PS ARKISTO
Tänään vietetään Kalevalan päivää. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää Kalevalan päivää hyvänä muistutuksena suomalaisen kulttuurin merkityksestä Suomen kansakunnalle.
– Kulttuuri on se rakenne, jonka päälle kansakunta rakennetaan. Yhteinen kansa, historia, tavat ja kieli luovat yhtenäisyyden pohjan. Kulttuuri on jokaisen kansakunnan omanlaisensa tapa erottua muista ja elää omassa maassaan, sanoo kansanedustaja Jaana Strandman.
Kulttuurista puhuttaessa keskustelu aina siirtyy ykkösiin ja nolliin. Keskustellaan siitä, kuinka paljon valtio tukee kulttuuria ja kuinka paljon ei. Tänäkin vuonna valtion tuki kulttuurille on reilut yksi miljardi ja kuntien toinen miljardi. Strandmanin mielestä syytä onkin pohtia kohdennuksia kulttuurin toteuttamiseksi ja tuottamiseksi.
– Kulttuuri ei kuitenkaan ole riippuvainen valtion tuista, koska se on vahvempi kuin maallinen raha. Kulttuuria kulutetaan ja tuotetaan julkishallinnon mielipiteistä ja tuista huolimatta. Kulttuuria ovat jokaisen suomalaisen jokapäiväiset tuotokset. Tavallinen arki ja taiteelliset näkemykset. Musiikkia, kuvataidetta, tanssia ja laulua tuotetaan kaikesta huolimatta, Strandman huomauttaa.
Tänä Kalevalan päivänä Strandman haluaa muistuttaa, että suomalainen kulttuuri on ainutlaatuista. Maailmassa ei ole toista Suomea, toista Suomen kansaa eikä toista suomalaista kulttuuria. Jos Suomen kansa vaihdetaan jollain toisella kansalla, ei Suomea ja Suomen kulttuuria enää ole. Jäljelle jää vain maa, jonka päällä tallomme. Loppupeleissä se on kansa, joka on kulttuurin avulla luonut tämän kansallisvaltion, ja se kansa on suomalaiset.
– Jos me tieten tahtoen tuomme muiden maiden kulttuurit ja kansat tänne, niin me häivytämme oman kulttuurimme merkitystä ja voimaa sekä koko kansakunnan yhtenäisyyttä, jonka kulttuuriperinteen päälle yhteiskuntamme on luotu. Pitäkäämme siis kiinni niistä juurista, joista Suomi on kasvanut. Olkaamme ylpeitä oman käden tuotoksistamme, tavoistamme ja perinteestämme – kulttuuristamme. Hyvää Kalevalan päivää! Strandman toivottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten näkökulmasta vain suomalaiset itse voivat toimia oman kulttuurinsa portinvartijoina. Kulttuuri toimii suomalaisia yhdistävänä tekijänä myös vaikeina aikoina.
Sanonta “maassa maan tavalla” kuvastaa ajatusta, että maassa asuvat tai siellä vierailevat henkilöt kunnioittavat maan kulttuuria, kieliä, lakeja ja tapoja. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa, että suomalainen elämäntapa on nostettava keskiöön.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu vaatii, että Opetushallitus päivittää ohjeistustaan, jotta kouluissa ja koulujen tilaisuuksissa voidaan pitää vapaasti esillä suomalaisia perinteitä sekä suomalaista ja länsimaista kulttuuriperintöä, myös sellaista, joka sisältää kristillistä kulttuuriperintöä tai viitteitä siihen.
Muusikot ja kulttuurijournalistit kippaavat Ruotsissa ”julmustin” väärään kurkkuun, jos audiosoittimesta pärähtää kuuluville suomalainen joululaulu. Tätä ”synkeää ja lohdutonta” joulunsanomaa on vaikea niellä Pohjanlahden länsipuolella, kirjoittaa SVT.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Viikon suosituimmat
KOMMENTTI | Netti on netti ja ryönää täynnä, mutta on tilanteita, joissa kiukunpuuskassa kirjoittaminen ei tuota järkeviä tuloksia.
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.
Eduskunnan äänestystulos 91-66 varmisti eilen sen, että Suomeen ei tule huumeiden käyttöhuoneita. Kuitenkin keskustan eduskuntaryhmästä löytyi tukea huumehuoneille, jopa puoluejohtoa myöten, sillä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen äänesti huumeiden käyttöhuoneiden puolesta.
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
