

Kansanedustaja Olli Immonen / Matti Matikainen
Kansanedustaja Immonen: Kansallista identiteettiä vahvistettava koulutusjärjestelmässä
Perussuomalaisten oululainen kansanedustaja Olli Immonen perää hallitukselta suomalaisuuden arvostamista myös opetuksessa. Immonen jätti tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimiin kansallisen identiteetin vahvistamiseksi Suomen koulutusjärjestelmässä.
Suomalaiskansallisen identiteetin merkityksen sisäistämistä on vastuuttomasti murennettu Suomen koulutusjärjestelmässä, Immonen väittää.
– Esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa ei enää pyritä historianopetuksessa kansallisen identiteetin sisäistämiseen, vaalimiseen ja vahvistamiseen. Sen sijaan opettajia kehotetaan innostamaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, Immonen sanoo.
Immosen mielestä juuri historianopetuksen yhteydessä olisi luontevaa huolehtia siitä, että lapset ja nuoret ymmärtävät suomalaiskansallisen identiteetin merkityksen tärkeyden suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.
– Kansallisen identiteetin ja suomalaisen kulttuurin vahvistaminen pitäisi olla opetussuunnitelman ja mahdollisimman monet oppiaineet läpileikkaava kokonaisuus, Immonen sanoo.
Kansallinen identiteetti liimaa ihmiset yhteiskunnaksi
Immosen mukaan elinvoimainen kansallinen identiteetti vahvistaa kansan yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä on tärkeää yhteiskunnan yhteisöllisyyden ja yhtenäisyyden kannalta.
Perusteluna kansallisen identiteetin sisäistämisestä luopumiselle on esitetty erityisesti oppilaiden kulttuuristen taustojen erilaisuutta, monikulttuurisuuden vaalimista ja globalisaatiokehitystä.
– Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman linjaukset historiapolitiikalle kansallisen identiteetin hämärryttämisen osalta on syytä kyseenalaistaa, Immonen toteaa.
Yhteisöllisyyden puute, nuorten kokemat vaikeudet juurtua suomalaiseen yhteiskuntaan sekä maahanmuuttajien kotoutumisen epäonnistuminen ovat Immosen mukaan esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun kansallisen identiteetin merkityksen korostamisesta luovutaan.
– Nuorten syrjäytyminen, juurettomuuden tunne ja nuorten kokema yhteisöllisyyden kaipuu ovat surullinen kehityskulku, johon tulee puuttua.
Kansallisesta identiteetistä pitää huolehtia maailman globalisoituessa
Immonen painottaa, että maailman globalisoituessa on entistä tärkeämpää pitää huolta suomalaiskansallisen identiteetin ja suomalaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta.
– Suomalaisuuden säilyttämiseksi suomalaisuutta täytyy vaalia ja suojella. Suomalaisten on itse puolustettava suomalaisuutta, sillä eivät sitä tule puolestamme ketkään muutkaan tekemään. Tästä syystä haluan tietää, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä suomalaiskansallisen identiteetin vahvistamiseksi koko suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, Immonen sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Oppivelvollisuuden pidentämisessä on kyse myös kotouttamis- eli maahanmuuttokustannusten piilottamisesta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää