

KUVAKAAPPAUS/YLE
Kansainvälisen oikeuden professori myötäili perussuomalaisia: Lakiin voidaan säätää hätätilapykälät laajamittaisen maahantulon varalta
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pohjusti Ylen A-Studiossa eduskunnassa tänään käytävää välikysymyskeskustelua, joka koskee Suomen varautumista siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Ylen ohjelmassa vieraana nähtiin myös vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela, joka puhui paljon, mutta jälleen kerran asian vierestä.
Valko-Venäjän Puolaan kohdistama hybridioperaatio uhkaa levitä laajemmin EU-alueelle ja myös Suomeen. Mitä Suomi voi nyt tehdä, jos rajoille ilmestyy yhtäkkiä suuria ihmisjoukkoja hakemaan turvapaikkaa, ja voisiko Suomi sulkea rajat, jos ihmisvirtoja ohjattaisiin rajalle painostustarkoituksessa? Tilanteesta keskusteltiin eilen tiistaina Ylen A-Studiossa.
Suomea velvoittavat useat kansainväliset sopimukset muun muassa maahantulon edellytyksistä ja oikeudesta hakea turvapaikkaa. Voisiko Suomi poikkeuksellisessa tilanteessa rikkoa sopimuksia?
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi totesi, että vaikka sopimukset on tehty noudatettaviksi, sopimuksissa on harmaita kohtia ja joihinkin sopimuksiin myös sisältyy poikkeustilanteita koskevia määräyksiä. Koskenniemen mukaan sopimuksien ”innovatiivinen soveltaminen” on yksi vaihtoehto mahdollisessa poikkeustilanteessa.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra huomautti, että kansainvälisiä sopimuksia voidaan tulkita monella tavalla tälläkin hetkellä – myös EU:n piirissä.
– Jo vuoden 2015 siirtolaiskriisissä tietyt EU:n omat säännöt lakkasivat olemasta voimassa. Esimerkiksi turvapaikanhakijoita ei koske vapaa liikkuvuus Schengen-alueella, mutta silti heidän annettiin kulkea Euroopan läpi.
– Ikään kuin nämä instituutiot ja lainsäädäntö vain lopettavat de facto toimimasta, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat murtuneet, niitä vain tulkitaan innovatiivisella tavalla, Purra sanoi.
Hän muistutti, että Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja Geneven pakolaissopimuksesta on useita erilaisia tulkintoja.
– Euroopassakin on maita, kuten Norja, Tanska ja Itävalta, joilla on hätätilapykälät omassa laissaan. Ne voivat lopettaa ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia laajan maahantulon yhteydessä.
Vihreiden Suomela esitti kaartelevaa puhetta
A-Studiossa oli myös vihreiden puheenjohtajana sijaistava kansanedustaja Iiris Suomela. Hän ei juurikaan sanonut mitään itse asiasta eli siitä, miten ja millä edellytyksillä mahdollinen Suomen rajalle kohdistuva painostamisyritys voitaisiin ratkaista.
Suomelan puhe polveili ja vaelteli milloin missäkin asian liepeillä. Suomela mainitsi ympäripyöreästi, että Suomen kaltaiset pienet maat olisivat eniten häviämässä kansainvälisen järjestyksen murentuessa.
– Vakaudessa ja rauhassa on ihmiselämän pohja, mutta myös kannattavan taloudellisen toiminnan, kaupan ja viennin pohja. Jos lähdetään syömään kansainvälisten sopimusten uskottavuutta, se kapsahtaa omaan nilkkaan, Suomela runoili.
Purra huomautti Suomelalle, että nykyään ongelma on siinä, että turvapaikkajärjestelmä ei enää toimi siten, kuin esimerkiksi Geneven sopimuksessa 1951 ajateltiin sen toimivan.
– Järjestelmässä liikkuu monenlaisia virtoja, siellä on sekä vainoa pakenevia, että parempaa elintasoa etsiviä ihmisiä. Tämä on inhimillistä, mutta järjestelmää ei ole luotu sitä varten. Vastaavasti järjestelmä ei tunnista hybridioperaatioita, joissa vihollinen käyttää siirtolaisia ruutina, Purra sanoi.
Oikeusprofessori: Sopimukset ovat vanhentuneita
Myös professori Koskenniemi myönsi, että kansainväliset pakolaissopimukset, kuten Geneven sopimus, ovat jääneet ajastaan jälkeen.
– Ilman muuta ne (sopimukset) ovat sisällöltään vanhentuneita, ne on tehty aivan toisenlaiseen aikaan. Ilman muuta Geneven sopimusta pitäisi uudistaa, sillä vuoden 1951 ajatukset siitä, minkälaisia pakolaisia Euroopassa nähtäisiin, olivat aivan erilaisia kuin tällä hetkellä. Valitettavasti tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa sopimusta ei liene mahdollista olennaisesti uudistaa.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on aiemmin esittänyt näkemyksenään, että kansainvälisten sopimusten mukaan Suomen tulisi kaikissa tilanteissa pitää vähintään yksi rajanylityspaikka auki, koska Ohisalon käsityksen mukaan rajan sulkeminen olisi kansainvälisten sopimusten rikkomista.
Koskenniemi esitti, ettei asia ole aivan näin yksinkertainen.
