
Aftonbladet pääkirjoituksessaan: Riistokapitalismi uhka kansallisvaltioille – pitäisikö valta suuryrityksissä antaa työntekijöille ja verottaa tosirikkailta rahat pois?
Voitot ja omaisuudet kasautuvat maailmassa yhä harvemmille ja yritykset eivät enää maksa ammattilaiselle kunnon palkkaa kunnon työstä. Sellaista palkkaa, joka riittää perheen ja yksittäisen ihmisen arjen pyörittämiseen.
Miljardöörit, pankkiirit ja puliveivarit ohjaavat yhteiskuntaa ja pistävät kaiken omaan taskuunsa. Pitäisikö riistokapitalismille pistää kapulat rattaisiin ja ottaa valta yrityksissä kansan parasta ajatteleville kansallismielisille voimille?
Kapitalismin kriisistä puhutaan mediassa ja somessa suu vaahdossa kautta pallon. Lähinnä siksi, että puhtaaseen voitontavoitteluun perustuva yhteiskuntajärjestys näyttää tulleen tiensä päähän, koska se ei enää palvele kansalaisten enemmistön etua. Sosialismiin perustuva järjestelmä kohtasi sekin loppunsa Neuvostoliitossa jo lähes 30 vuotta sitten.
Omaisuudet pois rikkailta
Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty sai syyskuussa löysät moniin kabardiinihousuihin vaatimalla kapitalismin alasajoa ja kaiken aloittamista puhtaalta pöydältä. Väite siitä, että miljardöörit loisivat työpaikkoja sekä kasvua on hänen mukaansa ”fake news”. Esimerkiksi Yhdysvalloissa miljardöörien määrä on 30 vuodessa kuusinkertaistunut, mutta tulot asukasta kohden ovat kasvaneet alle inflaatiovauhdin.
Niinpä Piketty pistäisi isorikkaille todellisen raippaveron. Ranskalaiselle L’Obs-lehdelle antamassaan haastattelussa Piketty vaatii asteittaista varallisuusveroa, joka olisi viisi prosenttia vähintään kahden miljoonan euron omaisuuksista ja 90 prosenttia yli kahden miljardin euron omaisuuksista.
Yritykset työntekijöiden omistukseen?
Tosirikkaiden omaisuudet perustuvat nimittäin Pikettyn mukaan ”yleiseen hyvään” eli yritysten työntekijöiden aikaansaannoksiin sekä yhteiskunnan panostuksiin väestön hyvinvointiin, koulutukseen ja tutkimukseen.
– Pörssinoteerattujen yritysten johtotähtenä on 1980-luvulta asti pitää osakkeenomistajansa tyytyväisenä. Nyt tahti on sen kuin kiristynyt ja voitot jaetaan osinkoina ulos firmasta. Yhtiöiden johdon palkkaus perustuu pörssikurssiin ja se taas johtaa tuotannon siirtämiseen halpamaihin ja täkäläisten työntekijöiden potkimiseen pellolle. Tällaisesta menosta markkinat pitävät, lataa puolestaan Daniel Swedin Aftonbladetin pääkirjoituksessa mielipidesivulla.
Uusköyhistä työntekijöistä onkin Swedinin mukaan tullut suuryhtiöiden tirehtöörien nöyriä hännystelijöitä. Swedinin mielestä eräs ratkaisu ongelmaan voisi olla palkansaajarahastot, jotka olisivat mukana yritysten omistuksessa. Tutkimusten mukaan palkat ovat korkeampia ja työolot paremmat yrityksissä, jotka työntekijät omistavat.
Otsikkoa päivitetty 7.10.2019 klo 12:46
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uusköyhät halpamaat tuotanto voitot omaisuus kapitalismi palkkaus työolot työntekijät Yritykset media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssäkäyvää maahanmuuttajaa kohden maahan otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Demarit pettivät työntekijät – Postin duunarille kylmää kyytiä

Sdp hamuaa Suomeen halpatyövoimaa polkemaan duunarien palkkoja – nämä kaikki demariedustajat allekirjoittivat lakialoitteen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta

Halla-aho vaatii EU:n vapaan liikkuvuuden lopettamista: ”Johtaa epäterveeseen muuttoliikkeeseen, joka on haitallista valtioille”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää