Kätilöopiston henkilökunta vaatii oikeutta – suuri joukko sai oireita vanhan rakennuksen sisäilmasta

Kätilöopiston työntekijät aikovat nostaa rikossyytteen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä vastaan, kertoi kätilö Annika Rönneberg Työmiehen tuumaustunnilla. Rönnebergin mukaan ainakin työturvallisuusrikoksen tunnusmerkit täyttyvät.

Suuri joukko kätilöitä sairastui kätilöopistolla vanhan kiinteistön terveydelle haitallisten homesieni- ja mikrobipitoisuuksien vuoksi. Sairaala suljettiin keväällä 2017 kyseisten sisäilmaongelmien vuoksi.

Sairaalan henkilökuntaa ja heidän oireiluaan ei kuunneltu eikä otettu vakavasti. Rönnebergin mukaan Kätilöopistoa ei olisi koskaan suljettu, ellei sen henkilökunta olisi tullut voimakkaasti julkisuuteen asian tiimoilta.

Kätilöiden mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n itse järjestämä työterveyshuolto on yksi suurimmista syypäistä siihen, että sairaalan henkilökunta ei ole saanut ajoissa asianmukaista hoitoa.

– Lukuisat kollegani ovat viestineet, että työterveyslääkärin kohtelu on ollut vähättelevää ja loukkaavaa, Rönneberg sanoi Perussuomalaisten työmies Matti Putkosen isännöimällä Tuumaustunnilla.

– Monissa tapauksissa myös jatkotutkimuksiin pääsy on ollut erittäin hidasta ja joidenkin kohdalla se on johtanut siihen, että työntekijän astma ja keuhko oireet ovat viivästyneen hoidonaloituksen vuoksi, päässeet erittäin vaikeahoitoisiksi.

Ehkä se johtuu masennuksesta?

Lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu sisäilman laadun vaikutus muun muassa neurologisiin oireisiin. Näitä oireita, kuten epätavanomaista väsymystä, huimausta ja jatkuvaa töissä alkavaa päänsärkyä oli erityisen runsaasti kätilöopiston työntekijöillä.

– Silti työterveyslääkäri on saattanut täysin sivuuttaa potilaan kokemuksen ja kehottanut ensi töikseen työntekijää pohtimaan masennuksen mahdollisuutta, Rönneberg hämmästeli.

Rönneberg ei ymmärrä, kuinka Kätilöopistolta saapuneet samankaltaiset potilastapaukset eivät ole saaneet lääkäreiden ammatillista kiinnostusta heräämään. Silloin lääkärit olisivat voineet myös päätyä pohtimaan oireiden ilmaantumisen sekä rakennuksen välistä yhteyttä ajoissa.

– Onko tällöin työturvallisuuslain mukainen vaarojen arviointi laiminlyöty ja ammattitauti, joka olisi asianmukaisessa riskien arvioinnissa pitänyt tunnistaa, päässyt syntymään?

Ammattiliitostakaan ei apua

Kätilöt ovat kysyneet neuvoa myös ammattiliitostaan Tehystä, joka varoitti, että tätä taistelua he eivät todennäköisesti voi oikeudessa voittaa. Aiemmat sisäilmasairastumisia koskevat oikeudenkäynnit ovat Suomessa kaatuneet sairastuneiden tappioksi.

– Tämä koettelee minun sekä muiden kätilöiden käsitystä oikeusvaltiosta, Rönneberg sanoo.

Suomessa ei ole ryhmäkanneoikeutta. Se edesauttaisi sairastuneita aktivoitumaan ja vaatimaan oikeuksiaan. Tällä hetkellä jokaisen on kannettava itse vastuu mahdollisesta tappiosta oikeudenkäynnissä.

– Ryhmäkanneoikeus muuttaisi tilanteen kansalaisten eduksi. Tästä seikasta on varmasti moni suomalainen kanssani samaa mieltä, Rönneberg sanoi.

Kymmenet kätilöt aikovat kuitenkin lähteä kokeilemaan seuraavaa erää tuulimyllyjä vastaan, Rönneberg sanoi.

– Aiomme nimittäin nostaa sairaanhoitopiiriä vastaan rikossyytteen – koska vähintään työturvallisuusrikoksen tunnusmerkit täyttyvät helposti.