LEHTIKUVA
10. luetuin
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen tehneiden hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat Lauri Laitinen (ps.), Binga Tupamäki (kok.) ja Jere Tuononen (kd.) kävivät keskiviikkona liikenne- ja viestintävaliokunnan kuultavana.
Kansalaisaloitteella vaaditaan suurempia sopeutuksia Ylen rahoitukseen ja sen lakisääteisten tehtävien tarkkarajaistamista. Kansalaisaloite tehtiin syksyllä 2024 kannanottona Yle-työryhmän mietinnölle, joka koettiin puutteelliseksi. Aloite keräsi alle kuukaudessa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta.
Järjestöt pitävät nykytilanteen keskeisimpinä epäkohtina Ylen parlamentaarista neuvottelumallia, leikkausten kohdentamista, Ylen rahoituksen tasoa, julkisen palvelun laajuutta ja Ylen vaikutusta media-alan kilpailuun.
Järjestöt kritisoivat Ylen sääntelyä parlamentaarisen neuvottelumallin kautta, joka tekee Ylen sääntelystä Suomen perustuslain muuttamista vaikeampaa. Neuvottelumallissa pyritään saavuttamaan yksimielinen lopputulos kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, jolloin yksikin puolue voi pitää istuvaa hallitusta panttivankina. Järjestöt esittävät, että yksimielisyysperiaatteesta tulisi luopua, mutta eduskuntapuolueiden välisiä neuvotteluita voitaisiin jatkossakin käydä osana Ylen sääntelyä.
Järjestöt katsovat, että Yle on tietoisesti hakenut ja vihjannut hakevansa säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen. Tämä viittaisi Yhdysvalloista lähtöisin olevaan Washington-monumentti -syndroomaan, jossa julkiset virastot leikkaavat tietoisesti näkyvimmistä palveluistaan ja arvostetuimmista työntekijöistään painostaakseen istuvaa hallitusta luopumaan leikkausvaatimuksista.
Järjestöt esittävät, että Ylen hallintoneuvoston tulisi toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä ja kohdentaa säästöt pienimmän haitan periaatteella. Yleisradiolain mukaan Ylen hallintoneuvoston tehtävä on muun muassa päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista.
Järjestöt pitävät Ylen rahoitusta kestämättömänä nykyiseen taloustilanteeseen nähden, sillä se on noin 66 miljoonan euron säästöjen jälkeenkin Pohjoismaiden toiseksi suurin (106 euroa asukasta kohden) Norjan jälkeen. Järjestöt esittävät, että Ylen rahoituksen taso laskettaisiin vähintään Ruotsin tasolle eli 76 euroon asukasta kohden.
Järjestöt katsovat, että Ylen lakisääteiset julkisen palvelun tehtävät ovat liian laveita, mikä mahdollistaa suurella budjetilla toissijaisen sisällön tuottamisen. Esimerkiksi viihdeohjelmat eivät kuulu Ylen ydintoimintoihin vaan sen sijaan yksityisille media-alan toimijoille.
Myös mm. kielivalikoimaan halutaan puuttua. Järjestöt katsovat, että Ylen tulee tuottaa palveluita ainoastaan sellaisilla kielillä, jotka ovat nimeltä mainittu Suomen perustuslaissa tai kielilaissa.
Järjestöt kuitenkin pitävät kannattavana sitä, että kriisiviestinnän roolia korostettaisiin Ylen lakisääteisissä tehtävissä, vaikkakin se vastaa jo nykytilaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Yleisradion hyytävä hiljaisuus SDP-kansanedustaja Kimmo Kiljusen skandaalilausunnoista suomenvenäläisille on herättänyt talven mittaan huomiota sosiaalisessa mediassa. Perussuomalaisten joensuulainen valtuutettu Outi Mara kyllästyi odottelemaan Yleisradion toimia, ja hän on joulukuusta saakka jakanut X-tilillään kuvakaappausta Kimmo Kiljusta koskevasta jutusta vaatien Yleltä perusteellisempaa aiheen käsittelyä.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamiseksi. Lain muutos lisäisi Yleisradion velvollisuuksia julkaista toimintaansa ja talouteensa liittyviä tietoja yleisölle. Jatkossa hallintoneuvosto valvoisi avoimuusvelvoitteen täyttymistä sekä Ylen rahankäytön tehokkuutta.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Ylen aamussa keskusteltiin 20.1. sosiaalisen median muutoksista. Toimittaja Linda Vettanen esitteli keskustelun teemat, joita olivat Elon Muskin näkemykset, Metan uudet säännöt ja Tiktokin asema Yhdysvalloissa. Asiantuntijavieraina olivat viestinnän dosentti Sanna-Maria Laaksonen ja sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Rotonen.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toteaa, että paine kasautuu nyt siihen suuntaan, että jatkossa Yleä ”trimmataan” lisää. Ranne toisaalta katsoo, että Suomessakin tarvitaan oma Yleisradio, mutta selvästi budjetiltaan nykyistä pienempi. Samaan aikaan tiukempaa talouskuria Yleisradiolle vaaditaan myös eduskuntaan edenneellä kansalaisaloitteella.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa taittaa valtion velkaantumisen ja on valmis lisäleikkauksiin julkisista menoista.
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.
