Analyysi

Koraanin polttajan murha on herättänyt mielipiteiden ristiaallokon kautta maailman. Tilanne Ruotsissa ei pommien räjähdellessä ole enää viranomaisten hallinnassa. Esiin on noussut epäilyjä siitä, että kansankodissa on tahoja, joilla on omat lakinsa.

Anti-Defamation Leaguen (ADL) johtaja Jonathan Greenblatt analysoi Politicossa tuoretta antisemitismitutkimusta. - Antisemitismi on sitkeä vihan virus, jonka voimakkuus on vaihdellut vuosisatojen ajan. Juutalaiset ovat joutuneet vihan kohteeksi maailman jokaisessa maassa.

Internetin alkuaikojen pioneeri ja Piilaakson tunnetuimpiin teknologiavaikuttajiin lukeutuva Marc Andreessen kertoo New York Timesin podcastissa, miten vasemmistohenkisessä Piilaaksossa petyttiin demokraatteihin, ja teknologiajohtajat karkasivat Trumpin taakse. Keskustelussa Andreessen taustoittaa teknologia-alan suhdetta politiikkaan 1990-luvulta lähtien. Hän nostaa esille mm. vasemmistoradikalismin leviämisen korporaatiomaailmaan, demokraattien poliittisen painostuksen teknologiasektoria kohtaan sekä yritysjohtajien taipumuksen woke-henkiseen moraaliposeeraamiseen.

Argentiinan presidentti Javier Milei osallistui World Economic Forumin kokoukseen Davosissa ja piti maailman eliitin edessä räväkän puheen. Milei arvosteli feminismiin, DEI-periaatteisiin, ympäristöradikalismiin ja sukupuoli-ideologiaan liittyviä ilmiöitä ja luonnehti massamaahanmuuttoa sekä kulttuurista häpeää itsetuhoiseksi. Hän peräänkuulutti länsimaille historiallista muutosta – paluuta juurilleen.

Ampumistapausten määrä on Ruotsissa ollut laskussa toista vuotta peräkkäin. Virkavalta huomasi kuitenkin tarkistuslaskennassa, että ilo oli osin ennenaikainen. Ampumisia oli vuonna 2024 itse asiassa 10 prosenttia enemmän kuin aiemmin oli kerrottu.

Southportin joukkomurhaaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen useista henkirikoksista, risiinimyrkyn valmistamisesta ja terroristisen aineiston hallussapidosta. Pikkutyttöihin kohdistunutta joukkomurhaa ei kuitenkaan itsessään pidetty terroristisena rikoksena. Murhaajan tiedetään olleen erittäin kiinnostunut historian suurista kansanmurhista. Hänen väitetään huudelleen koulussa "valkoisten kansanmurhaa". Monet britit kokevat, että murhaajan motiiveja on pyritty salailemaan.

Kun ihmisiltä kysytään mielipidettä poliittisesti herkkiin asioihin, he vastaavat eri tavoin riippuen siitä, tietävätkö tai arvelevatko he oman henkilöllisyytensä käyvän ilmi joko kollegoilleen tai tutkimuksen tekijälle.

Ylen aamussa keskusteltiin 20.1. sosiaalisen median muutoksista. Toimittaja Linda Vettanen esitteli keskustelun teemat, joita olivat Elon Muskin näkemykset, Metan uudet säännöt ja Tiktokin asema Yhdysvalloissa. Asiantuntijavieraina olivat viestinnän dosentti Sanna-Maria Laaksonen ja sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Rotonen.

Totuus ja taru ovat jo tänään sekoittuneet tavalla, jonka selvittäjät ovat kortilla. Tekoäly on viimeinen niitti reaalimaailmalle ja vauhti sen kun kiihtyy. Monen hyvän asian lisäksi AI pystyy hämmästyttäviin suorituksiin pahan akselilla. Mielipiteisiin vaikuttaminen on nyt helpompaa ja halvempaa kuin koskaan.

Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.

Vakoilijat asettuvat sinne, missä ovat vallan kammarit. Siksi Wien menetti asemansa Euroopan urkintapääkaupunkina. Tilalle tuli Bryssel, jossa sijaitsevat EU:n tärkeimmät instituutiot sekä Naton päämaja. Keinot ovat nyt monet ja asialla myös kätyrit.

Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.

Ensin oli todella cool olla woke, mutta nyt se on enemmänkin broke. Sinänsä oikeansuuntaisessa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoittelussa mentiin asian ohitse niin että heilahti. Donald Trump puhkaisi kuplan ja palautti megatrendin maan pinnalle.

Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.

2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.

Runsas viikko aikaa Donald Trumpin virkaanastujaisiin. Peli kovenee ja uusi presidentti odottaa kärsimättömänä uuden aikakauden alkua. Yhdysvaltain hallinto on hermona, sillä kenelläkään heistä ei ole varmaa tietoa tulevasta - ja muutoksia on luvassa.

Hallituksen toimet jengiväkivallan hillitsemiseksi tuottavat tulosta Ruotsissa. Ampumistapausten määrä laski viime vuonna 30 prosenttia. Ampumisten määrä väheni toista vuotta peräkkäin. Tilastoituja tapauksia oli edelleenkin paljon, peräti 270.

Syyrian islamistisen vallankumousjohdon kuherruskuukausi jatkuu kiihkeänä ja myös EU on lähestynyt Damaskoksen uusia vallanpitäjiä. Tosiasialliseti vallasta Syyriassa kamppailevat Turkki ja Saudi-Arabia, luonnonvaroiltaan köyhä maa ei kiinnosta Yhdysvaltoja. Eurooppa lienee asialla siksi, että miljoonille sotapakolaisille haluttaisiin osoittaa tie takaisin kotiin.

Perussuomalaiset ovat vuosikaudet varoittaneet Ruotsin tiestä ja siitä, kuinka Suomessakin jengirikollisuus pian räjähtää käsiin. Taloudellisten tosiasioiden pitäisi saada hälytyskellot viimein soimaan hyssyttelijöidenkin päässä. Niinpä käsistä karannut jengirikollisuus kustantaa esimerkiksi ruotsalaisille veronmaksajille 322 miljardia kruunua seuraavan 15 vuoden aikana.

Suhtautuminen pakolaisiin on muuttunut Euroopassa ja se näkyy jo politiikan valtasuhteissa. Siksi johdon vaihtuminen Syyriassa nosti välittömästi esiin kysymyksen maasta paenneiden kotiinpaluusta. Esittämättä on kuitenkin jäänyt retorinen kysymys siitä, miksi kukaan haluaisi muuttaa hyvinvointivaltion runsaudesta kotimaan leivättömän pöydän ääreen. Syyrian jälleenrakentamisen maksajasta ei ole tietoa, vaikka sormi perinteisesti osoittaakin EU:n suuntaan.

Sodan ensimmäinen uhri on totuus ja se näkyy myös Gazan taisteluissa. Siviilejä on kuollut ja kuolee, oli kyseessä sitten Israelin tekemä hirvittävä kansanmurha tai Hamasin noudattaman hirvittävän taistelutaktiikan seuraus. Brittiläinen ajatuspaja HJS yrittää jäljittää totuutta propagandan takana.

Muusikot ja kulttuurijournalistit kippaavat Ruotsissa ”julmustin” väärään kurkkuun, jos audiosoittimesta pärähtää kuuluville suomalainen joululaulu. Tätä ”synkeää ja lohdutonta” joulunsanomaa on vaikea niellä Pohjanlahden länsipuolella, kirjoittaa SVT.

Syyrian vallankumoushallinnon lopullisesta luonteesta ei ole tietoa, mutta arvioita voi tehdä uusien vallanpitäjien kannanottojen perusteella. Vallankumouksen kärkijoukoissa on ollut tuomittuja terroristeja ja kymmeniä jihadisteja on vapautettu tyrannian tyhjennetyistä vankiloista. Toisaalta Damaskoksen uusi valtias on ollut puheissaan sovinnollinen.

Sijoituskästi-ohjelman juontajat Kevin van Dessel ja Teemu Liila ovat tenttaavat valtionvarainministeri Riikka Purraa. "Kuin pitkiä työpäivät yleensä ovat?" "Onko jotain bravuuri-kasvisreseptiä?" "Tiesitkö, että naisethan ovat siis keskimäärin parempia sijoittajia kuin miehet?" "Mikä on mielipiteesi Ylen budjetista?"

Monikulttuurisen yhteiskunnan kielteiset puolet on totuttu näkemään tukiriippuvaisuutena, väkivaltarikoksina tai jättäytymisenä yhteiskunnan ulkopuolelle. Pimentoon on jäänyt yhä syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin kurottava talousrikollisuuden musta käsi. Ruotsissa elinkeinoelämä korottaa äänensä jo hätähuutoon.

Syyrian vallankaappaus vaikuttaa voimakkaasti Lähi-idän ja Ukrainan konflikteihin ja heijastuu Suomeenkin asti.

Syyrian tilanne kehittyy nyt hyvin nopeasti. Hizbollahista sen enempää kuin muistakaan Iranin puolen militanttiryhmistä ei ole Syyrian hallinnolle apua. Israelin aloittamat toimet Libanonissa Hizbollahia vastaan itse asiassa edesauttivat ja johtivat tähän tilanteeseen, että vanhoillinen, johadistinen kapinallisryhmä pystyy vastahyökkäyksen toteuttamaan. Kansainväliseen politiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila analysoi Syyrian konfliktia. 

Vielä 2010-luvun alkupuolella Suomen sosiaalidemokraatit edustivat työperäisessä maahanmuutossa linjaa, jossa ensisijaisesti pyrittiin varmistamaan se, että Suomessa oleva väestö työllistetään ennen kuin EU:n ulkopuolelta aletaan hakea työvoimaa. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja SDP jopa syytti kokoomusta halusta tuoda Suomeen halpatyövoimaa. SDP:n linja työperäisessä maahanmuutossa on kuitenkin vuosien saatossa löysentynyt huomattavasti, ja viime hallituskaudella SDP pääministeriasemassa kiihkeästi edisti EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa työvoimapulaan ja väestön ikärakenteeseen vedoten.

Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.