

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana toimii tänä vuonna Suomi. Lulu Ranne (ps.) emännöi toimittajien lounaskeskustelua yhdessä Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa Eduskuntatalon istuntoviikolla, joka on koonnut yhteen kansanedustajia ja ministereitä kaikista Pohjoismaista.
Kansanedustaja Lulu Ranne räväyttää: ”Jospa EU korvattaisiin Pohjolan Unionilla!”
“Tarvitaan enemmän pohjoismaista yhteistyötä ja vähemmän EU:ta. Jospa voisimme jatkossa korvata EU:n uudistuneella Pohjoismaiden neuvostolla, Pohjolan unionilla, jota baltit voisivat vahvistaa.” Näin rohkeasti visioi kansanedustaja Lulu Ranne (ps.). Hän muistuttaa, ettei Pohjolan Unioni olisi keinotekoinen kerho, kuten EU, vaan perustuisi laajaan ja luontevaan yhtenäisyyteen.
– Pohjoismaat ovat maailman vertailut kestävä, poikkeuksellisen yhtenäinen ja monella tapaa samat arvot omaava yhteisö.
Entä mitkä olisivat hyvän pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä tavoitteita?
– Kriisinkestävyys ja turvallinen arki, Ranne tiivistää. Sellainen olisi vahva Pohjola: huoltovarma, omavarainen ja kohtuuhintainen, asukkailleen turvallinen koti.
Pohjoismaisen yhteistyön tabut: maahanmuutto ja rajat
Ranteen mainitsema Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin, joka perustettiin 1952. Sen puheenjohtajamaana toimii tänä vuonna Suomi, presidenttinään Erkki Tuomioja (sd.) ja varapresidenttinä Lulu Ranne (ps.).
Erkki Tuomiojan lähdettyä Pohjoismaiden neuvoston toimintaan 1970-luvulla, oli puolustuspolitiikka aiheena tabu. Nykypäivän tabuaihe on Lulu Ranteen havaintojen mukaan maahanmuutto, vaikka esimerkiksi Ruotsin uusi hallitus näyttääkin nyt ottaneet ongelmat tosissaan. – Tämän tabun olen huomannut monissa keskusteluissa, Ranne kertoo ja muistuttaa, että myös rajoista on vaikeaa puhua.
– Rajojen pitää aina suojella itsenäisiä valtioita ja niiden kansalaisia erilaisilta uhkilta kuten huumeilta, rikollisuudelta, väkivallalta ja sodilta. Tämän sanominen ääneen on kuitenkin vaikeaa, Ranne toteaa.
Hän toivoo Pohjoismaiden laativan yhteisiä strategioita siitä, miten jatkossa selvitään yhdessä koronan tai maahanmuuton kaltaisilta uhkilta. – Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lukee, että vaadimme Pohjolalle esimerkiksi yhteistä kyberturvallisuusstrategiaa.
Avoimessa Pohjolassa torjutaan rajat ylittävää rikollisuutta
Lulu Ranne on toivonut Pohjoismaiden neuvoston ottavan vahvan rooli pohjoismaisen yhteistyön johtajana ja turvallisuuden rakentajana. – Meidän tulee vaatia pohjoismaiden hallituksilta toimia, jotka ratkaisevat yhteisiä ongelmia ja pysäyttävät kokonaisturvallisuutta heikentävän kehityksen, sanoi Ranne Visbyssa heinäkuussa.
Hän korosti pohjoismaisessa yhteistyössä tehtävän todella tärkeätä työtä sellaisten rajaesteiden poistamiseksi, jotka vaikeuttavat turvallisen ja kestävän pohjoismaisen arjen rakentamista. – Rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tarvitaan yhteinen, realistinen tilannekuva, lainsäädännön yhtenäistämistä, lisää resursseja sekä viranomaisten entistä tiiviimpää yhteistyötä, Ranne korosti.
– On kuitenkin aina huolehdittava siitä, etteivät rikolliset tai yhteiskuntarauhaa järkyttävät tahot käytä yhteistyötämme hyväkseen.
Pohjoismaiden neuvoston on uudistuttava nyt
Pohjoismainen yhteistyö on kullan arvoista, sille on tilausta ja sen arvo tunnustetaan. Kuitenkin Lulu ranne huomasi jo kautensa alussa, että Pohjoismaiden neuvostoa pitäisi uudistaa reippaasti.
– Pohjoismaiden neuvoston on pakko määritellä uudelleen oma merkityksensä, tavoitteensa ja prosessinsa, joilla tavoitteisiin päästään, Ranne toivoo.
Uudistus ei toki tapahdu itsestään vaan poliitikkojen on uudistettava se. – Neuvostossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja siellä työskentelee kokeneita ammattilaisia. Tästä porukasta pitäisi saada paljon enemmän irti. Lulu Ranne huomauttaa, että uudistamisen hetki, momentum, on nyt, kun neuvosto täyttää 70 vuotta, ja Ruotsi ja Suomi ovat matkalla Natoon. – Yhteistyötä pitää toteuttaa muutoin kuin matkustelukerhon ja vanhanaikaisen organisaatioviidakon kautta. Se, että neuvosto antaa suosituksia Pohjoismaiden hallituksille ja hyväksyy vuosittain pienen budjetin, ei ole nykypäivää.
– On myös harkittava tarkkaan, voisiko Baltian yleiskokouksen kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistää ja kehittää, Ranne miettii.
MARIA ASUNTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää