Kansanedustaja Strandman palauttaisi tasoryhmät perusopetukseen – ”Inkluusiossa ei ole mitään järkeä”

Suomen perusopetuksen tason pelätään rapistuneen viime vuosina. Etenkin suomalaisnuorten oppimista mittaavien Pisa-tulosten lasku herättää huolta.

Suomen hallitus on kuitenkin jo reagoinut asiaan. Viime aikoina on tehty mittavia satsauksia ja panostuksia perusopetukseen, kansanedustaja Jaana Strandman sanoo.

– Lukemiseen, laskemiseen ja kirjoittamiseen on lisätty kolme tuntia viikossa. Juuri joulun alla myös hyväksyttiin oppimisen tuen uudistus, jossa kolmiportaisesta tuesta luovutaan. Jatkossa oppilaalle annetaan tukea tarpeen mukaan. Siinä korostuvat erityisesti ryhmäkohtaiset ja oppilaskohtaiset tukitoimet.

– Kuntiin on myös laitettu 50 miljoonaa tasa-arvorahoitusta, jolla saadaan palkattua lisää opettajia ja kasvatushenkilöstöä.

Kännykät pois luokista

Eduskunnan käsittelyyn on myös juuri tullut niin sanottu kännykkälaki, jolla rajoitetaan mobiililaitteiden käyttöä kouluissa. Perusopetuslain muutoksilla opettajat tai rehtorit voivat jatkossa puuttua opetusta häiritsevään mobiililaitteiden käyttöön.

Opettaja ja tietokirjailija Mai Allo pitää hyvänä parannuksena oppimisympäristön rauhoittamiselle sitä, että jatkossa kännykät voidaan esimerkiksi kerätä kaappeihin oppituntien ajaksi. Kouluissa moni asia onkin korjattavissa ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia.

– Kännykkälaki on hyvä esimerkki siitä, että koulun arkea ja työrauhaa parantavat uudistukset eivät välttämättä maksa mitään, Allo sanoo.

Uudistus tulee suoraan hallitusohjelmasta, johon pitkälti perussuomalaisten toiveesta kirjattiin kohta, jolla tavoitellaan erityisesti sitä, että oppilaat keskittyisivät opetukseen:

“Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.”

Oppimisrauha takaisin

Yksi tulevien kuntavaalien tärkeimmistä asioista on myös koulutus eli se, miten kunta järjestää koulutuksen. Kunnissa voidaan päättää esimerkiksi, minkälaisia ryhmiä on sekä miten opetus organisoidaan ja järjestetään.

Perussuomalaiset on pitkään halunnut kouluihin oppimisrauhaa ja askelia taaksepäin vasemmiston kannattamasta ideologisesta inkluusiovillityksestä.

Kansanedustaja Strandman sanoo suoraan, ettei inkluusiossa ole mitään järkeä.

– Meillä pitäisi olla niin hyvä oppilastuntemus, että me pystymme ryhmittelemään oppilaita erilaisiin ryhmiin. Tässä opettajilla on kyllä osaamista ja siinä oppilashuoltokin mukana, mutta tähän inklusiivisuuteen liittyy myös tämä itseohjautuvuus ja digitaalisuus, jota ei kuitenkaan ole mietitty oppilaiden kehitystason mukaisesti.

Tasoryhmien palauttaminen tärkeää

Strandman pitää tasoryhmien palauttamista kouluihin perusteltuna.

– Näen, että ne tasoryhmät, joita esimerkiksi Tyrnävän Kuulammen koululla on toteutettu ja jotka ovat Pisa-tuloksissa melko korkealla, ovat avain ja ratkaisu hyvin moniin asioihin. Meidän on tässäkin palattava takaisin perusasioiden ja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen peruslähteille.

– Kun kouluissa on satoja oppilaita, niin on hyvä, että siellä kohdataan erilaisia, eriluonteisia ja eri kyvykkyyksillä varustettuja ihmisiä. Minä kuitenkin uskon tasoryhmiin. Sekä hitaat että nopeat oppijat hyötyvät siitä, että he saavat välillä olla vertaistensa parissa ja tukevat toisiaan, haastavat toisiaan positiivisessa mielessä, Allo sanoo.

– Lisään tähän vielä, että silloin meidän pitää myös ottaa jollakin tavalla huomioon arvostelussa se, että suoritukset voivat olla hyvin eritasoisia. Ihan niin kuin meillä on lukiossakin pitkä kurssi, lyhyt kurssi ja keskipitkä kurssi, niin kyllä se voi näkyä myös todistuksessa, minkä tasoinen kurssi on tehty.

Opettajilta ei kaivata ylilyöntejä

Perussuomalaisten mielestä perusopetuksessa pitää olla perusasiat kunnossa. Se tarkoittaa kouluissa turvallisuutta, rutiineja ja ennakoitavuutta lapsille ja nuorille.

Kokonaisuuteen kuuluu myös ylilyöntien välttäminen, Strandman sanoo.

– Tarkoitan ylilyöntejä sillä tavalla, että kun opettajilla on pedagoginen vapaus tehdä opetustyötään, niin minun mielestäni perusopetukseen ei kuulu antaa oppilaille tehtäväksi esimerkiksi seksuaalissävytteisten fantasioiden kertomista toisesta.

Tämän kaltaisia ylilyöntejä kouluissa on nähty. Viime vuonna helsinkiläisen yläasteen äidinkielentunnilla lapsille tarjottiin luettavaksi seksikirjaa, jossa opetetaan imemisvinkkejä, liukuvoiteen käyttöä ja yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten esineitä työnnetään kehon aukkoihin. Perussuomalaiset katsoo, että pervoilu ei kuulu suomalaiskouluihin.

Avoluokkakokeilujen aika on ohi

Myös oppimisympäristöllä on merkitystä. Äskettäin Turkuun on rakennettu moderni koulu, jossa ei ole käytäviä, vaan luokkahuoneet erotellaan toisistaan siirrettävillä seinillä. Helsingissä puolestaan on ollut jo pitkään avoimia tiloja sisältäneitä avokonttorikouluja.

Strandman ei pidä tällaisia uudistuksia hyvinä ja kutsuu niitä ”rähellyksiksi”.

– On tullut ilmi, että joihinkin kouluihin ei olekaan tehty käytäviä tai niihin on tehty lasiseiniä, ja sitten niitä peitetään verhoilla. Kuitenkin oppimisympäristöillä ja koulutiloilla on suuri merkitys siihen, kuinka turvallista ja rauhallista työskentely kouluissa on. Itse en kannata oppimisympäristöissä lasiseiniä enkä sitä, että kaikki ovat samassa tilassa.