Käräjäoikeuden osastopäällikkö ihmettelee tapaus Halla-ahoa – miksei tuomittu saisi arvostella saamaansa tuomiota

Korkeimman oikeuden tuomiot eivät ole pyhiä. Aina ei päädytä oikeisiin ratkaisuihin, ja tuomittu saa aina arvostella saamaansa tuomiota, vaikka olisi poliitikko. Tuomio on todella vain viiden ihmisen ratkaisu, ja toisena aikana ja toisenlaisissa olosuhteissa tuomio voisi olla aivan muuta. Näin kirjoittaa pitkän linjan käräjätuomari, Pohjois-Savon käräjäoikeuden osastopäällikkö Hannu Laitinen.

Korkein oikeus (KKO) tuomitsi kesäkuussa 2012 silloisen Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustajan Jussi Halla-ahon sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomiot koskivat kirjoituksia, joiden julkaisuajankohtana Halla-aho ei ollut vielä edes kaupunginvaltuutettu.

– KKO:n päätöstä ei kannata pitää minään taivaallisena totuutena. Se on muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta, Halla-aho totesi tuolloin tiedotteessaan. Ilta-Sanomat otsikoi, että “Jussi Halla-aho vähättelee KKO:n tuomiota”.

– Muistan, että julkisuudessa nousi kova meteli siitä, kun Halla-aho sanoi korkeimman oikeuden tuomiosta jotenkin näin, että se on vain viiden ihmisen mielipide, yli 40 vuotta tuomioistuinlaitoksella työskennellyt Laitinen kirjoittaa Maallikkotuomari-lehdessä 2/2017.

– Metelöitiin siitä, että kuinka poliitikko ei kunnioita ylimmän oikeusasteen tuomiota ja kehtaa arvostella sitä, vaikka tuomio edustaa suurinta viisautta.

Laitisen mukaan arvostelijat näyttävät nostavan oikeuden, ainakin korkeimman oikeuden tuomion, pyhäksi ja arvostelun ulkopuolelle.

– Ihmettelen sitä, ettei tuomittu saisi arvostella saamaansa tuomiota ja että kuvitellaan aina päädyttävän oikeisiin ratkaisuihin.

Laitisen mukaan toisenlaisissa olosuhteissa ratkaisu voisi olla jotain aivan muuta – minkä huomaa, jos käy lukemassa vaikka 1930-luvun tai 1970-luvun tuomioita.

– Yhteiskunnallinen ilmapiiri on varmasti vaikuttava ratkaisuihin, eikä ole mitään syytä luulla, että nyt on saavutettu viisauden ylin taso ja että 30 vuoden päästä ajateltaisiin samoin.

Korkeimman oikeuden jäsenten nimitys sisäsiittoista

Laitinen kritisoi artikkelissaan muutenkin vihapuheiden rangaistavuutta. Yksi iso ongelma on Laitisen mukaan lainkohtien tunnusmerkistöjen epämääräisyys. Perustuslain 8. pykälässä kuitenkin vaaditaan, että rikoksen tunnusmerkistön tulisi olla riittävän selvä.

Laitinsen mielestä Korkeimman oikeuden huono puoli on myös se, että sen jäsenten nimitys tapahtuu sisäsiittoisesti eli korkein oikeus valitsee itse jäsenensä.

– Eri yhteiskunnallisten näkemysten esiintulo edellyttäisi, että valinta muutettaisiin sellaiseksi, ettei korkeimmalla oikeudella itsellään olisi minkäänlaista sanansijaa valinnassa.

Laitinen ihmettelee, ettei Yhdysvaltain korkeinta oikeutta syytetä väärin valituksi, vaikka siellä presidentti nimittää tuomarit, tosin senaatin myötävaikutuksella.

Suomessa on tavanomaista, että virkamiehet vaikenevat näkemistään epäkohdista, mutta puhuvat suunsa puhtaaksi jäätyään eläkkeelle. Esimerkiksi entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero avautui huolistaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten turvallisuusongelmista vasta virkauransa jälkeen.

Tuhansien juttujen tuomari Hannu Laitinen jää Iisalmen Sanomien mukaan eläkkeelle helmikuun alussa.