MATTI MATIKAINEN
Ulkomaalaispoliisin maastapoistamisryhmässä työskentelevä Mika Raatikainen on syystä harmissaan. Poliisi kun joutuu työnsä puolesta näkemään monenlaisia ihmiskohtaloita. Politiikkaan miehen ajoi yhteiskunnan epäkohdat.
– Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus on minulle tärkeää. Suomalaisen yhteiskunnan ei tulisi pyöriä pelkän rahan ja materian perässä, vaan myös heitä on tuettava, joiden asiat eivät ole niin hyvin. Suomi on aina pitänyt huolta heikommistaan, se on hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka, Raatikainen kertoo.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi Raatikaista kiinnostavat muun muassa rikostorjuntaan, koulutukseen ja maanpuolustukseen liittyvät asiat. Erityisen huolissaan hän on vääriin kohteisiin suunnatuista leikkaus- ja säästötoimista.
– Rikollisuuden torjunta on Suomessa vielä kohtalaisen hyvällä tolalla. Vain se arveluttaa, miten sitä tulevaisuudessa pystytään lainkaan torjumaan, kun poliisien määrää koko ajan vain vähennetään. Käsittääkseni Suomessa on jo nyt väkimäärään nähden lähes vähiten poliiseja koko maailmassa. Se on hölmöläisten säästämistä – kun nipistetään yhdestä kohtaa, niin hyvin pian se maksaa aika lailla enemmän jossain muualla, Raatikainen toteaa.
Puolueeseen ja Kontulan Perussuomalaisiin Raatikainen liittyi vuonna 2008. Ystävät ja tuttavat olivat jo pitkään ehdotelleet yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneelle Raatikaiselle politiikkaan lähtemistä, kun hän sattumalta tapasi Kontulassa kaverin, joka sai hänet ylipuhuttua kunnallisvaaliehdokkaaksi.
– Vuonna 2008 pääsin varalle Helsingin kaupunginvaltuustoon, vuonna 2012 jo varsinaiseksi jäseneksi. Eduskuntavaaleissa 2011 pääsin myös varalle 2 425 äänellä. Nyt kun Jussi Halla-aho nousee Brysselin koneeseen, pääsen näkemään miltä maailman meno näyttää eduskunnasta käsin.
Suurelle yleisölle ennalta melko tuntematon Raatikainen oli äänisaaliiseensa hyvin tyytyväinen, hieman yllättynytkin, erityisesti kun vaalibudjettikin jäi alle viidentuhannen euron. Jälkikäteen jäikin vähän kaihertamaan, olisiko hieman suuremmalla rahallisella panostuksella eduskuntapaikka voinut irrota jo vuonna 2011.
Tässä vaiheessa Raatikaisella ei vielä ole suuria suunnitelmia tai tavoitteita sen suhteen, mihin asioihin hän pyrkii eduskunnassa keskittymään.
– Alku menee asioihin perehtymiseen, ja paljon riippuu siitäkin, mihin valiokuntiin minut laitetaan. Kaikkeni aion totta kai tehdä, mutta tässä vaiheessa ei vielä pysty sanomaan, mihin asioihin aion keskittyä.
Raatikainen uskaltaa jo tässä vaiheessa luvata, että on lähdössä ehdokkaaksi uudelle kaudelle. Suostumuslomake on jo allekirjoitettu.
– Poliisina kun on tullut oltua jo yli 30 vuotta, niin nyt on hyvä aika tehdä jo jotain muutakin, Raatikainen pohtii.
Perussuomalaiset oli alusta pitäen Raatikaiselle selkeä valinta – muita puolueita hän ei olisi voinut ajatellakaan. Puolueen ohjelmaa lukiessa oli helppo tulla siihen tulokseen, että perussuomalainen maailmankuva on kaikkein lähimpänä Raatikaisen omaa arvomaailmaa.
– Puolue sai alkuaikoinaan paljon ikävää ja negatiivista julkisuutta. Nyt kun olemme vakiinnuttaneet asemamme Suomen poliittisella kartalla, ovat niin vanhat puolueet kuin suuri yleisökin nähneet, että puolue on todellinen vaihtoehto, ei mikään tähdenlento.
Raatikainen muistelee, että kun hän aikoinaan meni kaupunginvaltuustoon, katsottiin perussuomalaisia nenänvartta pitkin. Enää asian laita ei ole näin. Muutaman vuoden jälkeen on kaikkialla jouduttu tunnustamaan, että perussuomalaiset valtuutetut käyttäytyvät usein fiksummin kuin monen muun puolueen edustajat.
Mika Raatikainen syntyi vuonna 1961 Puotinharjun lähiössä Itä-Helsingissä, missä hän kävi myös koulunsa. Viiden laudaturin ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1981, mitä ennen hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvaltain itärannikolla Bostonin lähellä. Armeijan hän kävi sittemmin lakkautetussa Hyrylän ilmatorjuntarykmentissä Helsingissä ja lähti Tampereen poliisikokelaskurssille vuonna 1983. Poliisin päällystötutkinnon Raatikainen suoritti 2001-2004.
Pääuransa Raatikainen on tehnyt poliisina Suomessa, mutta myös kansainvälistä kokemusta on päässyt kertymään. Vuodet 1986-87 Raatikainen toimi rauhanturvaajana Libanonissa, vuosina 1993-97 YK:n sihteeristössä Gazassa ja Jerusalemissa ja vuosina 2000-2001 poliisina Kosovossa YK:n leivissä, 2003-2007 irakilaisia poliiseja kouluttamassa aavikolla Jordaniassa ja sen jälkeen mm. EU:n korruptiontorjuntaprojektissa.
Kaksi vuotta sitten uudelleen avioituneella Raatikaisella on edellisestä avioliitosta kaksi aikuista lasta, Kanadan Newfoundlandissa yliopistossa opiskeleva tytär ja asepalvelustaan suorittava poika. Hän harrastaa muun muassa uimista, lukemista, moottoripyöräilyä, veneilyä ja kalastusta. Helsingin kaupunginvaltuuston lisäksi Raatikainen on pelastuslautakunnan puheenjohtaja sekä Uudenmaan maakuntahallituksen jäsen.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9 2014 -lehdessä.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
