Tulkkausta on tarvittu palveluiden tarjoamisen lisäksi mm. rikosoikeudenkäynneissä. / LEHTIKUVA
Kansanedustaja Garedewilta toimenpidealoite: Maahanmuuttajista koituvat tulkkauskustannukset vähennettävä kehitysapurahoista
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on tänään jättänyt toimenpidealoitteen, jossa ehdotetaan maahanmuuttajille tarjottavien tulkkauspalveluiden kokonaiskustannusten kartoittamista sekä niiden vähentämistä kehitysyhteistyörahoista.
Suomen valtio kustantaa turvapaikanhakijoiden, kansainvälistä suojelua saavien ja kiintiöpakolaisten tulkkauskustannukset muun muassa heidän asioidessaan viranomaisten kanssa. Oikeus ilmaisen tulkin käyttämiseen saattaa jatkua jopa muutaman vuoden ajan.
– Tulkkauskulujen kokonaismäärä on jo aiemmin ollut epäselvä niiden jakautuessa kunnan eri toimialoille. Vuoden 2023 alusta osa palveluista vielä siirtyi hyvinvointialueille. Nyt olisi oleellista saada viimein tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon rahaa on käytetty ja mihin tarkoituksiin rahat ovat menneet, Kaisa Garedew toteaa.
Suomi elää nyt säästökuurilla
Nykyhallitus on jo ryhtynyt useisiin tärkeisiin toimenpiteisiin ja lakimuutoksiin, joilla maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia pyritään suitsimaan. Garedew esittää, että tulkkauksen tarpeista johtuvat kulut olisi perusteltua rinnastaa kehitysyhteistyön kuluiksi ja vähentää ne kehitysavun määrärahoista.
– Suomi joutuu nyt elämään säästökuurilla, joka sattuu kipeästi moneen kansalaiseen. On ensisijaista leikata toissijaisista kuluista, ja niitä hallitus onkin karsinut merkittävästi. Myös maahanmuuttajista syntyvät tulkkauskustannukset olisi parempi rinnastaa kehitysavuksi ja kompensoida ne kehitysapumomentilta, Garedew perustelee.
Suomalaisten tarpeet muiden edelle
Garedewin aloitteessa kehitysavun määrärahatasoa ei tämän myötä nostettaisi, vaan momentin sisällä tulisi karsia jostain muusta. Säästyvät miljoonat voitaisiin käyttää suomalaisten hyväksi.
– Tämä hallitus on tehnyt monia oikeita päätöksiä Suomen parhaaksi, kuten historiallisen suuret kehitysapuleikkaukset. Näin valtiovallan kuuluukin toimia: Suomen kansan edustajien on laitettava omien kansalaistensa tarpeet aina muiden edelle, Garedew summaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kehitysyhteistyömenot kehitysapumenot tulkkauspalvelut toissijaiset menokohteet Kaisa Garedew Kansainvälinen suojelu kiintiöpakolaiset toimenpidealoite maahanmuuttajat Maahanmuuton kustannukset Turvapaikanhakijat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vihervasemmistolta lisää löperöä maahanmuuttopuhetta puoluejohtajien EU-tentissä – perussuomalaisten Purra tyrmää: ”Siirtolaispaine Eurooppaan voidaan ratkaista vain torjumalla se”
Sosiaalietuuksien siirtäminen maksukortille Saksassa sai osan turvapaikanhakijoista hakeutumaan muualle – osa tuloista lähetetään kaukaiseen kotimaahan
Suomen Perustan toiminnanjohtaja kehysriihestä: Leikattavaa löytyy maahanmuutosta, Ylestä, yritystuista, turhista hankkeista ja kehitysavusta
Saksan velkajarru iskee myös kehitysapuun – lähes joka toinen saksalainen haluaa leikata ulkomaille maksettavia avustuksia
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää