MATTI MATIKAINEN
Kansanedustaja Elomaalle liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi
Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on vastaanottanut 9.6.2022 hänelle myönnetyn liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin. Kyseinen tunnustus myönnetään suomalaisen urheilun ja liikuntakulttuurin edistämisestä. Elomaa on ollut naisten kehonrakennuksen suomalainen pioneeri ja myöhemmin kansanedustajana ollut mukana aktiivisesti liikuntapolitiikassa.
– Olen otettu tästä kunnianosoituksesta. Urheilu on ollut aina osa elämääni ja aion puhua liikunnan ja terveellisten elämäntapojen puolesta jatkossakin, Kike Elomaa sanoo.
Elomaalla on takanaan pitkä ja menestyksekäs ura kehonrakennuksessa. Urheiluharrastus alkoi jo hyvin nuorena, jolloin Kike edusti Lokalahden Leiskua yleisurheilussa.
– Maatilan flikkana fyysinen työ tuli minulle tutuksi jo hyvin lapsena. Niihin aikoihin myös urheiltiin paljon vapaa-ajalla. Tämä oli hyvä tausta urheilussa pärjäämiselle. Kimmo Elomaa huomasi potentiaalini ja alkoi valmentaa minua kohti kovempia koitoksia.
Treenaaminen elämäntapana
Yhteistyö Kimmon kanssa poiki suurta menestystä, jonka kruunasi Philadelphiassa Yhdysvalloissa voitettu Miss Olympia titteli vuonna 1981. Kilpailu on IFBB-liiton alainen, joka on kehonrakennuksen suurin liitto jossa on edustettuna 200 maata. Voittoa seurasi kolmossija samassa kilpailussa vuonna 1982. Suurimmat saavutukset ennen ammattilaisuutta olivat EM-kulta Lontoossa (1981) ja World Games voitto Santa Clarassa Yhdysvalloissa (1981).
– Treenaaminen oli kovaa hommaa ja oikeastaan elämäntapa. Ilman tinkimätöntä työtä ei menestystä olisi tullut.
Kehonrakennusuran aikana ja sen jälkeenkin Kike on kiertänyt avaamassa liikuntasaleja ympäri Suomea ja maailmalla sekä kiertänyt paljon erilaisissa liikunta-alan tapahtumissa. Hän on myös julkaissut paljon liikunta- ja terveysaiheisia kirjoja ja muuta materiaalia. Lisäksi Elomaa on keskittynyt aina tähän päivään saakka erilaisten terveys- ja liikuntaluentojen vetämiseen sekä ihmisten ohjaamiseen ja opastamiseen liikunnan parissa.
– Itse pidän tärkeimpänä saavutuksena liikuntakulttuurin kannalta kuntosalibuumin vauhdittamista 80-luvulla. Olen myös käsikirjoittanut ja vetänyt kymmenosaisen Kiken kanssa kuntoon- nimisen sarjan AlfaTv:lle vuonna 2020.
“Suurin kiitos kuuluu Kimmolle”
Elomaa on ollut yli kymmenen vuotta aktiivisesti mukana suomalaisessa liikuntapolitiikassa ja ollut Valtion liikuntaneuvoston jäsen jo vuodesta 2011 lähtien. Kansanedustajana hän on laatinut vuosien saatossa lukuisia valtiopäivätoimia liikunnan edistämiseksi.
– Liikuntapolitiikka määrittää raamit liikunnan harrastamiselle tässä maassa. Siksi se on tärkeää ja olen kansanedustajan työssäni pyrkinyt edistämään liikuntaa joka käänteessä. Liikkumattomuuden haaste kasvaa vuosi vuodelta terveysongelmien lisääntyessä ja väestön ikääntyessä, joten liikunnan asemaa päätöksentekokoneistossa on nostettava. Tämän eteen tulen paiskimaan hommia jatkossakin.
– Suurin kiitos urheilumenestyksestäni kuuluu viime vuonna menehtyneelle miehelleni Kimmo Elomaalle. Ilman hänen rautaista valmennusosaamistaan ei olisi pokaaleja tuotu kotiin. Minun lisäkseni hän valmensi useita muita eri lajien maailmanmestareita. Vielä tätäkin merkittävämpi asia oli punttisalilla syttynyt elinikäinen rakkaustarina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtuutettu Makkonen haluaa Helsinkiin lisää liikuntapainotteisia kouluja: “Eikö jokainen koulu voisi olla lähiliikuntakoulu?”
Liikunnan merkitystä ei saa aliarvioida koronarajoituksista päätettäessä – Elomaa: Kuntosalit eivät ole koronalinkoja
Perussuomalaiset: Lasten liikunta- ja harrastusolot turvattava koronarajoitusten aikana
Perussuomalaiset: Liikkumisrajoitusfarssi antaa pöyristyttävän kuvan hallituksen lainvalmistelusta
Kike Elomaa vaatii hallitukselta järeitä toimia liikuntapolitiikan saralla, jotta saadaan koko kansa kuntoon
Elomaa: Suomalaiset on saatava liikkeelle hinnalla millä hyvänsä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää