Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana toimii tänä vuonna Suomi. Lulu Ranne (ps.) emännöi toimittajien lounaskeskustelua yhdessä Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa Eduskuntatalon istuntoviikolla, joka on koonnut yhteen kansanedustajia ja ministereitä kaikista Pohjoismaista.
Kansanedustaja Lulu Ranne räväyttää: ”Jospa EU korvattaisiin Pohjolan Unionilla!”
“Tarvitaan enemmän pohjoismaista yhteistyötä ja vähemmän EU:ta. Jospa voisimme jatkossa korvata EU:n uudistuneella Pohjoismaiden neuvostolla, Pohjolan unionilla, jota baltit voisivat vahvistaa.” Näin rohkeasti visioi kansanedustaja Lulu Ranne (ps.). Hän muistuttaa, ettei Pohjolan Unioni olisi keinotekoinen kerho, kuten EU, vaan perustuisi laajaan ja luontevaan yhtenäisyyteen.
– Pohjoismaat ovat maailman vertailut kestävä, poikkeuksellisen yhtenäinen ja monella tapaa samat arvot omaava yhteisö.
Entä mitkä olisivat hyvän pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä tavoitteita?
– Kriisinkestävyys ja turvallinen arki, Ranne tiivistää. Sellainen olisi vahva Pohjola: huoltovarma, omavarainen ja kohtuuhintainen, asukkailleen turvallinen koti.
Pohjoismaisen yhteistyön tabut: maahanmuutto ja rajat
Ranteen mainitsema Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin, joka perustettiin 1952. Sen puheenjohtajamaana toimii tänä vuonna Suomi, presidenttinään Erkki Tuomioja (sd.) ja varapresidenttinä Lulu Ranne (ps.).
Erkki Tuomiojan lähdettyä Pohjoismaiden neuvoston toimintaan 1970-luvulla, oli puolustuspolitiikka aiheena tabu. Nykypäivän tabuaihe on Lulu Ranteen havaintojen mukaan maahanmuutto, vaikka esimerkiksi Ruotsin uusi hallitus näyttääkin nyt ottaneet ongelmat tosissaan. – Tämän tabun olen huomannut monissa keskusteluissa, Ranne kertoo ja muistuttaa, että myös rajoista on vaikeaa puhua.
– Rajojen pitää aina suojella itsenäisiä valtioita ja niiden kansalaisia erilaisilta uhkilta kuten huumeilta, rikollisuudelta, väkivallalta ja sodilta. Tämän sanominen ääneen on kuitenkin vaikeaa, Ranne toteaa.
Hän toivoo Pohjoismaiden laativan yhteisiä strategioita siitä, miten jatkossa selvitään yhdessä koronan tai maahanmuuton kaltaisilta uhkilta. – Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lukee, että vaadimme Pohjolalle esimerkiksi yhteistä kyberturvallisuusstrategiaa.
Avoimessa Pohjolassa torjutaan rajat ylittävää rikollisuutta
Lulu Ranne on toivonut Pohjoismaiden neuvoston ottavan vahvan rooli pohjoismaisen yhteistyön johtajana ja turvallisuuden rakentajana. – Meidän tulee vaatia pohjoismaiden hallituksilta toimia, jotka ratkaisevat yhteisiä ongelmia ja pysäyttävät kokonaisturvallisuutta heikentävän kehityksen, sanoi Ranne Visbyssa heinäkuussa.
Hän korosti pohjoismaisessa yhteistyössä tehtävän todella tärkeätä työtä sellaisten rajaesteiden poistamiseksi, jotka vaikeuttavat turvallisen ja kestävän pohjoismaisen arjen rakentamista. – Rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tarvitaan yhteinen, realistinen tilannekuva, lainsäädännön yhtenäistämistä, lisää resursseja sekä viranomaisten entistä tiiviimpää yhteistyötä, Ranne korosti.
– On kuitenkin aina huolehdittava siitä, etteivät rikolliset tai yhteiskuntarauhaa järkyttävät tahot käytä yhteistyötämme hyväkseen.
Pohjoismaiden neuvoston on uudistuttava nyt
Pohjoismainen yhteistyö on kullan arvoista, sille on tilausta ja sen arvo tunnustetaan. Kuitenkin Lulu ranne huomasi jo kautensa alussa, että Pohjoismaiden neuvostoa pitäisi uudistaa reippaasti.
– Pohjoismaiden neuvoston on pakko määritellä uudelleen oma merkityksensä, tavoitteensa ja prosessinsa, joilla tavoitteisiin päästään, Ranne toivoo.
Uudistus ei toki tapahdu itsestään vaan poliitikkojen on uudistettava se. – Neuvostossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja siellä työskentelee kokeneita ammattilaisia. Tästä porukasta pitäisi saada paljon enemmän irti. Lulu Ranne huomauttaa, että uudistamisen hetki, momentum, on nyt, kun neuvosto täyttää 70 vuotta, ja Ruotsi ja Suomi ovat matkalla Natoon. – Yhteistyötä pitää toteuttaa muutoin kuin matkustelukerhon ja vanhanaikaisen organisaatioviidakon kautta. Se, että neuvosto antaa suosituksia Pohjoismaiden hallituksille ja hyväksyy vuosittain pienen budjetin, ei ole nykypäivää.
– On myös harkittava tarkkaan, voisiko Baltian yleiskokouksen kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistää ja kehittää, Ranne miettii.
MARIA ASUNTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää