Katalonian itsenäistymisliike jatkuu, vaikka muutama päivä sitten tilanne näytti johtavan uusiin aluevaaleihin. Espanjan koillisosassa sijaitsevassa Kataloniassa järjestettiin syyskuussa aluevaalit, joista tehtiin käytännössä kansanäänestys itsenäistymisestä. Itsenäistä Kataloniaa ajava blokki sai parlamenttiin enemmistön.
Itsenäistymisliikkeen takana oli Junts pel Si ja vasemmistolainen CUP. Ensin mainittu sai 62 parlamenttipaikkaa, ja CUP 10 paikkaa. CUP vaati kuitenkin istuvan aluepresidentin Artur Masin jäävän pois itsenäisyyden siirtymäajan presidenttiydestä.
Junts pel Si tarjosi vielä vasemmistolaista finanssipolitiikkaa sisältävää kompromissipakettia. CUP äänesti tarjouksen puolesta. Hämmästyttävästi äänet menivät tasan: 1 515 ääntä hyväksyi paketin ja Masin aluepresidenttiyden ja tasan yhtä monta ääntä vastusti pakettia.
Masin nimityskysymys meni CUP:n johdolle, jossa esitetty paketti tyrmättiin. Katalonia oli ajautumassa uusiin aluevaaleihin.
Mas astui vapaaehtoisesti sivuun
CUP ilmaisi, että se hyväksyisi kuitenkin jonkun muun aluepresidentin Masin johtamasta puolueesta. CUP katsoi, että Mas ei voi hoitaa tehtäväänsä korruptioskandaalin vuoksi. Toisaalta CUP oli luvannut, ettei se aio vaarantaa itsenäistymistä.
Lauantai-iltana Mas ilmoitti, että hän jää pois aluepresidenttiydestä vapaaehtoisesti. Mas sanoi, että pois jättäytyminen teki kipeää, mutta että se oli Katalonian etu. Masin mukaan Katalonian etu tulee ennen mitään muuta etua.
Katalonian aluepresidentiksi tulee Carles Puigdemont.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