– Siinä liikutaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) harmaalla vyöhykkeellä. EIS edellyttää, että valtio antaa jonkinlaisen mahdollisuuden jättää hakemus, mutta merkitseekö tämä sitä, että sisääntulopaikkoja tulisi olla tietty määrä vai voidaanko käyttää transit-linjoja kuten Unkarissa, kaikki tämä on sopimuksen tulkintaa. Tulkinnassa tarvitaan innovatiivisuutta ja tällaiseen tilanteeseen poliittiset päättäjät ja viranomaiset kutsutaan, kun kyse on mahdollisesta hybridihyökkäyksestä.
Hakemusten vastaanotto voitava lopettaa väliaikaisesti
Oppositio perussuomalaisten johdolla jätti viime viikolla hallitukselle välikysymyksen siirtolaisvirtoja hybridioperaationa käyttävään toimintaan varautumisesta. Hallitus vastaa kysymykseen keskiviikkona.
Perussuomalaiset haluaa lakiin vastaavat hätätilapykälät kuin Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa jo on.
Purra taustoitti vaatimusta.
– Kyse on siitä, että laajamittaisen maahantulon yhteydessä, erityisesti kun voidaan epäillä hybriditoimintaa, on mahdollista väliaikaisesti lopettaa turvapaikkahakemusten vastaanottaminen.
– Se, missä tilanteessa kyse on hybridioperaatiosta, on tulkintaa. Tällä hetkellä on laaja yksimielisyys siitä, että Euroopassa on meneillään hybridioperaatio, mutta vielä vuonna 2015 tästä puhuttiin vähemmän.
Vihreiden Suomelalta kysyttiin vihreiden näkemystä hätätilalainsäädännöstä. Suomela ei vastannut kysymykseen, vaan alkoi jälleen puhua ohi aiheen.
Suomelan mukaan olisi jo olemassa normaaliolojen lainsäädäntöä, joka soveltuisi nykyiseen tilanteeseen.
– Lukashenkan pyrkimyksenä on horjuttaa EU:n demokratiaa, yhtenäisyyttä ja arvoja ja levittää disinformaatiota, jolla pyritään vaikuttamaan poliittisiin järjestelmiin. Kyse on siis myös ulkopolitiikan asiasta eikä maahanmuutosta. Siksi on tärkeää, että on yhteinen määritelmä hybridioperaatiolle ennen kuin mietitään lainsäädäntötoimia, Suomela päästeli.
Turvapaikkaan ei ole oikeutta itse valitsemastaan maasta
Suomen Uutiset kertoi viime viikolla, että esimerkiksi EIS sisältää artiklan, joka mahdollistaa sopimusvelvoitteista poikkeamisen kansallisen hätätilan aikana.
Koskenniemi viittasi A-Studiossa samaan lainkohtaan. Professorin mukaan hätätilapykälät, joita perussuomalaisetkin vaativat, on mahdollista tehdä sisällöllisesti kansainvälisen oikeuden mukaiseksi.
– Olisi tärkeää, että hätätilalaissa otettaisiin huomioon EIS:n hätätilaa koskevat määräykset. EIS sallii useimmista sopimuksen määräyksistä poikkeamisen sopimuksessa määritellyn hätätilan aikana. Jos säädetään hätätilalaki, joka noudattaa tätä, nähdäkseni tässä ei ole mitään ongelmaa.
Purra muistutti, että pakolaisen asemaa koskeviin sopimuksiin on kirjattu oikeus hakea turvapaikkaa, mutta sopimusjärjestelmä ei takaa esimerkiksi oikeutta saada turvapaikkaa jostain tietystä maasta.
– Näkisin, että järjestelmää on pakko kehittää siihen suuntaan kuin esimerkiksi mitä Tanska on esittänyt, eli että turvaa annettaisiin jossain ulkopuolisessa maassa, Purra sanoi.
Suomelan mielestä ei olisi mahdollista ilmoittaa, että joku toinen maa tarjoaisi turvaa.
– Meidän on kannettava oma vastuumme kansainvälisistä sopimuksista ja ihmishenkien turvaamisesta, Suomela sanoi, eikä vieläkään lausunut mitään nykyaikaan liittyvistä sopimusten väärinkäytön tilanteista ja hybridivaikuttamisesta.
EU:n yhteistä linjaa tuskin saadaan aikaan
Koskenniemi totesi, että EU:n yhteinen linja olisi eduksi ajatellen nykyistä tilannetta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla ja sitä vastaavia tilanteita jatkossa.
– Minun toivomukseni on, että nyt esillä oleva hybridiuhkatilanne saisi vauhtia siihen, että meillä olisi yhtenäinen politiikka. En osaa sanoa, onko se realistista.
Purra totesi, että vaikka yhteistä politiikkaa on yritetty ajaa vuosikaudet, sitä ei ole saatu maaliin, koska eri jäsenvaltioilla on erilaisia intressejä.
– Tietyt etelän ulkorajavaltiot toivovat rajavalvontaa tai taakanjakoa, kun taas Keski-Euroopassa toivotaan, että rajat eivät vuotaisi sisärajoilla. En usko, että vastuunjakomekanismia saadaan aikaan tai että se olisi ainakaan olisi tehokas. Olisi tietenkin hyvä, jos EU kykenisi suojaamaan ulkorajojaan ja hoitamaan tehokkaasti palauttamispolitiikan. En kuitenkaan usko tähän.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hätätilalaki EU:n ulkorajat hybridivaikuttaminen turvallisuusuhka Iiris Suomela Euroopan ihmisoikeussopimus lainsäädäntö turvapaikkajärjestelmä Siirtolaiskriisi kansainväliset sopimukset Geneven pakolaissopimus Rajavalvonta Riikka Purra Martti Koskenniemi perussuomalaiset Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yksikään kansainvälinen sopimus ei velvoita Suomea avaamaan rajojaan laittomille maahantulijoille – hallitus valikoi sopimuksista vain ne kohdat, jotka sopivat sen omaan agendaan

Hallitus vastaa perussuomalaisten välikysymykseen keskiviikkona – Purra: ”Toivottavasti Suomi ei enää koskaan tämän kauden jälkeen saa vihreää sisäministeriä”

Purra: Vuoden 2015 siirtolaiskriisiä edeltäneet tapahtumat verrattavissa nykytilanteeseen – “Tavoitteena pitää olla nolla turvapaikanhakijaa”

PS vaatii pikaisesti eduskuntaan tuotavaksi hätätilapykäliä – Purra välikysymysinfossa: “Tukeeko hallitus Puolan ja Latvian päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti?”

Vihreät vyöryttää todellisuudesta irrallaan olevia maahanmuuttounelmiaan: ”Valtava työvoimapula, tarvitsemme lisää” – Purralta tyly kuitti: ”Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa”

Purralta toimenpidelista siirtolaisvyöryn ehkäisemiseksi: Rajat tukittava laittomilta tulijoilta ja kotouttamiseen varatut rahat käytettävä ulkorajavartiointiin

Vuoden 2015 siirtolaiskriisin toistuminen on todellinen uhka – Purra: “Itsenäisellä valtiolla on velvollisuus suojata itseään ja päättää, kuka saa tulla sen alueelle ja kuka ei

Hallitus ei pysty takaamaan rajaturvallisuutta – Leena Meri: “Sopiva turvapaikanhakijoiden määrä on nolla”

Purra vihreälle sisäministerille: ”Se, että ette näe massasiirtolaisuudesta seuraavan minkäänlaisia ongelmia kohdemaalle, luo itsessään hybridivaikuttamisen mahdollisuuden”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää