LEHTIKUVA
Kansanedustajana kannattaa opiskella: Ozan Yanar (vihr.) haluaa maisteriksi – kuukausipalkkio 6 407 euroa
Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Ozan Yanar (vihr.) suunnittelee eduskuntakiireidensä ohella valmistuvansa lähivuosina taloustieteen maisteriksi.
Yanar on aiemmin valmistunut valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, ja nyt hänellä on opinto-oikeus myös Aalto-yliopistossa, jossa hän opiskelee pääaineenaan taloustiede. Yanar valittiin eduskuntaan 2015.
Demari-Lindtmankin koulun penkillä
Myös SDP:n kansanedustaja, puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ehtii opiskella kansanedustaja-aikanaan. Lindtman ilmoittaa kotisivullaan valmistuneensa valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 2016. Lindtman on jo toisen kauden kansanedustaja. Tiedossa ei ole, milloin Lindtman on aloittanut opiskelut.
Kummallakaan ei opiskelu ole rahasta kiinni, koska kansanedustajan kuukausipalkkio on 6 407 euroa. Lisäksi kansanedustaja saa verottomia kulukorvauksia 987-1 809 euroa kuukaudessa. Lähinnä kyse lienee siitä, miten on mahdollista sovittaa yhteen kansanedustajan tehtävät vaativien yliopisto-opintojen kanssa.
Tavallinen opiskelija voi vain haaveilla
Opiskeluun menee aikaa. Keskiverto opiskelija suorittaa kuukaudessa yhden viiden opintopisteen kurssin. Yhden opintopisteen opiskeluun kuluu aikaa keskimäärin 40 tuntia, joten opiskelu on kokopäiväistä työtä.
Perusopiskelija voi kuitenkin vain haaveilla Yanarin ja Lindtmanin tulotasosta. Opiskelijan on yleensä tyydyttävä opintorahaan, joka on 250 euroa kuukaudessa. Lisäksi opiskelija on oikeutettu hakemaan valtion takaamaa opintolainaa, jota myönnetään enintään 650 euroa kuukaudessa. Opiskelija on yleisen asumistuen piirissä. Kaikkia opintososiaalisia etuuksia haetaan kansaneläkelaitokselta (Kela).
Yanar vastustaa koulutusleikkauksia
Helsingin yliopiston verkkosivulla huhtikuussa julkaistussa artikkelissa Ozan Yanar kertoo tavoittelevansa maisterin tutkintoa syventääkseen osaamistaan. Yanar kertoo käyneensä keväällä Aalto-yliopiston taloustieteiden luennoilla, joissa aiheena oli Suomen vienti.
– Luentojen syvällisyys ja analyyttisyys olivat toki aivan toista kuin eduskunnan täysistunnossa heitellyt populistiset ”Vienti täytyy saada vetämään” –iskulauseet, Yanar sanoo artikkelissa.
Hän ilmoittautuu myös maksuttoman koulutuksen kannattajaksi.
– Vastustan jyrkästi lukukausimaksuja ja opintotukileikkauksia, jotka voivat romuttaa sosiaalista liikkuvuutta Suomessa. On huikeaa ja harvinaista, että Suomessa voit tulla mistä sosiaalisesta taustasta tahansa ja silti tavoitella suuria, Yanar sanoo.
Selvää toki on, että opintotuen tason tarkistukset tai tukikuukausien määrä eivät ole ongelma Yanarille tai Lindtmanille. He saavat kansanedustajan palkkiota myös kesäkuukausina, jolloin tavallisen opiskelijan on etsittävä kesätöitä.
Yanar: “Vaikeata on”
Suomen Uutiset soitti Ozan Yanarille kysyäkseen, kuinka opiskelu sujuu kansanedustajana.
Miten on mahdollista suorittaa vaativia yliopisto-opintoja ja toimia samanaikaisesti kansanedustajana?
– Se onkin hyvä kysymys, sillä viime aikoina en ole päässyt opintoja suorittamaan, vaikka olen jonkin verran yrittänyt. Opintopisteitä ei ole tullut työkiireiden takia. Vaikeata siis on. Olisinkohan muutaman kerran käynyt luennoilla tämän vuoden alussa, Yanar sanoo.
Miten tällainen järjestely on onnistunut?
– Se ei ole kauhean hyvin sujunut johtuen siitä, että aika on rajallista. Varsinkin keväällä, kun oli kuntavaalit niin oli aika haastavaa. Tietenkin opiskelu on helpompaa kursseilla, jotka voi suorittaa kirjatenteillä. Ne taas, joissa on enemmän luentoja, ovat hankalampia.
Kuinka monta opintopistettä keskimäärin suoritat vuodessa?
– En uskalla sanoa tarkasti, kansanedustajuuden aikana en ole muistaakseni saanut suorituksia. Usein käy niin, etteivät aikataulut ja suunnitelmat osu yhteen. Jos vaikka olisikin ajatus että jollain viikolla kävisi luennoilla, niin samaan aikaan voi olla että politiikassa tapahtuu jotain äkillistä, johon pitää keskittyä. Yllättävät aikataulut politiikassa ovat normaaleja.
Keväällä 19 kertaa poissa täysistunnosta
Yanarilla on tänä vuonna kertynyt jonkin verran poissaoloja sekä eduskunnan täysistunnosta että valtiovarainvaliokunnan kokouksista. Täysistunnoista Yanar on ollut poissa 19 kertaa, joissa useimmissa poissaololle on ilmoitettu muu syy. Valtiovarainvaliokunnasta poissaoloja on kertynyt seitsemän, kaikki muun syyn vuoksi.
Yanarin mukaan noin puolet täysistuntopoissaoloista on yhdistelmä johon kuuluu ilmoittamatta jääneitä sairauspoissaoloja, kuntavaalipaneeleja, haastatteluja, Helsingin valtuuston strategiaseminaari ja European Young Leaders –verkoston kokous Portugalissa.
Eikö ole hankalaa ehtiä yliopistoon luennolle, jos samaan aikaan pitäisi olla valiokunnassa tai eduskunnan täysistunnossa?
– Yleensä en pääsekään luennoille. Viimeksi kun kävin luennoilla, se oli tosiaan tammikuussa jolloin eduskunta oli istuntotauolla. Päällekkäisyyksiä siis on. Toki välillä erilaisia deadlineja voi yrittää oma-aloitteisesti siirtää, se riippuu sitten professorista, että suostuuko.
Missä vaiheessa maisteriopintosi ovat?
– Olen jonkin verran yrittänyt suunnitella omaa aikataulua opinnoille, mutta se on haastavaa. Olen maisteriopintojeni alkuvaiheessa. Aiemmin minulla oli sellainen suunnitelma, että saisin maisteriopinnot valmiiksi ennen vuoden 2019 vaaleja. Ensimmäiset kaksi vuotta eduskunnassa ovat kuitenkin olleet niin vauhdikkaita, että täytyy pohtia, onko tämä enää realistista.
Artikkelia korjattu 11.8.2017 klo 21.10 Antti Lindtmanin eduskuntaryhmän puheenjohtajuuden osalta.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vihreiden kansanedustaja Yanar kiljui, kiukutteli ja huusi muiden päälle maahanmuuttokeskustelussa – Huhtasaari rauhoitteli: “Voitko jättää henkilökohtaisuudet pois?”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää