Katalonian presidentti Artur Mas kertoo talouslehti Financial Timesin haastattelussa Katalonian itsenäistymissuunnitelmistaan, mikäli itsenäisyyttä hakevat puolueet saavuttavat parlamentin enemmistön 27.9. järjestettävässä Katalonian aluevaaleissa. Suunnitelmiin kuuluu perustaa Kataloniaan oma keskuspankki ja verotusjärjestelmä puolentoista vuoden aikana . Sen lisäksi Katalonian diplomaattisuhteista alkaisi vastata oma ulkoasiainministeriö.
Kiperämpi kysymys muodostuu Katalonian puolustusvoimista. Mas kertoo FT:lle, että Katalonian tulisi pysyä Naton jäsenmaana. Tällöin maalla olisi oltava omat sotilasjoukot sekä riittävä sotilaskalusto.
Katalonian aikeet itsenäistyä Espanjasta ei miellytä kuitenkaan Espanjan hallintoa. Maan hallitus on toistuvasti estänyt kaikki ajatukset Katalonian itsenäisyydestä. Kataloniassa järjestettiin viime vuoden lopulla epävirallinen kansanäänestys Katalonian itsenäisyydestä. Äänestysinto jäi epävirallisuuden vuoksi vähäiseksi, mutta äänestyksen tulos oli selkeästi itsenäisyyden puolella.
Kataloniassa on järjestetty suuria mielenilmauksia itsenäisyyden puolesta. Katalonian kansallispäivänä sadattuhannet ihmiset ovat olleet mukana maan itsenäistymisen kannalla. Myös tänä vuonna odotetaan runsasta osanottoa. Katalonian kansallispäivä on perjantaina.
Katalonian itsenäisyys on kerännyt merkittävästi kannatusta viime vuosina. Kataloniassa katsotaan, että maan verovaroja käytetään liiaksi keskushallinnon määräämänä muualla Espanjassa. Talouskriisi on omalta osaltaan vaikuttanut asenteiden muutokseen.
– Olemme edistyneet viimeisen kolmen vuoden aikana enemmän kuin kolmen viime vuosisadan aikana, Mas puhui Barcelonassa viitaten itsenäisyyden kannatuksen nousuun.
Kriitikoiden mukaan aluevaalien parlamenttipaikat eivät kuitenkaan riittäisi itsenäistymiseen. Heidän mukaansa Katalonian alueparlamenttiin voi saada enemmistön jopa 45 prosentin äänisaaliilla. Mas torjuu kuitenkin kritiikin toteamalla, että aluevaaleissa ei lasketa ääniä vaan parlamenttipaikkoja.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
