
MATTI MATIKAINEN
Kansanedustaja Koskela muistuttaa, että viisi-kuusikymppisilläkin riittää virtaa työelämään: ”Työllistämisen kynnystä helpotettava, että työnantajat uskaltaisivat palkata myös varttuneempaa väkeä”
Korkealle kohonnut työllistämisen kynnys on työelämän keskeinen ongelma, mikä vaikuttaa varsinkin pienissä yrityksissä epävarmuutena ja uskalluksen puutteena ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamiseen. Kansanedustaja Jari Koskela kuitenkin muistuttaa, että Suomen hyvinvointi rakentuu työllisyydelle. – Työllisyyden selkäranka on pk-yrityksissä, joita olisi tuettava nykyistä enemmän, esimerkiksi verotuksellisesti.
Kankaanpääläinen pastori ja Kankaanpään kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Jari Koskela on yksi perussuomalaisten uusista kansanedustajista. Satakunnan vaalipiiristä tie eduskuntaan avautui toisella yrityksellä, kun 4 324 äänestäjää antoi tukensa. Tosin Koskelalle eduskunta on työyhteisönä tuttu jo etukäteen, sillä hän toimi vuodet 2011-2015 eduskunnan silloisen varapuhemiehen Anssi Joutsenlahden avustajana.
– Perussuomalaiset teki valtakunnallisesti erittäin hyvän vaalikampanjan. Omaan äänimäärään täytyy olla tyytyväinen. Toki perussuomalaisille oli otettavissa vielä kolmaskin eduskuntapaikka Satakunnasta. Jos sen olisimme saaneet, me olisimme nyt pääministeripuolue, koska se paikka olisi ollut pois sdp:ltä.
Perussuomalaisten kannatus ei yllätä
Perussuomalaisten vahva kannatusnousu on jatkunut vaalikevään jälkeenkin. Tällä hetkellä perussuomalaiset on 20,7 prosentin kannatuksellaan Suomen suosituin puolue.
– Se ei ole yllätys, koska perussuomalaiset tekee politiikkaa tosiasioiden pohjalta, ja lisäksi meillä on hyvä puoluejohto. Kannatus tuo uskottavuutta ja voimaa. Tällä eduskuntakaudella perussuomalaiset näkyy, kuuluu ja vaikuttaa erittäin vahvasti oppositiosta käsin, Koskela lupaa.
Koskela on koulutukseltaan myös yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on lisäksi toiminut yrittäjänä yli 30 vuotta ja vuodesta 2003 papin tehtävissä.
– Olen eri tehtävissäni saanut tavata ja tutustua ihmisiin laidasta laitaan. Sitä kautta on kertynyt näkemystä siitä, mitä kansalaiset ajattelevat. Se antaa hyvän pohjan kansanedustajan tehtävälle, Koskela sanoo.
Julkisyhteisöissä vakava johtajuusongelma
Perussuomalaiset puolustaa suomalaista työtä ja yrittämistä. Myös Koskelalle suomalainen työ oli keskeinen vaaliteema. Äskettäin eduskunnassa käyttämässään puheenvuorossa Koskela toi esille uuden näkökulman, eli johtajuuden ja osaamisen puutteen.
– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen on oltava maailman kärjessä koulutuksessa. Ihmettelin, miksi ohjelmassa ei kuitenkaan painoteta esimies- ja organisointitaitojen parantamista ja panostusta ongelman ratkaisemiseen.
– On laskettu, että kymmenisen prosenttia yhteisöjen ja yritysten liikevaihdosta katoaa huonoon johtajuuteen. Jos tästä ongelmasta onnistuttaisiin ratkaisemaan edes puolet, olisi sillä laajemminkin kansantaloudellista merkitystä. Hyvä johtajuus tarkoittaa samalla tehokkaampaa ja tuloksellisempaa toimintaa ja sitä kautta myös työpaikkoja, Koskela sanoo.
Yksityisissä yrityksissä johtajat toimivat tulosvastuulla. Huonot esimiestaidot johtavat yleensä erottamisiin tai jopa yrityksen alasajoon. Koskela kuitenkin tuo esille, että huonoa johtajuutta esiintyy erityisen paljon nimenomaan julkisen sektorin toiminnassa.
– Julkinen sektori on paisunut suureksi, joten ongelmatkin ovat siellä suuria. Huono johtajuus ilmenee esimerkiksi sairauspoissaoloissa. Tutkimusten mukaan julkisella sektorilla poissaolot ovat lähes poikkeuksetta korkealla tasolla. Pahimmillaan jopa 20 työpäivää työtekijää kohti vuodessa. Jokainen meistä osaa laskea, mitä se tarkoittaa, Koskela sanoo.
Kunnat suurissa vaikeuksissa
Hallitus tavoittelee historiallista 75 prosentin työllisyysastetta vuoden 2023 loppuun mennessä, vaikka tiedossa ei tarkalleen ole, mihin työpaikat syntyvät.
– 75 prosentin työllisyys tuskin tulee toteutumaan ja vaikka tulisikin, se ei riitä mihinkään, koska hallitus on kokonaan unohtanut kunnat, hallituksen mukaan kuntien tilannetta tarkastellaan vasta syksyllä. Tilanne on se, että kunnat ovat tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa suoriutua lakisääteisistä tehtävistään, Koskela muistuttaa.
– Kysymys kuuluu millä ne tehtävät rahoitetaan, annetaanko lisää valtionosuuksia, ja jos annetaan, mistä ne rahat otetaan?
Keskusta ajaa hallituksessa unelmaansa maakuntahallinnosta, jonka myötä Suomeen syntyisi uusi hallinnon taso kuntien ja valtion väliin. Koskela kuitenkin näkee maakuntahallinnossa suuria ongelmia ja vaaroja, jopa demokraattisen päätöksenteon kannalta.
– Kysymys on ensinnä siitä, että miten niiden pienten kuntien ääni saadaan kuulumaan, jotka eivät saa omia edustajiaan maakuntahallintoon mukaan. Toiseksi maakuntahallinnossa syntyy varmuudella erilaisia eturistiriitoja, ei raumalainen valtuutettu aja maakuntavaltuustossa Karvian asiaa, Koskela sanoo.
Nuorille tarjottava koulutusta
Hän näkee, että maakuntamallia parempia ratkaisuja olisivat kuntien erilaiset yhteistyömallit ja ylikunnalliset toimielimet, jotka ovat käytössä jo tällä hetkellä.
– Kuntien välinen yhteistyö on aina hyvä asia. Voi olla, että sote-puolellakin tarvitaan leveämpiä hartioita palvelujen organisointiin, miten se sitten tapahtuukaan.
– Meidän on jatkossakin pidettävä kunnat elinvoimaisina ja tarjota hyvät peruspalvelut myös maaseudun asukkaille. Nuorille on oltava tarjolla koulutusta, Koskela painottaa.
Kohtaanto-ongelma ratkaistava
Koskela korostaa, että Suomen hyvinvointi rakentuu työllisyydelle. Työllisyyden selkäranka on pk-yrityksissä, joita olisi tuettava nykyistä enemmän, esimerkiksi verotuksellisesti.
– Viron yritysveromalli, jossa yritysvoiton saa jättää yritykseen ja voiton saa käyttää yrityksen kehittämiseen olisi käypä ratkaisu myös Suomessa. Se edistäisi työllistymistä ja parantaisi pienyrittäjän asemaa. Keskeinen ongelma on tällä hetkellä korkealle kohonnut työllistämisen kynnys, mikä vaikuttaa varsinkin pienissä yrityksissä epävarmuutena ja uskalluksen puutteena ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamiseen.
Vastavalmistuneilla nuorilla haasteena on työelämään kiinni pääseminen ja ensimmäisen työpaikan löytäminen. Koskela kuitenkin muistuttaa, että myös vanhemmissa ikäluokissa on tarjolla pätevää ja ammattitaitoista työvoimaa, joka jää nyt hyödyntämättä kohtaanto-ongelman ja muiden työllistämisen esteiden vuoksi.
– Työllistämisen kynnystä olisi eri tavoilla helpotettava myös siksi, että työnantajat uskaltaisivat palkata vanhempaa väkeä. Meillä on paljon yli viisikymppisiä ja myös yli 60-vuotiaita ammattitaitoisia henkilöitä, joilla riittää edelleen virtaa tehdä töitä.
Asiakeskeistä vaikuttamista
Koskela uskoo, että perussuomalaiset pystyy vaikuttamaan vahvasti oppositiosta Suomen asioihin.
– Se tapahtuu asiakeskeisesti. Hyvillä puheenvuoroilla, ei turhaan räksyttämällä vaan fiksuilla ja rakentavilla esityksillä, mitkä olivat myös vaalivoiton takana.
– Meillä on erittäin hyviä vaihtoehtoja hallituspolitiikalle, niitä on jo ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Niiden taakse on mahdollista saada myös muiden puolueiden kansanedustajia. Olen itse ratkaisukeskeinen ihminen ja näen, että yhteistyö on mahdollista, kunhan asioita ei pilata turhalla politikoinnilla, Koskela sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituspolitiikka, talouden luisu ja työllisyyskehitys huolestuttavat – Purra: ”Onko populistihallitus osaamaton vai häikäilemätön?”

Koskela: Hallitusohjelmassa ei mainita johtajuutta – julkisen sektorin työntekijöillä huolestuttavan paljon poissaoloja

Perussuomalaisten vaihtoehto: Ei suojatyöpaikoille ja laittomalle siirtolaisuudelle – kyllä teiden kunnossapidolle ja vastuullisuudelle
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.