Lehtikuva Pekka Sakki, Kimmo Mäntylä
Toimitus suosittelee
Viikon 46/2013 luetuin
Kansantaloustieteen professori: Euro oli virhe ja katastrofi
Professori Vesa Kanniainen kertoi näkemyksistään toukokuussa Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Hän suositteli kriisimaiden velkasaneerausta, irrottamista eurosta ja devalvaatiota. Tämä olisi johtanut luottotappioihin ja tarpeeseen pääomittaa Saksan ja Ranskan pankkeja ja kansallistaa ne. Kanniainen piti kaavailtuja tukipaketteja tapana tukea mutkan kautta Saksan ja Ranskan pankkeja.
Samaan aikaan mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa Kanniainen vieroksui Euroopan keskuspankin johtajan lobbausmatkaa Suomeen Portugalin tukipaketin käsittelyn alla ja ihmetteli pelottelua Suomen aseman heikkenemisellä EU:ssa.
– On mahdollista, että ainoa, mikä heikkenee, on niiden poliitikkojen ja virkamiesten asema, jotka ovat rakentaneet karriääriään EU:ssa.
Kansan Uutisten Viikkolehdelle kesäkuussa 2012 Kanniainen kertoi, että Ruotsin oma valuutta olisi hyvä malli Suomelle, ja että omaan valuuttaan paluuseen on hyviä perusteita. Rahaliiton selviämisen edellytyksiä Kanniainen piti heikompina, kuin on kuviteltu. Eurooppalaisia huippupoliitikkoja hän syytti ”eurouskonnosta”.
Eurooppalainen Suomi ry:n raportissa vuonna 2012 Kanniainen näki kolme skenaariota rahaliitolle:
1) paluu kansallisiin valuuttoihin, 2) suojamuurit, yhteisvastuu ja rahan painaminen ja 3) suppeampi euroalue. Vaikka hän luonnehti rahaliittoa epäonnistuneeksi ja suppeaankin rahaliittoon kuulumista Suomelle huonoksi vaihtoehdoksi, todennäköisimpänä vaikka ”ei välttämättä toivottavana” hän piti vaihtoehtoa numero kaksi.
Heinäkuussa 2012 Uuden Suomen haastattelussa Kanniainen vaati selvitystä Suomen eroamisesta eurosta, ja varoitti:
– Eurouskovaiset poliitikot ja etenkin komissio elävät omassa haavemaailmassaan. He katsovat tätä poliittisena kysymyksenä, kun tämä on nimenomaan talouskriisi. Tässä on kyseessä aito rahaliiton kriisi.
Rahaliitto oli syypää kriisiin
Kriisitaloustieteet-kurssin luentokalvoissaan vuonna 2012 Kanniainen huomautti, että rahaliitto loi itse ongelmansa: Kreikka ja muut Välimeren maat eivät olisi saaneet luottoa Saksan korolla. Eurojärjestelmän rakenne ja EKP:n vakuuskäytäntöä yhteismitoitti maariskit, eikä valuuttakurssiriskejäkään enää ollut. EU valitsi kriisinhoitostrategiaksi yhteisvastuun, vaikka vaihtoehtokin olisi ollut. Esimerkiksi USA:n liittovaltio ei vastaa osavaltioiden veloista.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisemassa Talous & Yhteiskunta -lehden numerossa 3/2013 Kannianen esittää, että finanssikriisien taustalla on ollut rahapolitiikan liiallinen keveys. Kriisejä on edeltänyt aina pankkien luotonannon raju kasvu, mistä on seurannut huonoja sijoituksia ja lopulta tappioita. Syyttävää sormea ei siis pidä välttämättä osoittaa velkaantuneeseen Etelä-Eurooppaan tai sitä lainoittaneeseen Pohjois-Eurooppaan, vaan suoraan Euroopan keskuspankkiin ja rahaliiton arkkitehteihin.
Anni Sinnemäki kertoi 9. lokakuuta 2013 Facebook-statuksessaan suuren valiokunnan keskustelusta eurooppalaisesta talouspolitiikasta:
– Vesa Kanniainen kritisoi valtioneuvoston EU-selontekoa matalasta analyyttisyyden tasosta. Kanniainen korostaa että erityisesti Kreikan ja Portugalin osalta, että velkaantuivat koko ajan liikaa ja sittemmin liian alhaisella korolla. Kanniainen myös ajattelee, et nyt hän on sitä mieltä että Suomen ei olisi kannattanut liittyä euroon.
Eurokriittisyys ei ole EU-vastaisuutta
Elokuussa 2013 Kanniainen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän totesi euron nettohyödyn olleen jäsenmailleen negatiivinen ja suositteli hallitukselle asiantuntijatyöryhmän perustamista tutkimaan eurosta eron vaikutuksia. Suomessa yleistä käsitystä euron tuomasta vakaudesta hän kutsui harhaksi, jonka taustalla kummittelevat 20 vuoden takaiset tapahtumat. EU:n ystävänä Kanniaista häiritsi rahaliiton kritiikin mieltäminen EU-vastaisuudeksi.
– Jos euroa harkittaisiin nyt, sitä ei perustettaisi .. eurojärjestelmä on katastrofi .. oma raha on ollut Ruotsille siunaus .. kelluva valuutta olisi Suomelle edelleen paras ratkaisu, Kanniainen tykitti. HS:n toimittaja Katja Boxberg kirjoitti: ”Kanniainen sanoo monta kertaa, että hänellä ei ole puoluepoliittista kantaa, vaan että hän perustaa käsityksensä yhteisvaluutasta puhtaasti taloudelliseen arvioon.”
Kanniainen on aiemmin ollut haastateltavana tai kirjoittanut mm. kokoomuksen Nykypäivä-lehteen, Kansan Uutisiin, Kirkko & Kaupunkiin, STTK:n lehteen ja myös Perussuomalaiset-lehteen (nro 12/2012). Nykyisin professori on vaiteliaammalla linjalla.
– Olen tehnyt päätöksen, että en enää anna haastatteluita poliittisesti sitoutuneiksi tulkittaville medioille. Mikäli haluat kirjoittaa mielipiteistäni, ne löytyvät kyllä aiemmista haastatteluistani ja verkkosivuiltani. Tosiasiat voittavat lopulta, yli sadan tieteellisen julkaisun ja yli kahdensadan haastattelun Kanniainen vastaa Perussuomalaisen haastattelupyyntöön.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Heikki Koskenkylä: Holtittoman rahankäytön on loputtava
Koskenkylä: Onko poliittinen unioni tavoitteena realistinen?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
HS, IS, Aamulehti päiväkausia poissa Twitteristä
Halla-aho tylyttää liberaalia wokemediaa – “Trumpin voitto on työväenluokan kapina”
Puhemies Jussi Halla-aho naulasi keskiviikkona someen omat teesinsä syistä, jotka avittivat Donald Trumpin Yhdysvaltain 47. presidentiksi. Trump voitti vaalit siitä huolimatta, että liberaalit ja media nimittelivät Trumpia toistuvasti "pelleksi, huijariksi, fasistiksi, rikolliseksi, epäpäteväksi ja ties miksi”.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Selitykset alkavat Donald Trumpin ja republikaanien marssiessa kohti vaalivoittoa
Trump voitti itselleen Pohjois-Carolinan vaa’ankieliosavaltion ja on menossa voittoon myös Georgiassa. Harrisin oljenkorsi on voittaa Pennsylvaniassa, Michiganissa Wisconsinissa, mutta Trump on niskan päällä niissäkin.
Museovirasto sulki suositut museokohteet reaktiona hallituksen leikkauspäätökseen – Louhisaaren kartanon omistaja Taito Ylhäinen: ”Pelkkää vedätystä”
Hallitus päätti kevään kehysriihessä leikata Museovirastolta 872 000 euroa ensi vuoden määrärahoista. Museovirasto reagoi leikkauksiin sulkemalla Seurasaaren ulkomuseon, Kirkkonummen Hvitträskin, Askaisten Louhisaaren ja Kotkan Langinkosken. Louhisaaren kartanon omistaja, perussuomaisten toiminnantarkastaja ja Maskun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Taito Ylhäinen pitää päätöstä silkkana vedätyksenä ja kiristyksenä.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Rocklegenda USA:n vaaleista: Faneilleen äänestysohjeita jakavat muusikot käyttävät vaikutusvaltaansa väärin – ”Se ei edusta vapautta”
Rokkari Alice Cooper on yksi viihdemaailman suurnimistä, joka pidättäytyy ottamasta puolia Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Cooper totesi jo edellisten presidentinvaalien alla, että hän mielellään osallistuu erilaisiin hyväntekeväisyystempauksiin, mutta äänestysohjeita hän ei ryhdy jakamaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää