Kansanedustaja Jaana Strandman perää maaseutukylille turvallisuus- ja varautumissuunnitelmia kriisitilanteiden varalle: “Turvallisuudessa usein inhimilliset tekijät ratkaisevat”

Kaupungeissa ympäri maan on päivitetty varautumissuunnitelmia ja parannettu varustelutasoa poikkeus- ja kriisitilanteita varten. Kansanedustaja Jaana Strandman kysyy, miten tähän asiaan on panostettu Suomen laajalla ja harvaanasutulla maaseudulla. Strandmanin mielestä Suomen kylien on laadittava turvallisuus- ja varautumissuunnitelmat yhteistyössä hyvinvointialueiden, kyläyhdistysten ja aluejohtokuntien kanssa.

– Erilaiset kylät ja maaseutualueet ovat kuntien voimavara, vahvuus ja hyvinvoinnin lähde. Kylien kehittäminen on luontevaa nähdä osana kunnan strategista suunnittelua, jossa enenevässä määrin huomioidaan muun muassa turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä teemoja. Kylien ja maaseutualueiden tulee näkyä läpileikkaavasti kunnan kaikessa toiminnassa, niin viestinnässä kuin myös erilaisissa suunnitelmissa. Kunta on kyliensä summa.

– Otan tähän esimerkiksi kotimaakuntani Etelä-Savon. Etelä-Savossa on kolme kaupunkia, yhdeksän kuntaa ja useita kyliä sekä kylätaajamia. Etelä-Savo on myös Suomen toiseksi suurin vapaa-ajan asuntojen maakunta. Alueella on 50 000 vapaa-ajan asuntoa, mikä merkitsee asukasmäärän tuplaantumista. Vapaa-ajan asukkaiden viipymät ovat keskimäärin 103 vuorokautta vuodessa. Tämä lisää merkittävästi varautumiseen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvää tarvetta ja panostusta, Strandman painottaa.

Poikkeustilanteisiin on varauduttava

Strandmanin mielestä kylillä tulee varautua erilaisiin häiriö-, poikkeus- ja kriisitilanteisiin. Tarvitaan yhteistyösuunnitelma ja toimintaohje, jossa sovitaan, miten toimitaan, jos jotain tapahtuu.

Kyläturvallisuustyössä tärkeää on kyläläisten erityisosaamisen kartoittaminen sekä kylän infran, johon sisältyvät aggregaatit, juomavesikaivot ja traktorit, kirjaaminen. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden saatavuuden sekä viestinnän ja tiedonkulun varmistaminen ovat poikkeustilanteissa huomioitavia asioita. Lähes jokaisella kylällä on kylätalo, jonka varustaminen ja käytettävyys on tärkeä osa kylävarautumista.

– Turvallisuudessa usein inhimilliset tekijät ratkaisevat. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää nostaa esille kaikessa varautumisessa henkinen kriisinkestävyys, yhteistyötaidot, tiedot ja osaaminen sekä toimintakyky.

– Kyläyhdistykset ovat paikallisia vaikuttajia, ennakoijia, aloitteentekijöitä, edunvalvojia sekä asukkaiden yhteinen ääni. Kylillä toimii myös aktiivisia metsästysseuroja, joiden kanssa yhteistyösuunnitelman laatiminen on ensiarvoisen tärkeää. Usein metsästäjät tietävät kaikki kylien paikat ja maaston, Strandman sanoo.