Kansantaloustieteen emeritusprofessori Kanniainen: EKP jatkaa luovaa rahapolitiikkaansa – vääristää markkinoita
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa Euroopan keskuspankin jatkavan luovaa ja kokeellista rahapolitiikkaansa. EKP:n tehtävä pitää inflaatiotaso lähellä kahta prosenttia ei kuitenkaan ole onnistunut toimista huolimatta. Globalisaatio murentaa perinteisen inflaatiokäsityksen.
Vesa Kanniaisen mukaan pitkään jatkunut matalan inflaation aikakausi ei ole mikään yllätys. Globalisaation myötä Aasian köyhä väestö on siirtynyt maaseudulta vientiteollisuuden piiriin huokeammalla palkkatasolla verrattuna länsimaihin. Näin ollen tuonti-inflaatiotaso pysyy kurissa.
Hän kirjoittaakin, etteivät keskuspankit pysty määräämään inflaatiotasoja. Näin ollessa pitää ihmetellä EKP:n mandaattia, joka on yksinkertaisesti pitää euroalueen vuosi-inflaatio lähellä kahta prosenttia. EKP ei tosin ole heittänyt pyyhettä kehään. Kokeellisella rahapolitiikalla on kuitenkin sivuvaikutuksia, joita ei voi pitää millään muotoa toivottuina.
Epäreilu yritystuki
EKP:n lukuisista elvytyskeinoista osa on suunnattu suoraan yrityksille. EKP on ostanut joidenkin yritysten velkakirjoja. Se tukee epäreilusti vain ostoskohteina olevia yrityksiä.
Ostot vääristävät yrityksen velan ja osakepääoman arvonkehitystä.
– Tämä ei ole keskuspankin tehtävä, Kanniainen kirjoittaa.
Epäreiluus korostuu vielä lisää, jos yrityslainojen ostoista hyötyvät vilpilliset yritykset. EKP joutui keskeyttämään esimerkiksi Volkswagenin yrityslainaostot päästöhuijausskandaalin paljastuttua.
Euroalueen hyvinvointitappiot merkittäviä
Kanniainen kirjoittaa lukuisten ekonomistien tulleen siihen lopputulokseen, että euroalueen yhteisvaluutta ilman poliittista unionia on ollut karmea virhe. Integraatio on luotu ikään kuin väärässä järjestyksessä.
Hän perustelee näkemystä vertailemalla euroalueen maiden talouskehitystä euroaikana ja sitä edeltäneenä kansallisen valuutan aikoina. Euron 20 vuoden historia osoittaa, että ensimmäinen kymmenen vuotta kehitys on ollut suotuisaa, mutta jälkimmäiset kymmenen vuotta ovat olleet suuri pettymys.
Hyvätkin ajat huomioiden euromaiden keskimääräinen talouskasvu on jäänyt noin 15-20 prosenttia kansallisten valuuttojen aikojen alle. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin vuotuinen talouskasvu on ollut reilu prosentin pienempi koko euroaikana. Tämä hyvinvointitappio uhkaa jatkua myös tulevaisuudessa.
Rahapolitiikan suunta kielii tulevasta taantumasta
Lukuisat elvytyskeinot ja löysä rahapolitiikka ovat voineet omalta osaltaan laskea inflaatio-odotuksia. Suuret keskuspankit ovat ilmoittaneet tämän tästä uusista elvytystoimista silloin, kun finanssimaailma on alkanut nikotella.
Kanniainen kirjoittaakin, että markkinat suorastaan olettavat keskuspankkien ilmoittavan uusista elvytyskeinoista joka ainoan mahdollisen taloushäiriön iskiessä.
EKP:n uusi rahapoliittinen linjaus pidentää nollakorkotason aikakautta ensi kesään asti. Samalla keskuspankki on väläytellyt uusia elvytystoimia. EKP:n pääjohtaja vaihtuu lokakuun lopussa, joten nyt tehdyt linjaukset sitovat uuden keskuspankkiirin kädet pitkälle tulevaisuuteen.
Kanniaisen mukaan korkotason lukitus näin pitkäksi aikaa kielii taantuman uhasta.
Taantuman lisäksi euroaluetta uhkaa Italian hallituksen pohdinnat käyttää rinnakkaisvaluuttaa euron rinnalla.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Luvassa haittamaahanmuuttoa ja ympäristöveroja – Suomen ulko-, sisä- ja ympäristöministerit ovat nyt vihreitä
Perussuomalaisten ryhmäjohto: Hallitusohjelma enteilee Suomen konkurssia ja ulosliputusta
Ronkainen arvostelee kotitalousvähennyksen leikkaamista: ”Harmaa talous lisääntyy”
Euroalueella vientimaat kituuttelevat
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää