Jaana Strandman eduskunnassa. Arkistokuvaa. / Matti Matikainen
Suomen Yrittäjien mukaan tuhannet yrittäjät eivät saa avattua yritystilejä suomalaisiin pankkeihin. Tilien avaaminen on ongelmallista pienille ja keskikokoisille yrityksille. Aikaisemmin ongelma koski vain ulkomaalaistaustaisia yrityksiä, mutta nyt ongelma on laajentunut kaikille toimialoille ja myös kantasuomalaisten yrittäjien ongelmaksi. Valtiovarainministeriö on aloittanut ongelman selvittämisen ja työstää ratkaisua tilanteeseen.
– Pankit eivät perustele päätöstä olla tarjoamatta palveluja ja vetoavat kokonaisharkintaan. Yrittäjälle itselleen ei jää mahdollisuutta toimia tilanteessa. Ilman pankkipalveluita yrittäjä joutuu avaamaan tilinsä joko ulkomaille tai lopettamaan toimintansa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
– Viimeisten neljän vuoden aikana ilmoitukset pankkipalvelujen eväämisistä Suomen Yrittäjille ovat lisääntyneet moninkertaisesti. On arvioitu, että pankit hylkäävät vuositasolla tuhansia yritysten asiakkuushakemuksia.
Valtionvarainministeriö on aloittanut ongelman selvittämisen ja työstää mahdollista ratkaisua tilanteeseen. Yhtenä ratkaisuna on esimerkiksi perustavanlaatuisten pankkipalvelujen turvaaminen jokaiselle yrittäjälle. Tämä tarkoittaa tiliä ja tilinkäyttövälineitä sellaiselle yrittäjälle, joka niitä pyytää: debit-korttia, verkkopankkitunnuksia sekä mahdollisuutta tallettaa ja nostaa rahaa.
– Luottoa tai luottokorttia ei pankin ole velvollista peruspankkipalveluissa yrittäjille antaa, ellei pankki näin itse päätä, pohtii Strandman.
– Pankkien syitä olla tarjoamatta peruspalveluita yrittäjille voi jokainen itse arvailla. Syynä on todennäköisesti harmaan talouden seuranta ja siihen liittyvät velvoitteet sekä kustannukset.
– Pankkien velvollisuuksia ja kustannuksia tulee tarkastella uudelleen, jotta yritystilien avaaminen on pankille sekä asiakkaalle aina mahdollista ja kannattavaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
