Talous

Uuden ohjelmasarjan ensimmäisessä avausjaksossa pääsemme seuraamaan kansanedustaja (ps) Vilhelm Junnilan ja ministerin erityisavustaja Mikael Lithin ulkopoliittista analyysia.

Hallitus edistää normienpurkua kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Perussuomalaisten mielestä yritysten toimintaedellytyksiä hidastavien normien lisäksi sääntelyä tulee purkaa kuntatasolla ja sote-sektorilla.

Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.

Keskiviikkona lähetekeskusteluun saapui hallituksen esitys rikosuhrimaksulain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi rikosuhrimaksun määrää 50 prosentilla. Lakivaliokunnan perussuomalaiset Pekka Aittakumpu, Juho Eerola, Rami Lehtinen ja Joakim Vigelius ottivat esityksen vastaan tyytyväisinä.

Torstaina 27.2.2025 eduskunnassa käytiin lähetekeskustelua valtioneuvoston uudesta puolustusselonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää nosti puheenvuorossaan esiin huoltovarmuuden, energian ja turpeen merkityksen Suomen kriisinkestävyyden kannalta.

Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Oikeusministeri Leena Meri esitteli tänään järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman, jossa on yhteensä 21 toimenpidettä.

- Hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle, ja siksi ilmiötä torjutaan kaikin keinoin, oikeusministeri Leena Meri sanoo. Hän esitteli tänään hallituksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan uuden strategian ja toimenpideohjelman. Strategiaan liittyviä toimenpiteitä on yhteensä 21, ja ne jakautuvat eri ministeriöille ja viranomaisille.

Hallitus on esittänyt lunastuslakiin muutoksia, joilla vahvistetaan maanomistajien oikeuksia ja varmistetaan perustuslain mukainen täyden korvauksen periaate. Uudistuksen myötä lunastuskorvaukset määritettäisiin jatkossa markkina-arvon mukaan ja niihin lisättäisiin 25 prosentin korotus. Perussuomalaiset kansanedustajat Antti Kangas, Jari Koskela ja Juha Mäenpää pitävät hallituksen esitystä tervetulleena mutta korostavat, että työ ei ole vielä valmis.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää miljardin euron lisäystä tiestön rahoitukseen. SKALin mukaan hallituskauden tärkeimpiä päätöksiä tiestön kehittämisen kannalta on liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä painottaa ilmastotoimien kaipaavan nyt realismia. Mäkelä sanoo myös olevansa huolissaan Suomen metsäteollisuuden ulosliputuksesta kaukaisiin maihin, joissa ilmastosta ja ympäristöstä ei välitetä kuten Suomessa. - Tämä voi olla seuraus, jos sääntelemme ja ilmastokuristamme oman teollisuutemme pois täältä.

Perussuomalaiset esittivät Varsinais-Suomen aluevaltuustossa, että valtuutettujen palkkioita ei koroteta ja että puolueiden ryhmärahasta luovutaan. Esitystä vastustivat keskusta, SDP, vihreät ja kokoomus.

Keskusta teki välikysymyksen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Välikysymys ei suinkaan ole keskustan ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvä. Niin tämä kuin aiemmatkin välikysymykset ovat aiheuttaneet perussuomalaisissa suurta kummastusta, onhan sote-uudistus kuitenkin keskustan kauan himoitsema luomus, jota hallitus on tähän mennessä toteuttanut keskustan ja edellisen hallituksen asettamien lakien mukaisesti.

Vuoden 2024 aikana annetut hallituksen esitykset vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa noin 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi on purettu ainakin 133 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Normeja purkamalla hallitus helpottaa yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä sekä sujuvoittaa kansalaisten arkea.

Perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2015-2023 toiminut veteraanipoliitikko, valtiopäiväneuvos Toimi Kankaanniemi kertoo vakaan harkinnan jälkeen päättäneensä olla käytettävissä ehdokkaana kuntavaaleissa Jyväskylän kaupungissa ja aluevaaleissa Keski-Suomen hyvinvointialueella vuonna 2025. - Arvioin, että laaja kokemus antaa edellytykset yhä hoitaa tärkeitä yhteisiä asioita paikallis- ja aluetasolla, jos äänestäjät niin haluavat, Kankaanniemi sanoo.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita tärkeitä kirjauksia, joilla tuetaan omaishoitajia, heidän yhdenvertaisuuttaan ja jaksamistaan. Yhteiskunnan näkökulmasta omaishoidon tukeminen on kannattavaa, sillä ilman omaishoitajia koko sote-järjestelmä romahtaisi. Siksi perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman panostaisi entistä enemmän omaishoitoon ja omaishoitajiin.

Hallitus vastaa tänään opposition välikysymykseen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Keskusta on oppositiokautensa aikana tehnyt jo useita välikysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten jäsenten mukaan erikoiseksi välikysymysten tehtailun tekee se, että soten kokonaisuudessa on vahvasti mukana keskustan oma kädenjälki. Hallitusneuvotteluihin keskusta tarjosi tyhjän paperin, mikä osoitti haluttomuutta vastuunkantoon.

Perussuomalaisten mielestä jokaisella suomalaisella tulee olla oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen. Näiden tavoitteiden eteen perussuomalaiset ja hallitus tekevät työtä myös jatkossa.

Mikäli maahanmuutto aidosti toisi mukanaan näin valtavan positiivisia seurannaisvaikutuksia, ei Suomen ja muiden Länsi-Euroopan maiden käytännössä tarvitsisi tehdä mitään talouden kivuliaita sopeuttamis- tai uudistamistoimenpiteitä, vaan pelkästään kasvattaa muuttoliikettä, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Suomen kansantalous ei tunnetusti ole juurikaan kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana finanssikriisin jälkeen. Tämä on heijastunut luonnollisesti suomalaisten ostovoimaan. Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. VTT Pasi Holm arvioi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien aikana.

Perussuomalainen Nuoriso painottaa uudessa kunta- ja aluevaaliohjelmassaan asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen kunta- ja aluepäätöksenteossa. Arvojulistusten, jatkuvien veronkorotusten ja latteiden lupausten sijaan on keskityttävä perusasioihin: suomalaisten perheiden tukemiseen, arjen hyvinvointiin, turvallisuuden edistämiseen ja sote-palveluiden kunnossapitoon.

Elon Muskin DOGE-tiimi jatkaa valtionhallinnon kirjanpidon perkaamista etsien mahdollisia leikkauskohteita ja väärinkäytöksiä. Viimeisimpänä temppunaan Musk vaatii kaikkia valtion työntekijöitä vastaamaan sähköpostiin, jossa periaatteessa kysytään, että oletko vielä elossa ja teetkö yhtään mitään hyödyllistä. Muskin vaatimus sai demokraattien naissenaattorin turvautumaan alatyyliin ja kutsumaan Muskia mulkuksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi Saksan vaaleja myös viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan vaalitulos aloittaa viikon optimismilla.

Tänään tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainan valtiota ja sen kansaa kohtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että sota ei alkanut silloin vaan jo vuonna 2014 Krimin miehityksellä, ja sitäkin edelsi vihamielistä vaikuttamista Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan.

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.

24. helmikuuta on kulunut kolme vuotta Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta. Ukraina on osoittanut kestävyyttä ja vahvaa taistelutahtoa. Hyökkäyssota koettelee maan kantokykyä ja yhtenäisyyttä, ja tukitarpeet ovat suuria. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista rahoittamalla Partnership Fund for a Resilient Ukraine (PFRU) -rahaston toista vaihetta (2025–2027) yhteensä 4,5 miljoonalla eurolla.

Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.

Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii julkista keskustelua terveydenhuollon priorisoinnista ja hoitoresurssien riittävyydestä. Hän painottaa, ettei poliitikkojen tule päättää, ketä hoidetaan, mutta haluaa lääkäreiden kertovan avoimesti hoitokäytännöistä.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamiseksi. Lain muutos lisäisi Yleisradion velvollisuuksia julkaista toimintaansa ja talouteensa liittyviä tietoja yleisölle. Jatkossa hallintoneuvosto valvoisi avoimuusvelvoitteen täyttymistä sekä Ylen rahankäytön tehokkuutta.