Kolumnit

Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Suomen kansantalous ei tunnetusti ole juurikaan kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana finanssikriisin jälkeen. Tämä on heijastunut luonnollisesti suomalaisten ostovoimaan. Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. VTT Pasi Holm arvioi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien aikana.

Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.

Trump on asettanut presidenttikautensa alussa uusia tuontitulleja Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle. Mikäli Yhdysvallat asettaa tuontitulleja EU-maille, EU:n vastatullit Yhdysvalloille ovat todennäköisiä. Kehityskulku olisi myrkkyä Suomen kaltaisille pienille eurooppalaisille maille, jotka ovat riippuvaisia ulkomaankaupasta, sekä tuonnista että viennistä. Vienti vaikeutuisi, tuonti kallistuisi ja inflaatio kiihtyisi osin myös euron arvon heikkenemisen myötä. VTT Pasi Holm arvioi, voisiko kehitys johtaa asteittain uuteen eurokriisiin.

Orpon hallitus aloitti 20. kesäkuuta 2023 ja minä sen mukana oikeusministerinä. Tänä lyhyenä aikana on ollut runsaasti opittavaa, mutta olemme yhdessä saaneet aikaan isoja asioita, kirjoittaa oikeusministeri ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri kolumnissaan.

Vielä 2010-luvun alkupuolella Suomen sosiaalidemokraatit edustivat työperäisessä maahanmuutossa linjaa, jossa ensisijaisesti pyrittiin varmistamaan se, että Suomessa oleva väestö työllistetään ennen kuin EU:n ulkopuolelta aletaan hakea työvoimaa. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja SDP jopa syytti kokoomusta halusta tuoda Suomeen halpatyövoimaa. SDP:n linja työperäisessä maahanmuutossa on kuitenkin vuosien saatossa löysentynyt huomattavasti, ja viime hallituskaudella SDP pääministeriasemassa kiihkeästi edisti EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa työvoimapulaan ja väestön ikärakenteeseen vedoten.

Parissa pakinassani perustin vanhanaikaisen kokeilukoulun nimeltä Klassillinen Epänormaalilyseo. Sen seinät ovat puuta ja opetusmenetelmät rautaa. Opettajat opettavat, oppilaat opettelevat ja vanhemmat tukkivat turpansa.

Vähitellen pitäisi myöntää, että ääliöliberalismi, joka halusi nostaa kaiken keskiöön yksilön ja tämän tunteet ja oikeudet ja antoi velvollisuuden taata nämä jollekin ”rakenteelle”, meni totaalisesti metsään, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Alle viikon päästä järjestettävien Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulos on vielä täysin auki, sillä republikaanien Donald Trumpin ja demokraattien Kamala Harrisin kannatusluvut ovat mielipidekyselyissä tasalukemissa.

Mikään perinne, asenne tai toimintatapa ei varmasti yksinään ole suomalaisen kulttuurin ydin. Suomalaisuus on ainutlaatuinen yhdistelmä kieltä, tapoja, arvoja, symboleita ja muita asioita. Mutta tämä suomalainen elämäntapa on taannut kehityksen täällä pohjolassa, kirjoittaa valtiovarainministeri ja puolueen puheenjohtaja Riikka Purra tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Sunnuntai-iltojen ohjelmapaikoille on kiihtyvään tahtiin ilmestynyt sellaisia klassikkouusintoja, kuin ”Laitaoikeisto jyräsi voittoon” ja ”Vaalitulos: YLE hävisi jälleen”. Viimeisin versiointi ja mediaväen vaikerointi nähtiin sunnuntaisissa Itävallan parlamenttivaaleista, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.

Oikeuskanslerin kertomuksen mukaan englanti on ”käytännössä syrjäyttänyt suomen kielen ja muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi” Aalto-yliopistossa. Huomautus ei yllätä. Aikalaishulluus humisee akateemisissa sfääreissä. Monet korkeakoulut sekoilevat samoin kansainvälistymiskiimassaan.

Ylen parlamentaarinen työryhmä sai työnsä lopultakin päätökseen. Ja saahan sitä vääntää, kun täysin vastakkaista mieltä olevien pitäisi vetää kirkko keskellä kylää, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.

Saksan osavaltiovaaleissa kovan ja pitkän linjan maahanmuuttokriittinen Vaihtoehto Saksalle-puolue (AfD) sai äänivyöryn itäisessä Saksassa: Thüringenissa se nousi suurimmaksi ja Saksissa toiselle sijalle, joissa molemmissa sen ääniosuus ylitti kolmeenkymmenen prosentin, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.

Kyselytutkimuksien mukaan jopa 75 prosenttia suomalaisista luottaa uutisiin, joita lukee, katselee ja kuuntelee. Tällä luvulla tiedotusvälineet hemmottelevat ja mairittelevat itseään. Olemme maailman uutisuskovaisin kansa.

Hvitträsk-museo Kirkkonummella on lumoava näky arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren, Saarisen sielunmaisemaan. Ihmisen suunnitelma veljeilee luonnon ja ikuisuuden kanssa täysin saumattomasti. Ei yksityiskohtien runsautta vaan kiven ykseys järveen, vuoreen ja metsään.

Talousasiantuntija Juhani Huopainen arvioi talouden näkymiä OP:n tuoreen ennusteen pohjalta.

Kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarja (ps.) kirjoittaa Britannian mellakoiden uutisoinnista.