Länsimaat lennättivät afgaaneja Kabulista Eurooppaan 24. elokuuta. / LEHTIKUVA
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen: “Humanitaarinen maahanmuutto tulee yllättävän kalliiksi”
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamista taloudellisista hyödyistä ja haitoista. Kanniainen päättelee, että työperäinen maahanmuutto hyödyttää tulomaan kansantaloutta. Humanitaarinen maahanmuutto sen sijaan luo rajuja kustannuksia.
Vesa Kanniainen arveli viime syksynä laatimansa lausunnon hallintovaliokunnalle kiinnostavan laajemmin suomalaista yleisöä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei julkaissut kirjoitusta. Seikkaperäinen blogikirjoitus nojaa lukuisiin lähteisiin.
Verotuotot vedenjakajana
Kanniainen toteaa kokonaisveroasteen toimivan vedenjakajana: tätä enemmän veroja maksavat ovat nettomaksajia ja verorajan alapuolelle jääneet ovat nettohyötyjiä. Suomen kokonaisveroaste on hänen mukaansa 42 prosenttia.
Kanniainen huomauttaa, että asema tavallisesti vaihtuu elinkaaren aikana. Kaaren alussa ja lopussa ihmiset ovat tavallisesti nettohyötyjiä ja keskivaiheilla nettomaksajia.
Henkilökohtaiset kannustimet
Kanniainen huomauttaa ihmisten pyrkivän tekemään valintoja, jotka hyödyttävät heitä itseään. Tällainen kannustin voi olla keveämpi verotus, parempi palkkaus tai kattavampi sosiaaliturva. Tällaisten omaa hyvinvointia edistävien kannustimien edessä ihmiset muuttavat maasta toiseen.
Erityistä suojelua tarvitsevat harvoin voivat lähteä pakoon turvallisimmille lähialueille, saati muuttaa kauas toiseen maahan.
– Rajalla tapahtuva valvonta harvoin tuottaa turvapaikan niille, jotka ovat eniten sen tarpeessa, Kanniainen kirjoittaa.
Rajoille hakeutuvatkin pääosin ne, joita houkuttaa taloudelliset kannustimet, kuten kattava sosiaaliturva.
– Sosiaaliturva on kollektiivinen vakuutusjärjestelmä, joka nykyisessä Euroopassa tarjoaa houkutuksen rajat ylittävälle muuttoliikkeelle, vaikka henkilökohtaisen suojelun tarvetta ei olisikaan.
Humanitaarisen maahanmuuton kustannuksia
Ruotsissa tehdyissä laskelmissa Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta saapunut 18-vuotta täyttänyt turvapaikan saanut aiheuttaa keskimäärin lähes miljoonan kruunun kustannukset seitsemän ensimmäisen maassaolovuoden aikana. Vielä seitsemäntenäkin vuonna turvapaikan saanut merkitsi yhteiskunnalle maksettavaa noin satatuhatta kruunua.
Itävallassa laskettiin vuoden 2015 siirtolaiskriisin aiheutuvia taloudellisia hyötyjä ja haittoja. Tutkimuksessa selviää, että matalasti koulutetut tulijat Lähi-idästä ja Afrikasta aiheuttivat korkeampia kustannuksia kuin korkeasti koulutetut tulijat. Vuoteen 2060 ulottuvassa simulaatiossa vuoden 2015 kriisi aiheuttaisi 3,1 prosentin velkaantumisasteen kohouman.
Ruotsin kohdalla merkittävä osuus kustannuksista johtui työttömyydestä. Suomessa vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan 5-10 jo Suomessa olleilla pakolaisilla työllisyysaste oli vain 30 prosenttia. Yli 10 vuotta maassa olleilla työllisyysaste oli noussut 52 prosenttiin.
Geneven sopimus vanhentunut
Vuonna 1951 solmitun Geneven sopimus on Kanniaisen mukaan luotu kokonaan toisenlaiseen maailmaan kuin mihin sitä nyt sovelletaan. Kanniainen ei kiellä hädänalaisten auttamista. Hän kertoo, että tehokkaampi auttainen koskettaa useampia ihmisiä kuin huolehtia pienen pakolaispopulaation aiheuttamista kustannuksista.
Tehokkaampi auttaminen toteutetaan hädänalaisten lähiseudulla.
– Suomelle maahanmuuton kustannukset ovat joidenkin arvioiden mukaan yli 3 mrd € vuodessa. Suomi voisi korvamerkitä tämän avun humanitaariseksi avuksi kriisimaiden lähialueilla. Hyöty olisi siinä, että samalla rahamäärällä autettaisiin monin verroin suurempaa määrää ihmisiä kuin tuomalla heistä joitain onnekkaita Suomeen, Kanniainen toteaa.
Ongelma ei ole väistymässä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Ylen Ykkösaamussa (28.8.) niin ikään, ettei Geneven sopimusta laadittaessa ymmärretty nykyistä tilannetta.
– Kyllä minusta nyt pitää uskaltaa avoimesti, analyyttisesti ja selkeästi puhua siitä, että maahanmuutto tuottaa myöskin ongelmia. Ei siitä mihinkään pääse, presidentti Niinistö totesi.
Hänestä keskustelua ei tule vaimentaa halpamaisella persu-leimaamisella.
Presidentin mukaan ongelma ei ole väistymässä, vaan se pikemminkin paisuu. Kanniainenkaan ei usko ongelman katoavan. Hän perustelee näkemystään Afrikan väestönkehityksellä.
– Tulijoita riittää, Kanniainen kirjoittaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- humanitaarinen maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Sauli Niinistö Maahanmuuton kustannukset Vesa Kanniainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koponen: Hallituksen salailu osoittaa jälleen, minkälainen tabu maahanmuutto on
Suuret EU-maat siirtyivät nopeasti perussuomalaisten linjalle – Purra: ”Jäsenmaissa ymmärretään, ettei uusi siirtolaisvyöry ole enää mahdollinen”
Juvonen: Laittomasti maassa oleskelevien määrä ja kustannukset selvitettävä
Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei korjata maahanmuutolla – ”Ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Vanhemmat ottavat jo juristin mukaan lapsensa opettajatapaamisiin – opettajilta kuppi nurin
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Elon Muskin X-kirjoitus nosti esiin taannoiset Isoa-Britanniaa ravisuttaneet lasten raiskausrikokset – viranomaiset eivät aluksi puuttuneet rikoksiin rasismileiman pelossa
Viestipalvelu X:ssä levisi keskustelu Ison-Britannian lähihistoriassa tapahtuneista lapsiin kohdistuneista järkyttävistä seksuaalirikoksista. Satoja lapsia ja teini-ikäisiä tyttöjä joutui laajamittaisen “raiskausringin” hyväksikäytön kohteeksi. Elon Muskin mainitsemista rikoksista vaaditaan nyt kansallista tutkimusta.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Donald Trump haluaa lopettaa tuulivoiman rakentamisen: “Se on kaikkein kalleinta energiaa ja monta kertaa kalliimpaa kuin puhdas maakaasu”
Uusiutuvan energian osalta on nyt selvää, että tuulivoiman vyöry on ohitse Yhdysvalloissa. Trumpin presidenttikaudella sitä ei rakenneta lisää ainakaan merelle. Halvin energianlähde on maakaasu – siksi siihen panostetaan.
Uusimmat
Turun Perussuomalaiset nimesi lisää kuntavaaliehdokkaita
Ennen woke oli cool – nyt pelkkä haalistuva kirosana
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää