
MATTI MATIKAINEN
Kansanedustaja Koskela muistuttaa, että viisi-kuusikymppisilläkin riittää virtaa työelämään: ”Työllistämisen kynnystä helpotettava, että työnantajat uskaltaisivat palkata myös varttuneempaa väkeä”
Korkealle kohonnut työllistämisen kynnys on työelämän keskeinen ongelma, mikä vaikuttaa varsinkin pienissä yrityksissä epävarmuutena ja uskalluksen puutteena ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamiseen. Kansanedustaja Jari Koskela kuitenkin muistuttaa, että Suomen hyvinvointi rakentuu työllisyydelle. – Työllisyyden selkäranka on pk-yrityksissä, joita olisi tuettava nykyistä enemmän, esimerkiksi verotuksellisesti.
Kankaanpääläinen pastori ja Kankaanpään kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Jari Koskela on yksi perussuomalaisten uusista kansanedustajista. Satakunnan vaalipiiristä tie eduskuntaan avautui toisella yrityksellä, kun 4 324 äänestäjää antoi tukensa. Tosin Koskelalle eduskunta on työyhteisönä tuttu jo etukäteen, sillä hän toimi vuodet 2011-2015 eduskunnan silloisen varapuhemiehen Anssi Joutsenlahden avustajana.
– Perussuomalaiset teki valtakunnallisesti erittäin hyvän vaalikampanjan. Omaan äänimäärään täytyy olla tyytyväinen. Toki perussuomalaisille oli otettavissa vielä kolmaskin eduskuntapaikka Satakunnasta. Jos sen olisimme saaneet, me olisimme nyt pääministeripuolue, koska se paikka olisi ollut pois sdp:ltä.
Perussuomalaisten kannatus ei yllätä
Perussuomalaisten vahva kannatusnousu on jatkunut vaalikevään jälkeenkin. Tällä hetkellä perussuomalaiset on 20,7 prosentin kannatuksellaan Suomen suosituin puolue.
– Se ei ole yllätys, koska perussuomalaiset tekee politiikkaa tosiasioiden pohjalta, ja lisäksi meillä on hyvä puoluejohto. Kannatus tuo uskottavuutta ja voimaa. Tällä eduskuntakaudella perussuomalaiset näkyy, kuuluu ja vaikuttaa erittäin vahvasti oppositiosta käsin, Koskela lupaa.
Koskela on koulutukseltaan myös yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on lisäksi toiminut yrittäjänä yli 30 vuotta ja vuodesta 2003 papin tehtävissä.
– Olen eri tehtävissäni saanut tavata ja tutustua ihmisiin laidasta laitaan. Sitä kautta on kertynyt näkemystä siitä, mitä kansalaiset ajattelevat. Se antaa hyvän pohjan kansanedustajan tehtävälle, Koskela sanoo.
Julkisyhteisöissä vakava johtajuusongelma
Perussuomalaiset puolustaa suomalaista työtä ja yrittämistä. Myös Koskelalle suomalainen työ oli keskeinen vaaliteema. Äskettäin eduskunnassa käyttämässään puheenvuorossa Koskela toi esille uuden näkökulman, eli johtajuuden ja osaamisen puutteen.
– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen on oltava maailman kärjessä koulutuksessa. Ihmettelin, miksi ohjelmassa ei kuitenkaan painoteta esimies- ja organisointitaitojen parantamista ja panostusta ongelman ratkaisemiseen.
– On laskettu, että kymmenisen prosenttia yhteisöjen ja yritysten liikevaihdosta katoaa huonoon johtajuuteen. Jos tästä ongelmasta onnistuttaisiin ratkaisemaan edes puolet, olisi sillä laajemminkin kansantaloudellista merkitystä. Hyvä johtajuus tarkoittaa samalla tehokkaampaa ja tuloksellisempaa toimintaa ja sitä kautta myös työpaikkoja, Koskela sanoo.
Yksityisissä yrityksissä johtajat toimivat tulosvastuulla. Huonot esimiestaidot johtavat yleensä erottamisiin tai jopa yrityksen alasajoon. Koskela kuitenkin tuo esille, että huonoa johtajuutta esiintyy erityisen paljon nimenomaan julkisen sektorin toiminnassa.
– Julkinen sektori on paisunut suureksi, joten ongelmatkin ovat siellä suuria. Huono johtajuus ilmenee esimerkiksi sairauspoissaoloissa. Tutkimusten mukaan julkisella sektorilla poissaolot ovat lähes poikkeuksetta korkealla tasolla. Pahimmillaan jopa 20 työpäivää työtekijää kohti vuodessa. Jokainen meistä osaa laskea, mitä se tarkoittaa, Koskela sanoo.
Kunnat suurissa vaikeuksissa
Hallitus tavoittelee historiallista 75 prosentin työllisyysastetta vuoden 2023 loppuun mennessä, vaikka tiedossa ei tarkalleen ole, mihin työpaikat syntyvät.
– 75 prosentin työllisyys tuskin tulee toteutumaan ja vaikka tulisikin, se ei riitä mihinkään, koska hallitus on kokonaan unohtanut kunnat, hallituksen mukaan kuntien tilannetta tarkastellaan vasta syksyllä. Tilanne on se, että kunnat ovat tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa suoriutua lakisääteisistä tehtävistään, Koskela muistuttaa.
– Kysymys kuuluu millä ne tehtävät rahoitetaan, annetaanko lisää valtionosuuksia, ja jos annetaan, mistä ne rahat otetaan?
Keskusta ajaa hallituksessa unelmaansa maakuntahallinnosta, jonka myötä Suomeen syntyisi uusi hallinnon taso kuntien ja valtion väliin. Koskela kuitenkin näkee maakuntahallinnossa suuria ongelmia ja vaaroja, jopa demokraattisen päätöksenteon kannalta.
– Kysymys on ensinnä siitä, että miten niiden pienten kuntien ääni saadaan kuulumaan, jotka eivät saa omia edustajiaan maakuntahallintoon mukaan. Toiseksi maakuntahallinnossa syntyy varmuudella erilaisia eturistiriitoja, ei raumalainen valtuutettu aja maakuntavaltuustossa Karvian asiaa, Koskela sanoo.
Nuorille tarjottava koulutusta
Hän näkee, että maakuntamallia parempia ratkaisuja olisivat kuntien erilaiset yhteistyömallit ja ylikunnalliset toimielimet, jotka ovat käytössä jo tällä hetkellä.
– Kuntien välinen yhteistyö on aina hyvä asia. Voi olla, että sote-puolellakin tarvitaan leveämpiä hartioita palvelujen organisointiin, miten se sitten tapahtuukaan.
– Meidän on jatkossakin pidettävä kunnat elinvoimaisina ja tarjota hyvät peruspalvelut myös maaseudun asukkaille. Nuorille on oltava tarjolla koulutusta, Koskela painottaa.
Kohtaanto-ongelma ratkaistava
Koskela korostaa, että Suomen hyvinvointi rakentuu työllisyydelle. Työllisyyden selkäranka on pk-yrityksissä, joita olisi tuettava nykyistä enemmän, esimerkiksi verotuksellisesti.
– Viron yritysveromalli, jossa yritysvoiton saa jättää yritykseen ja voiton saa käyttää yrityksen kehittämiseen olisi käypä ratkaisu myös Suomessa. Se edistäisi työllistymistä ja parantaisi pienyrittäjän asemaa. Keskeinen ongelma on tällä hetkellä korkealle kohonnut työllistämisen kynnys, mikä vaikuttaa varsinkin pienissä yrityksissä epävarmuutena ja uskalluksen puutteena ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamiseen.
Vastavalmistuneilla nuorilla haasteena on työelämään kiinni pääseminen ja ensimmäisen työpaikan löytäminen. Koskela kuitenkin muistuttaa, että myös vanhemmissa ikäluokissa on tarjolla pätevää ja ammattitaitoista työvoimaa, joka jää nyt hyödyntämättä kohtaanto-ongelman ja muiden työllistämisen esteiden vuoksi.
– Työllistämisen kynnystä olisi eri tavoilla helpotettava myös siksi, että työnantajat uskaltaisivat palkata vanhempaa väkeä. Meillä on paljon yli viisikymppisiä ja myös yli 60-vuotiaita ammattitaitoisia henkilöitä, joilla riittää edelleen virtaa tehdä töitä.
Asiakeskeistä vaikuttamista
Koskela uskoo, että perussuomalaiset pystyy vaikuttamaan vahvasti oppositiosta Suomen asioihin.
– Se tapahtuu asiakeskeisesti. Hyvillä puheenvuoroilla, ei turhaan räksyttämällä vaan fiksuilla ja rakentavilla esityksillä, mitkä olivat myös vaalivoiton takana.
– Meillä on erittäin hyviä vaihtoehtoja hallituspolitiikalle, niitä on jo ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Niiden taakse on mahdollista saada myös muiden puolueiden kansanedustajia. Olen itse ratkaisukeskeinen ihminen ja näen, että yhteistyö on mahdollista, kunhan asioita ei pilata turhalla politikoinnilla, Koskela sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituspolitiikka, talouden luisu ja työllisyyskehitys huolestuttavat – Purra: ”Onko populistihallitus osaamaton vai häikäilemätön?”

Koskela: Hallitusohjelmassa ei mainita johtajuutta – julkisen sektorin työntekijöillä huolestuttavan paljon poissaoloja

Perussuomalaisten vaihtoehto: Ei suojatyöpaikoille ja laittomalle siirtolaisuudelle – kyllä teiden kunnossapidolle ja vastuullisuudelle
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Samuli Salminen ja Simo Grönroos avaavat karuja tutkimustuloksia: Maahanmuutto ei ole ratkaisu väestön ikääntymiseen vaan Ponzi-pyramidihuijaus, joka pahentaa tilannetta

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää