Matti Matikainen
KOMMENTTI |Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila oudoksuu EU-komissiota, joka yhtäällä salaa omia vaatimuksiaan, mutta toisaalta edellyttää Suomelta julkisuuden lisäämistä.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ihmettelee (Maaseudun Tulevaisuus 27.7.16 ja 08.12.2015) – aiheesta (!) – metsävaratietolain käsittelyä Suomessa ja siihen liittyvää unionilainsäädäntöä. Kun kotoista päätöksentekoa seuraa, meillä näyttää olevan miina korsussa. Niin on jos siltä näyttää, kun Suomesta käsin on valitettu komissiolle.
Nyt valmistelussa oleva lainsäädäntö sallisi kaiken metsävaratiedon julkiseksi. Missä muualla vaaditaan näin julkiseksi minkään yrityksen tietoja? Metsänomistajien esittämä malli olisi ihan riittävä Brysselin direktiiveihin. Siinä kuviotiedot pysyisivät yksityistietoina, mutta raakadata eli hilatieto olisi julkista.
En usko, että metsänomistajilla on salattavaa ja joku roti täytyy olla omaisuudensuojassa. Ei Bryssel meiltä tietojen avaamista vaadi, vaan politiikkaa tekevät virkamiehet. Asia kuulemma kivistää mm. metsäbiotyypeistä. Niitä suojellaan jo nyt metsälakien nojalla ansiokkaasti. Metsänomistajat osaavat työnsä, metsiämme on käytetty vuosikymmeniä kestävällä tavalla. Johan ensimmäinen metsäasetus vuodelta 1886 meitä kehottaa ”Metsämaata älköön autioksi hakattako”.
Missä on metsätaloutta, on työpaikkoja ja verotuloja.
Sähköinen asiointi ei edellytä kaiken tiedon julkisuutta, vaan tietojen liikkuvuutta. Mikäli julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkaansa, komissio on salannut vaatimuksensa sisällön, mutta siis vaatii kuitenkin Suomelta julkisuuden lisäämistä. Lisää tällaisia elitistisiä ja demokratiaa halventavia päätöksiä niin johan meilläkin Fixit –paineet kasvavat!
Voi olla, että juuri nyt metsätieto ei kaikista suurinta yleisöä liikuta, mutta metsänomistajia on yli puoli miljoonaa ja jokaista heitä se koskee. Entäpä jatkossa – jos päätöksenteko toisensa jälkeen komissiosta on tätä, niin ylimielisiä päätöksiä napsahtelee yhä useamman suomalaisen kohdalle.
Arvostukseni EU:a kohtaan vähenee päivä päivältä ja sen arvostuksen se murentaa itse itseltään. Kansallinen metsäpolitiikka tulee tehdä siellä, missä on pohjoinen havumetsävyöhyke. Brysselissä se ei ole.
Pirkko Mattila,
Kansanedustaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Lue lisää
