -ohjelmat ovat osoittautuneet toimiviksi malleiksi suojella yksityisiä maa-alueita. Näiden ohjelmien jatkaminen on suotavaa. Ohjelmien toimien kohdentamisen tulee perustua jatkossakin tiukkoihin monimuotoisuuskriteereihin ja kustannusvaikuttavuuteen. Ylipäätänsä monimuotoisuutta vahvistetaan kohdentamalla toimia kustannusvaikuttavasti luontoarvoiltaan arvokkaimpiin kohteisiin. Näin luonnonsuojeluun käytetyillä panostuksilla saadaan mahdollisimman suuri ekologinen hyöty.

Suomen omissa käsissä on vaikuttaa lähiympäristöömme toisin kuin globaaliin ilmastonmuutokseen. Kaupunkien viheralueita ja metsiä ei pidä kaventaa sen vuoksi, että halutaan merkittävästi lisätä asuntotuotantoa. Täydennysrakentamisen lisääminen on huomattavasti parempi vaihtoehto, jolloin kaupunkien viheralueita ja lähimetsiä ei jouduta raivaamaan. Suomalaisen perinnemaiseman säilyttämisellä tulee olla nykyistä suurempi painoarvo kaavoituspäätöksissä. Itämeren, sisävesien ja pohjavesien kunnosta on pidettävä huolta.

18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?

Suomi on Euroopan unionin jäsenmaa. Perussuomalaiset hyväksyy tämän. Sen sijaan emme hyväksy jatkuvaa kansallisen päätäntävallan luovuttamista EU:lle tai eurokriisistä alkanutta ja edelleen jatkuvaa kierrettä, jossa jäsenmaiden väliset tulonsiirrot ja yhteisvastuut jatkuvat ja normalisoituvat osaksi EU:n lainsäädäntöä. Eduskunnan keväällä 2021 yksimielisesti päättämistä lausumista koskien Suomen budjettisuvereniteetin säilymistä on pidettävä kiinni.

Perussuomalaiset on sitoutunut aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa siten, että Suomen kansallinen etu huomioidaan aiempaa paremmin. Suomi ei voi jatkossa suostua maalle haitallisiin hankkeisiin esimerkiksi metsäpolitiikassa. Suomen kansallista etua voidaan edistää nykyistä paremmin, jos EU-politiikassa harjoitettaisiin syvempää koordinaatiota esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan kanssa, joilla on kummallakin ollut aina paljon kansallisvaltiokeskeisempi lähestymistapa EU-asioihin kuin Suomella.

Ennakkovaikuttamiseen EU-politiikassa on otettava uusi asento. Tällä hetkellä keskeisimpiä EU-vaikuttamisen kohteita ovat muun muassa yritystukien kohtelu, ympäristölainsäädäntö ja yhteinen ulkorajavalvonta. Nyt valmistelussa olevat tulonsiirtopaketit on yksiselitteisesti torjuttava.

Perussuomalaiset on sitoutunut aktiiviseen Nato-jäsenyyteen. Nato-jäsenyys antaa Suomelle aidot turvatakuut ja myös selkänojan nykyistä huomattavasti tiukemmalle EU-politiikalle.

19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?

Osallistumme Naton prosesseihin täysivaltaisena jäsenenä kaikilta osin. Puolustusmenojen pitäminen vähintään 2 prosentin tasolla hallituskauden ajan sekä tulevilla kehyskausilla on kannatettavaa. Huoltovarmuuden osalta kannatamme Suomen puolustuksen kyvykkyyden ylläpitämistä ja kehittämistä.

20. Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukemista?

Kyllä.

21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Olemme sitoutuneet koko oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn resurssien vahvistamiseen.  Erityistä huomiota tulee kiinnittää koko rikosketjun resurssien vahvistamiseen poliisista vankeinhoitoon. Riittävä resursointi varmistaa rikosvastuun toteutumisen, nostaa kiinnijäämisriskin tasoa ja nopeuttaa rikosten selvittämistä.

Riittävästi resursoitu oikeusjärjestelmä ja poliisi toimivat oikeusvaltion selkärankana ja varmistavat sisäistä turvallisuutta.  Oikeusvaltiossa tulee saada asiansa käsiteltyä joutuisasti ja kohtuullisin kustannuksin.

Rikollisuuden (ml. jengi- ja nuorisorikollisuuden) torjunnassa tulee myös panostaa ennaltaehkäisyyn. Maahanmuuttopolitiikan selvä kiristäminen on tarpeen juurisyihin puuttumiseksi. Haluamme tehostaa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista.

Rangaistusten osalta erityisesti henkeen ja terveyteen (ml. seksuaalirikokset) kohdistuvien rikosten rangaistuksia tulee kiristää, ja muiden hengelle ja terveydelle vaarallisia henkilöitä tulee voida pitää lukkojen takana. Samoin poliisin oikeutta riittäviin pakkokeinoihin rikosten estämisen ja selvittämisen osalta tulee parantaa.

Nuorisorikollisuuden osalta myös alle 15-vuotiaiden rikosvastuuseen saattaminen tulee olla osana keinovalikoimaa.

Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää myös muiden toimialan viranomaisten toimintaedellytysten parantamista. Esimerkiksi pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen edellyttää pelastajakoulutuksen merkittävää lisäystä. Sisäistä turvallisuutta rapauttavat myös monet sellaiset seikat, joita ei korjata rahoituksella vaan lainsäädännöllä.

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Kyllä, mutta kaikki toisen maailmansodan jälkeen laaditut kansainväliset sopimukset normistoineen eivät kaikilta osin vastaa enää nykymaailman olosuhteita. Etenkin tämä koskee pakolaisuutta koskevia yleissopimuksia. Suomen tulee tukea niiden EU-maiden pyrkimyksiä, jotka ovat esittäneet toivomuksen esimerkiksi Geneven pakolaissopimuksen päivittämisestä.

23. Mikäli saatte tavoitteitanne hallituksen ohjelmaan, oletteko valmiita osallistumaan Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan? Jos ette ole valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, oletteko valmiita tukemaan puolueenne tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta?

Mikäli hallitusohjelmasta ja sen toteuttamisesta löytyy riittävä yhteisymmärrys, perussuomalaiset on valmis osallistumaan hallitukseen, ja myös kannattamaan hallituksen ulkopuolelta sellaisia hankkeita ja esityksiä, jotka ovat tavoitteidemme mukaisia, kuten edellisilläkin hallituskausilla.

24. Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Perussuomalaisilla on kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman osalta:

1) Perussuomalaiset ei lähde hallitukseen, joka ei rajoita tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa sellaista maahanmuuttoa, joka on Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista. Perussuomalaiset tunnistaa Suomessa voimakkaana saman kehityksen, joka on syynä Ruotsin sisäisen turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan monenlaiselle rikkoontumiselle vuosikymmeniä harjoitetun vääränlaisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena.

2) Perussuomalaiset edellyttää sellaisen talouspolitiikan harjoittamista, joka varmistaa julkisen talouden kestävyyden ja vahvistaa kansalaisten ostovoimaa.

3) Perussuomalaiset edellyttää hallituksen noudattavan eduskunnan yhteisesti sopimaa kantaa siitä, että Suomi ei hyväksy eikä edistä EU:n uutta yhteisvelkaa ja tulonsiirtopaketteja.