Kansanedustaja Mika Niikko: Kansallinen etu terrorismin torjunnan kärkeen

Kansallisen edun nimissä terrorismiin millään tavoin osallistuneet ei-suomalaiset tai kaksoiskansalaisuuden omaavat tulee poistaa maasta. Tämä on kaikkien, myös islamuskoisten etu. Kansainvälisten sopimusten ja omien lakien tulkita ei saa tulla olla niin pyhää, että sillä estetään itsenäistä valtiota ennaltaehkäisemään terroriteot Suomessa. Linja on nopeasti muututtava, sillä hiekka tiimalasissa käy vähiin. Näin toteaa kansanedustaja Mika Niikko (ps.) blogissaan.

Niikko näkee, että Suomessa voidaan ottaa opiksi Brysselin tapahtumista. Hän ei pane suurta painoa rauhanmarsseille tai vihapuheen kitkemiselle, vaan painottaa toimenpiteisiin ryhtymisen tärkeyttä.

“Jos olemme kykeneviä oppimaan muiden virhearvioinneista, emme salli suurmoskeijaa Helsinkiin. Täällä puuhattu moskeijakompleksi palvelu- ja konferenssikeskuksineen muistuttaa Brysselin vastaavaa, josta käsin on vuosikymmeniä – korupuheista huolimatta – tuettu radikalisoitumista sekä rahoin että opetuksin.”

– Brysselin terrori-iskut herättivät päättäjät etsimään turvallisuudentunnetta vahvistavia ratkaisuja EU:ssa. Vaatimus integraation lisäämisestä ei ratkaise ongelmia. Kansainvälinen yhteistyö tukee torjuntaa, mutta vastuu on kansallinen. Terrorismin torjunnassa tarvitaan rajoja ja itsenäisiä valtioita.  On kyettävä kansallista etua koskeviin itsenäisiin päätöksiin.

– Rauhanmarssit ja vihapuheiden tuomitseminen eivät riitä erilaisten kulttuurien sulattamiseksi yhteen.  Kansalaisten pelkoa eivät puheet lievennä. Julistuksien sijaan useimmat odottavat kansallisia toimenpiteitä länsimaisen kulttuurin, vapauden ja rauhan turvaamiseksi.

Useat Euroopan valtiot, kuten Belgia on pitkään yrittänyt avokätisellä suvaitsevaisuudella kotouttaa muslimitaustaisia maahanmuuttajia. Tulokset kulttuurien yhteen saamiseksi ovat päinvastaisia kuin tavoiteltu “rauhaisa rinnakkaiselo”.

– Moskeijoita täynnä olevassa Molenbeekissa kasvaa terroristeja ja ISIS:n taistelijoita. Molenbeekissa on noin 25 moskeijaa, joista lähes kaikki ovat sunnimoskeijoita ja täten mitä ilmeisimmin saudien kontrollissa.

Brysselissä on ollut suurmoskeija jo vuodesta 1978. Suurmoskeija syntyi Belgian ja Saudi-Arabian kuninkaiden yhteisen sopimuksen nojalla. Saudit rahoittivat hankkeen.

– Jos olemme kykeneviä oppimaan muiden virhearvioinneista, emme salli suurmoskeijaa Helsinkiin. Täällä puuhattu moskeijakompleksi palvelu- ja konferenssikeskuksineen muistuttaa Brysselin vastaavaa, josta käsin on vuosikymmeniä – korupuheista huolimatta – tuettu radikalisoitumista sekä rahoin että opetuksin.

“On itsestään selvää, että arabimaiden rahoittamat moskeijat lisäävät arabimaiden valtaa Euroopassa. Maat ovat valmiita rahoittamaan moskeijoita lännessä, mutta eivät vastaanottamaan pakolaisia.”

Vuonna 2012 Israelia ja länttä vastaan saarnannut suurmoskeijan islamilaisen kulttuurikeskuksen johtaja Khalid Alabri siirrettiin sivuun Belgian viranomaisten puututtua asiaan kulisseissa. Tapaus paljastui myöhemmin. Brysselin sunnimoskeijoiden rahoituksen väitetään kanavoituvan suurmoskeijan islamilaisen kulttuurikeskuksen kautta.

– On itsestään selvää, että arabimaiden rahoittamat moskeijat lisäävät arabimaiden valtaa Euroopassa. Maat ovat valmiita rahoittamaan moskeijoita lännessä, mutta eivät vastaanottamaan pakolaisia.

– Monet muslimitkaan eivät halua suurmoskeijaa Suomeen. Persianlahden sunnien rahoittamana siitä tulisi sunnien valtaklikki keskelle pääkaupunkiamme. Se rantauttaisi sunnien ja shiiojen välisen vastakkainasettelun ja sorron aiempaa voimakkaampana myös tänne.

Uusi laki Itävallassa kieltää moskeijoiden ulkomaalaisen rahoituksen ja edellyttää imaameilta itävaltalaista koulutusta sekä saksan taitoa.

– Itävallan linjassa on järkeä. He näkevät valtapelin ja reagoivat. Mikäli Helsingin kaupunki ei ymmärrä tehdä kansallisia etuja koskevia johtopäätöksiä suurmoskeijan suhteen, tulee hallituksen puuttua asiaan.

– Islamistiterrorilla on tekemistä islamin kanssa. Ilman tämän tosiasian myöntämistä, on vaikea auttaa maltillisia muslimeja puuttumaan esimerkiksi vihapuheisiin, saati ehkäistä terroria.