Lehtikuva Pekka Sakki, Kimmo Mäntylä
Toimitus suosittelee
Viikon 46/2013 luetuin
Kansantaloustieteen professori: Euro oli virhe ja katastrofi
Professori Vesa Kanniainen kertoi näkemyksistään toukokuussa Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Hän suositteli kriisimaiden velkasaneerausta, irrottamista eurosta ja devalvaatiota. Tämä olisi johtanut luottotappioihin ja tarpeeseen pääomittaa Saksan ja Ranskan pankkeja ja kansallistaa ne. Kanniainen piti kaavailtuja tukipaketteja tapana tukea mutkan kautta Saksan ja Ranskan pankkeja.
Samaan aikaan mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa Kanniainen vieroksui Euroopan keskuspankin johtajan lobbausmatkaa Suomeen Portugalin tukipaketin käsittelyn alla ja ihmetteli pelottelua Suomen aseman heikkenemisellä EU:ssa.
– On mahdollista, että ainoa, mikä heikkenee, on niiden poliitikkojen ja virkamiesten asema, jotka ovat rakentaneet karriääriään EU:ssa.
Kansan Uutisten Viikkolehdelle kesäkuussa 2012 Kanniainen kertoi, että Ruotsin oma valuutta olisi hyvä malli Suomelle, ja että omaan valuuttaan paluuseen on hyviä perusteita. Rahaliiton selviämisen edellytyksiä Kanniainen piti heikompina, kuin on kuviteltu. Eurooppalaisia huippupoliitikkoja hän syytti ”eurouskonnosta”.
Eurooppalainen Suomi ry:n raportissa vuonna 2012 Kanniainen näki kolme skenaariota rahaliitolle:
1) paluu kansallisiin valuuttoihin, 2) suojamuurit, yhteisvastuu ja rahan painaminen ja 3) suppeampi euroalue. Vaikka hän luonnehti rahaliittoa epäonnistuneeksi ja suppeaankin rahaliittoon kuulumista Suomelle huonoksi vaihtoehdoksi, todennäköisimpänä vaikka ”ei välttämättä toivottavana” hän piti vaihtoehtoa numero kaksi.
Heinäkuussa 2012 Uuden Suomen haastattelussa Kanniainen vaati selvitystä Suomen eroamisesta eurosta, ja varoitti:
– Eurouskovaiset poliitikot ja etenkin komissio elävät omassa haavemaailmassaan. He katsovat tätä poliittisena kysymyksenä, kun tämä on nimenomaan talouskriisi. Tässä on kyseessä aito rahaliiton kriisi.
Rahaliitto oli syypää kriisiin
Kriisitaloustieteet-kurssin luentokalvoissaan vuonna 2012 Kanniainen huomautti, että rahaliitto loi itse ongelmansa: Kreikka ja muut Välimeren maat eivät olisi saaneet luottoa Saksan korolla. Eurojärjestelmän rakenne ja EKP:n vakuuskäytäntöä yhteismitoitti maariskit, eikä valuuttakurssiriskejäkään enää ollut. EU valitsi kriisinhoitostrategiaksi yhteisvastuun, vaikka vaihtoehtokin olisi ollut. Esimerkiksi USA:n liittovaltio ei vastaa osavaltioiden veloista.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisemassa Talous & Yhteiskunta -lehden numerossa 3/2013 Kannianen esittää, että finanssikriisien taustalla on ollut rahapolitiikan liiallinen keveys. Kriisejä on edeltänyt aina pankkien luotonannon raju kasvu, mistä on seurannut huonoja sijoituksia ja lopulta tappioita. Syyttävää sormea ei siis pidä välttämättä osoittaa velkaantuneeseen Etelä-Eurooppaan tai sitä lainoittaneeseen Pohjois-Eurooppaan, vaan suoraan Euroopan keskuspankkiin ja rahaliiton arkkitehteihin.
Anni Sinnemäki kertoi 9. lokakuuta 2013 Facebook-statuksessaan suuren valiokunnan keskustelusta eurooppalaisesta talouspolitiikasta:
– Vesa Kanniainen kritisoi valtioneuvoston EU-selontekoa matalasta analyyttisyyden tasosta. Kanniainen korostaa että erityisesti Kreikan ja Portugalin osalta, että velkaantuivat koko ajan liikaa ja sittemmin liian alhaisella korolla. Kanniainen myös ajattelee, et nyt hän on sitä mieltä että Suomen ei olisi kannattanut liittyä euroon.
Eurokriittisyys ei ole EU-vastaisuutta
Elokuussa 2013 Kanniainen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän totesi euron nettohyödyn olleen jäsenmailleen negatiivinen ja suositteli hallitukselle asiantuntijatyöryhmän perustamista tutkimaan eurosta eron vaikutuksia. Suomessa yleistä käsitystä euron tuomasta vakaudesta hän kutsui harhaksi, jonka taustalla kummittelevat 20 vuoden takaiset tapahtumat. EU:n ystävänä Kanniaista häiritsi rahaliiton kritiikin mieltäminen EU-vastaisuudeksi.
– Jos euroa harkittaisiin nyt, sitä ei perustettaisi .. eurojärjestelmä on katastrofi .. oma raha on ollut Ruotsille siunaus .. kelluva valuutta olisi Suomelle edelleen paras ratkaisu, Kanniainen tykitti. HS:n toimittaja Katja Boxberg kirjoitti: ”Kanniainen sanoo monta kertaa, että hänellä ei ole puoluepoliittista kantaa, vaan että hän perustaa käsityksensä yhteisvaluutasta puhtaasti taloudelliseen arvioon.”
Kanniainen on aiemmin ollut haastateltavana tai kirjoittanut mm. kokoomuksen Nykypäivä-lehteen, Kansan Uutisiin, Kirkko & Kaupunkiin, STTK:n lehteen ja myös Perussuomalaiset-lehteen (nro 12/2012). Nykyisin professori on vaiteliaammalla linjalla.
– Olen tehnyt päätöksen, että en enää anna haastatteluita poliittisesti sitoutuneiksi tulkittaville medioille. Mikäli haluat kirjoittaa mielipiteistäni, ne löytyvät kyllä aiemmista haastatteluistani ja verkkosivuiltani. Tosiasiat voittavat lopulta, yli sadan tieteellisen julkaisun ja yli kahdensadan haastattelun Kanniainen vastaa Perussuomalaisen haastattelupyyntöön.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Heikki Koskenkylä: Holtittoman rahankäytön on loputtava
Koskenkylä: Onko poliittinen unioni tavoitteena realistinen?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.