

LEHTIKUVA
Kansanedustajana kannattaa opiskella: Ozan Yanar (vihr.) haluaa maisteriksi – kuukausipalkkio 6 407 euroa
Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Ozan Yanar (vihr.) suunnittelee eduskuntakiireidensä ohella valmistuvansa lähivuosina taloustieteen maisteriksi.
Yanar on aiemmin valmistunut valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, ja nyt hänellä on opinto-oikeus myös Aalto-yliopistossa, jossa hän opiskelee pääaineenaan taloustiede. Yanar valittiin eduskuntaan 2015.
Demari-Lindtmankin koulun penkillä
Myös SDP:n kansanedustaja, puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ehtii opiskella kansanedustaja-aikanaan. Lindtman ilmoittaa kotisivullaan valmistuneensa valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 2016. Lindtman on jo toisen kauden kansanedustaja. Tiedossa ei ole, milloin Lindtman on aloittanut opiskelut.
Kummallakaan ei opiskelu ole rahasta kiinni, koska kansanedustajan kuukausipalkkio on 6 407 euroa. Lisäksi kansanedustaja saa verottomia kulukorvauksia 987-1 809 euroa kuukaudessa. Lähinnä kyse lienee siitä, miten on mahdollista sovittaa yhteen kansanedustajan tehtävät vaativien yliopisto-opintojen kanssa.
Tavallinen opiskelija voi vain haaveilla
Opiskeluun menee aikaa. Keskiverto opiskelija suorittaa kuukaudessa yhden viiden opintopisteen kurssin. Yhden opintopisteen opiskeluun kuluu aikaa keskimäärin 40 tuntia, joten opiskelu on kokopäiväistä työtä.
Perusopiskelija voi kuitenkin vain haaveilla Yanarin ja Lindtmanin tulotasosta. Opiskelijan on yleensä tyydyttävä opintorahaan, joka on 250 euroa kuukaudessa. Lisäksi opiskelija on oikeutettu hakemaan valtion takaamaa opintolainaa, jota myönnetään enintään 650 euroa kuukaudessa. Opiskelija on yleisen asumistuen piirissä. Kaikkia opintososiaalisia etuuksia haetaan kansaneläkelaitokselta (Kela).
Yanar vastustaa koulutusleikkauksia
Helsingin yliopiston verkkosivulla huhtikuussa julkaistussa artikkelissa Ozan Yanar kertoo tavoittelevansa maisterin tutkintoa syventääkseen osaamistaan. Yanar kertoo käyneensä keväällä Aalto-yliopiston taloustieteiden luennoilla, joissa aiheena oli Suomen vienti.
– Luentojen syvällisyys ja analyyttisyys olivat toki aivan toista kuin eduskunnan täysistunnossa heitellyt populistiset ”Vienti täytyy saada vetämään” –iskulauseet, Yanar sanoo artikkelissa.
Hän ilmoittautuu myös maksuttoman koulutuksen kannattajaksi.
– Vastustan jyrkästi lukukausimaksuja ja opintotukileikkauksia, jotka voivat romuttaa sosiaalista liikkuvuutta Suomessa. On huikeaa ja harvinaista, että Suomessa voit tulla mistä sosiaalisesta taustasta tahansa ja silti tavoitella suuria, Yanar sanoo.
Selvää toki on, että opintotuen tason tarkistukset tai tukikuukausien määrä eivät ole ongelma Yanarille tai Lindtmanille. He saavat kansanedustajan palkkiota myös kesäkuukausina, jolloin tavallisen opiskelijan on etsittävä kesätöitä.
Yanar: “Vaikeata on”
Suomen Uutiset soitti Ozan Yanarille kysyäkseen, kuinka opiskelu sujuu kansanedustajana.
Miten on mahdollista suorittaa vaativia yliopisto-opintoja ja toimia samanaikaisesti kansanedustajana?
– Se onkin hyvä kysymys, sillä viime aikoina en ole päässyt opintoja suorittamaan, vaikka olen jonkin verran yrittänyt. Opintopisteitä ei ole tullut työkiireiden takia. Vaikeata siis on. Olisinkohan muutaman kerran käynyt luennoilla tämän vuoden alussa, Yanar sanoo.
Miten tällainen järjestely on onnistunut?
– Se ei ole kauhean hyvin sujunut johtuen siitä, että aika on rajallista. Varsinkin keväällä, kun oli kuntavaalit niin oli aika haastavaa. Tietenkin opiskelu on helpompaa kursseilla, jotka voi suorittaa kirjatenteillä. Ne taas, joissa on enemmän luentoja, ovat hankalampia.
Kuinka monta opintopistettä keskimäärin suoritat vuodessa?
– En uskalla sanoa tarkasti, kansanedustajuuden aikana en ole muistaakseni saanut suorituksia. Usein käy niin, etteivät aikataulut ja suunnitelmat osu yhteen. Jos vaikka olisikin ajatus että jollain viikolla kävisi luennoilla, niin samaan aikaan voi olla että politiikassa tapahtuu jotain äkillistä, johon pitää keskittyä. Yllättävät aikataulut politiikassa ovat normaaleja.
Keväällä 19 kertaa poissa täysistunnosta
Yanarilla on tänä vuonna kertynyt jonkin verran poissaoloja sekä eduskunnan täysistunnosta että valtiovarainvaliokunnan kokouksista. Täysistunnoista Yanar on ollut poissa 19 kertaa, joissa useimmissa poissaololle on ilmoitettu muu syy. Valtiovarainvaliokunnasta poissaoloja on kertynyt seitsemän, kaikki muun syyn vuoksi.
Yanarin mukaan noin puolet täysistuntopoissaoloista on yhdistelmä johon kuuluu ilmoittamatta jääneitä sairauspoissaoloja, kuntavaalipaneeleja, haastatteluja, Helsingin valtuuston strategiaseminaari ja European Young Leaders –verkoston kokous Portugalissa.
Eikö ole hankalaa ehtiä yliopistoon luennolle, jos samaan aikaan pitäisi olla valiokunnassa tai eduskunnan täysistunnossa?
– Yleensä en pääsekään luennoille. Viimeksi kun kävin luennoilla, se oli tosiaan tammikuussa jolloin eduskunta oli istuntotauolla. Päällekkäisyyksiä siis on. Toki välillä erilaisia deadlineja voi yrittää oma-aloitteisesti siirtää, se riippuu sitten professorista, että suostuuko.
Missä vaiheessa maisteriopintosi ovat?
– Olen jonkin verran yrittänyt suunnitella omaa aikataulua opinnoille, mutta se on haastavaa. Olen maisteriopintojeni alkuvaiheessa. Aiemmin minulla oli sellainen suunnitelma, että saisin maisteriopinnot valmiiksi ennen vuoden 2019 vaaleja. Ensimmäiset kaksi vuotta eduskunnassa ovat kuitenkin olleet niin vauhdikkaita, että täytyy pohtia, onko tämä enää realistista.
Artikkelia korjattu 11.8.2017 klo 21.10 Antti Lindtmanin eduskuntaryhmän puheenjohtajuuden osalta.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreiden kansanedustaja Yanar kiljui, kiukutteli ja huusi muiden päälle maahanmuuttokeskustelussa – Huhtasaari rauhoitteli: “Voitko jättää henkilökohtaisuudet pois?”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.