

Lehtikuva Pekka Sakki, Kimmo Mäntylä
Toimitus suosittelee
Viikon 46/2013 luetuin
Kansantaloustieteen professori: Euro oli virhe ja katastrofi
Professori Vesa Kanniainen kertoi näkemyksistään toukokuussa Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Hän suositteli kriisimaiden velkasaneerausta, irrottamista eurosta ja devalvaatiota. Tämä olisi johtanut luottotappioihin ja tarpeeseen pääomittaa Saksan ja Ranskan pankkeja ja kansallistaa ne. Kanniainen piti kaavailtuja tukipaketteja tapana tukea mutkan kautta Saksan ja Ranskan pankkeja.
Samaan aikaan mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa Kanniainen vieroksui Euroopan keskuspankin johtajan lobbausmatkaa Suomeen Portugalin tukipaketin käsittelyn alla ja ihmetteli pelottelua Suomen aseman heikkenemisellä EU:ssa.
– On mahdollista, että ainoa, mikä heikkenee, on niiden poliitikkojen ja virkamiesten asema, jotka ovat rakentaneet karriääriään EU:ssa.
Kansan Uutisten Viikkolehdelle kesäkuussa 2012 Kanniainen kertoi, että Ruotsin oma valuutta olisi hyvä malli Suomelle, ja että omaan valuuttaan paluuseen on hyviä perusteita. Rahaliiton selviämisen edellytyksiä Kanniainen piti heikompina, kuin on kuviteltu. Eurooppalaisia huippupoliitikkoja hän syytti ”eurouskonnosta”.
Eurooppalainen Suomi ry:n raportissa vuonna 2012 Kanniainen näki kolme skenaariota rahaliitolle:
1) paluu kansallisiin valuuttoihin, 2) suojamuurit, yhteisvastuu ja rahan painaminen ja 3) suppeampi euroalue. Vaikka hän luonnehti rahaliittoa epäonnistuneeksi ja suppeaankin rahaliittoon kuulumista Suomelle huonoksi vaihtoehdoksi, todennäköisimpänä vaikka ”ei välttämättä toivottavana” hän piti vaihtoehtoa numero kaksi.
Heinäkuussa 2012 Uuden Suomen haastattelussa Kanniainen vaati selvitystä Suomen eroamisesta eurosta, ja varoitti:
– Eurouskovaiset poliitikot ja etenkin komissio elävät omassa haavemaailmassaan. He katsovat tätä poliittisena kysymyksenä, kun tämä on nimenomaan talouskriisi. Tässä on kyseessä aito rahaliiton kriisi.
Rahaliitto oli syypää kriisiin
Kriisitaloustieteet-kurssin luentokalvoissaan vuonna 2012 Kanniainen huomautti, että rahaliitto loi itse ongelmansa: Kreikka ja muut Välimeren maat eivät olisi saaneet luottoa Saksan korolla. Eurojärjestelmän rakenne ja EKP:n vakuuskäytäntöä yhteismitoitti maariskit, eikä valuuttakurssiriskejäkään enää ollut. EU valitsi kriisinhoitostrategiaksi yhteisvastuun, vaikka vaihtoehtokin olisi ollut. Esimerkiksi USA:n liittovaltio ei vastaa osavaltioiden veloista.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisemassa Talous & Yhteiskunta -lehden numerossa 3/2013 Kannianen esittää, että finanssikriisien taustalla on ollut rahapolitiikan liiallinen keveys. Kriisejä on edeltänyt aina pankkien luotonannon raju kasvu, mistä on seurannut huonoja sijoituksia ja lopulta tappioita. Syyttävää sormea ei siis pidä välttämättä osoittaa velkaantuneeseen Etelä-Eurooppaan tai sitä lainoittaneeseen Pohjois-Eurooppaan, vaan suoraan Euroopan keskuspankkiin ja rahaliiton arkkitehteihin.
Anni Sinnemäki kertoi 9. lokakuuta 2013 Facebook-statuksessaan suuren valiokunnan keskustelusta eurooppalaisesta talouspolitiikasta:
– Vesa Kanniainen kritisoi valtioneuvoston EU-selontekoa matalasta analyyttisyyden tasosta. Kanniainen korostaa että erityisesti Kreikan ja Portugalin osalta, että velkaantuivat koko ajan liikaa ja sittemmin liian alhaisella korolla. Kanniainen myös ajattelee, et nyt hän on sitä mieltä että Suomen ei olisi kannattanut liittyä euroon.
Eurokriittisyys ei ole EU-vastaisuutta
Elokuussa 2013 Kanniainen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän totesi euron nettohyödyn olleen jäsenmailleen negatiivinen ja suositteli hallitukselle asiantuntijatyöryhmän perustamista tutkimaan eurosta eron vaikutuksia. Suomessa yleistä käsitystä euron tuomasta vakaudesta hän kutsui harhaksi, jonka taustalla kummittelevat 20 vuoden takaiset tapahtumat. EU:n ystävänä Kanniaista häiritsi rahaliiton kritiikin mieltäminen EU-vastaisuudeksi.
– Jos euroa harkittaisiin nyt, sitä ei perustettaisi .. eurojärjestelmä on katastrofi .. oma raha on ollut Ruotsille siunaus .. kelluva valuutta olisi Suomelle edelleen paras ratkaisu, Kanniainen tykitti. HS:n toimittaja Katja Boxberg kirjoitti: ”Kanniainen sanoo monta kertaa, että hänellä ei ole puoluepoliittista kantaa, vaan että hän perustaa käsityksensä yhteisvaluutasta puhtaasti taloudelliseen arvioon.”
Kanniainen on aiemmin ollut haastateltavana tai kirjoittanut mm. kokoomuksen Nykypäivä-lehteen, Kansan Uutisiin, Kirkko & Kaupunkiin, STTK:n lehteen ja myös Perussuomalaiset-lehteen (nro 12/2012). Nykyisin professori on vaiteliaammalla linjalla.
– Olen tehnyt päätöksen, että en enää anna haastatteluita poliittisesti sitoutuneiksi tulkittaville medioille. Mikäli haluat kirjoittaa mielipiteistäni, ne löytyvät kyllä aiemmista haastatteluistani ja verkkosivuiltani. Tosiasiat voittavat lopulta, yli sadan tieteellisen julkaisun ja yli kahdensadan haastattelun Kanniainen vastaa Perussuomalaisen haastattelupyyntöön.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Heikki Koskenkylä: Holtittoman rahankäytön on loputtava

Koskenkylä: Onko poliittinen unioni tavoitteena realistinen?
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Uusimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari

Suomen Yrittäjät: Hallituksen kasvutoimet ovat merkittäviä

Aittakumpu: Kehysriihestä merkittävä tuki lapsiperheille
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää