Matti Matikainen
KOMMENTTI |Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila oudoksuu EU-komissiota, joka yhtäällä salaa omia vaatimuksiaan, mutta toisaalta edellyttää Suomelta julkisuuden lisäämistä.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ihmettelee (Maaseudun Tulevaisuus 27.7.16 ja 08.12.2015) – aiheesta (!) – metsävaratietolain käsittelyä Suomessa ja siihen liittyvää unionilainsäädäntöä. Kun kotoista päätöksentekoa seuraa, meillä näyttää olevan miina korsussa. Niin on jos siltä näyttää, kun Suomesta käsin on valitettu komissiolle.
Nyt valmistelussa oleva lainsäädäntö sallisi kaiken metsävaratiedon julkiseksi. Missä muualla vaaditaan näin julkiseksi minkään yrityksen tietoja? Metsänomistajien esittämä malli olisi ihan riittävä Brysselin direktiiveihin. Siinä kuviotiedot pysyisivät yksityistietoina, mutta raakadata eli hilatieto olisi julkista.
En usko, että metsänomistajilla on salattavaa ja joku roti täytyy olla omaisuudensuojassa. Ei Bryssel meiltä tietojen avaamista vaadi, vaan politiikkaa tekevät virkamiehet. Asia kuulemma kivistää mm. metsäbiotyypeistä. Niitä suojellaan jo nyt metsälakien nojalla ansiokkaasti. Metsänomistajat osaavat työnsä, metsiämme on käytetty vuosikymmeniä kestävällä tavalla. Johan ensimmäinen metsäasetus vuodelta 1886 meitä kehottaa ”Metsämaata älköön autioksi hakattako”.
Missä on metsätaloutta, on työpaikkoja ja verotuloja.
Sähköinen asiointi ei edellytä kaiken tiedon julkisuutta, vaan tietojen liikkuvuutta. Mikäli julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkaansa, komissio on salannut vaatimuksensa sisällön, mutta siis vaatii kuitenkin Suomelta julkisuuden lisäämistä. Lisää tällaisia elitistisiä ja demokratiaa halventavia päätöksiä niin johan meilläkin Fixit –paineet kasvavat!
Voi olla, että juuri nyt metsätieto ei kaikista suurinta yleisöä liikuta, mutta metsänomistajia on yli puoli miljoonaa ja jokaista heitä se koskee. Entäpä jatkossa – jos päätöksenteko toisensa jälkeen komissiosta on tätä, niin ylimielisiä päätöksiä napsahtelee yhä useamman suomalaisen kohdalle.
Arvostukseni EU:a kohtaan vähenee päivä päivältä ja sen arvostuksen se murentaa itse itseltään. Kansallinen metsäpolitiikka tulee tehdä siellä, missä on pohjoinen havumetsävyöhyke. Brysselissä se ei ole.
Pirkko Mattila,
Kansanedustaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
