LEHTIKUVA
Kansanedustaja ärsyyntyi omaishoidon rahojen kummallisesta kohtalosta: “Pitäisikö valtion periä rahoja kunnilta takaisin, ellei niitä käytetä omaishoitoon?”
Perussuomalaisten kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen kertoo olevansa pöyristynyt omaishoitoon luvattujen rahojen kohtalosta. Reijonen kertoo, että tämä kummallinen kohtalo on käynyt ilmi THL:n (Terveyden – ja hyvinvoinninlaitoksen) kyselyssä.
Kunnilta oli kyselty, mihin valtion omaishoitoon tarkoitetut varat oli käytetty. Valtio on antanut muutaman vuoden sisällä rahoitusta yli 200 miljoonaa euroa omaishoitoon. Osa kunnista vastasi kyselyyn, ettei rahoja olekaan käytetty omaishoitoon.
Onko kyse poliitikkojen aseman pönkittämisestä?
Minna Reijonen on pöyristynyt siitä, että valtion tasolla saadaan näyttämään poliittisesti hienolta, kun rahaa annetaan hyvään ja tärkeään tarkoitukseen, mutta matkalla rahat mahdollisesti suunnataan jonnekin muualle.
– Miksei korvamerkitty raha tiettyyn tarkoitukseen olekaan korvamerkitty tämän päivän Suomessa? Miksei tästä puhuta Suomessa enemmän?
– Silloinhan valtion puolelta omaishoitoon kohdennetulla rahalla ei ole välttämättä merkitystä omaishoitoon, jos sitä voidaan käyttää toisiin tarkoituksiin, toteaa Reijonen.
Tietävätkö kuntalainen ja valtuutetut?
Reijonen ihmettelee systeemiä ja samalla kyseenalaistaa järjestelmän. Hän miettii, tietävätkö kuntalaiset ja kaikki valtuutetut kuntien laajasta itsemääräämisoikeudesta esimerkiksi valtion antamien omaishoidon rahojen osalta.
Reijonen pohtii, olisiko aika muuttaa systeemiä.
– Olisiko valtion perittävä omaishoitoon annetut rahat takaisin, ellei kunnassa niitä käytetä niihin tarkoituksiin?
Reijonen on eduskunnassa kritisoinut muutoinkin valtion rahojen käytön vaikuttavuuden seurantaa.
– Vaikuttavuudella on merkitystä. Haluaisin tietää, paljonko valtion antamia rahoja oikeasti laitettiin kunnissa omaishoitoon.
Omaishoito säästää yhteiskunnan varoja
Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa. Reijosen mielestä olisi hyvä tietää ja selvittää, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta mahdolliset valtion omaishoitoon laittamat rahat todella menevät omaishoitoon.
– Omaishoito on omaiselle tärkeää ja samalla omaishoito säästää yhteiskuntamme varoja, sanoo Reijonen toivoo jatkossa parempaa kontrollia valtiolta tähän asiaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Reijonen: Talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla – “Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa?”
Elomaa: Omaishoito ei nauti arvostusta hallitusohjelmassa tai budjetissa
Perussuomalaiset Naiset tukevat omaishoidontuen verovapautta
Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia
Rantanen: Omaishoitajista yhteiskunnalle kolmen miljardin euron vuosittainen säästö – “Muistetaan yleensä vain vaalipuheissa”
Reijonen vaatii Suomeen omaishoidonvaltuutetun virkaa: “Omaishoitajat voivat huonosti ja tarvitsevat tukeamme”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.