Kansanedustaja Arja Juvonen vastaa Ilkka Kanervalle: Asevelvollisuutta voidaan laajentaa vasta sitten, kun asevelvollisiin liittyvät lainsäädännön epäkohdat on korjattu
Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) esitti Porin Suomi Areenassa naisia asevelvollisuuden piiriin. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on toista mieltä.
– On tärkeää, että Suomi pitää huolta puolustuksestaan ja pyrkii ottamaan kaikki voimavarat käyttöön. On kuitenkin vastuutonta tehdä avauksia asevelvollisuuden lakisääteisyyden laajentamisesta niin kauan kuin lakisääteisen asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, kertausharjoitusten tai vapaaehtoisen asevelvollisuuden suorittavien henkilöiden tämän hetkistä ontuvaa vakuutusturvaa ei laiteta kuntoon, Juvonen linjaa.
Suomen valtio asettaa tällä hetkellä lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat eli varusmiehet, sivarit, kertaavat sekä naiset ja toisaalta kriisinhallinnassa eli rauhanturvaajana vapaaehtoisesti toimivat täysin eriarvoiseen asemaan.
– Jos kriisinhallinnassa eli rauhanturvaajana toimiva loukkaantuu tai vammautuu ja saa ns. pysyvän haitan, palvelussairauden tai menehtyy, hän tai hänen edunsaajansa on vuoden 2017 voimaan astuneen lain mukaan oikeutettu erityiskorvauksiin. Puhumme jopa satojen tuhansien eurojen korvauksista. Heillä on myös oikeus psyykkiseen tukeen traumaattisten tilanteiden jälkeen. Vastaavaa turva puuttuu lakisääteistä asevelvollisuutta eli armeijaa käyvältä henkilöltä, Juvonen muistuttaa.
Vuoden 2017 alussa voimaan astunut laki tukee ja turvaa kriisinhallinnassa toimivien tilannetta, mutta jättää kuitenkin ulkopuolelle suomalaista armeijaa käyvät henkilöt. Heillä ei ole vastaavaa lain suojaa.
-He ovat nuoria ja elämänsä alussa olevia ihmisiä ja armeijassa tapahtunut tapaturma vaikuttaa yleensä koko loppuelämään. Varusmiehen menehtyessä asevelvollisuutta suorittaessaan voimme vain kuvitella sitä tuskan ja epätoivon määrää, mitä sellainen viesti mennessään vie nuorukaisen perheelle. Valtion on laitettava nämä asiat kuntoon ja saatettava armeijaa käyvien vakuutusturva samalle viivalle kriisinhallinnassa toimivien kanssa, Juvonen vaatii.
– Olen tehnyt asian korjaavan lakialoitteen, joka sai 118 kansanedustajan allekirjoituksen. Aloite käsiteltiin eduskunnan täysistunnossa juuri ennen kesälomia ja se lähti lausunnolle ministeriöön. Asevelvollisuutta voidaan laajentaa vasta sitten, kun korvauskäytännöt ovat asianmukaiset, yhdenvertaiset ja oikeudenmukaiset, Juvonen toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää