Jatkossa oppilas saa käyttää omaa puhelinta tai mobiililaitteita vain oppimistarkoitukseen tai terveydenhuoltoonsa. Jokaisen koulun on laadittava järjestyssäännöt puhelimien käytöstä ja säilytyksestä koulupäivien aikana, mikä tarkoittaa siis oppitunteja, välitunteja, ruokailua ja siirtymisiä paikasta toiseen.
– Järjestyssäännöillä voidaan puhelimen käyttö rajata, vaikka vain yhteen välituntiin. Järjestyssäännöt mahdollistavat paikallisten tarpeiden huomioon ottamisen. Opetushallituksen tulee mielestäni tässäkin asiassa ohjeistaa kouluille selkeästi järjestyssääntöjen tekeminen, niin että tietyt pääasiat ovat joka puolella Suomea yhteneväiset, Jaana Strandman sanoo.
Lapsille maksimissaan tunti päivässä ruutuaikaa
Mobiililaitteiden kieltäminen koulutyöskentelyssä tuo positiivisia vaikutuksia oppimisessa suoriutumiseen ja oppitunnilla keskittymiseen. Koulujen työrauha paranee. Sääntöjen selkiyttäminen lisää oppilaiden yhdenvertaisuutta. Välitunnit voidaan käyttää liikunnallisen elämäntavan toteuttamiseen, joka myös tullaan kirjaamaan perusopetuslakiin. Myös kannustaminen aitoon vuorovaikutukseen kasvokkain on tärkeää.
– Haluan käynnistää keskustelun ja toimenpiteet digiviisauteen. Tällä tarkoitan sitä, että vanhemmat ja huoltajat eivät hankkisi kännyköitä vielä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Tutkimusnäyttöä on siitä, miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa kasvavan lapsen ja nuoren aivotoimintaan. Aivoliiton kansallinen aivoterveysohjelma on antanut suositukset älypuhelimen vapaa-ajankäytöstä erityisesti lapsille ja nuorille.
– 2–6-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa maksimissaan tunti päivässä ikätasolle sopivasti. Nuorten ja aikuisten älypuhelimen käyttöajan tulisi olla 2-3 tuntia päivässä. Lisäksi älypuhelimien jatkuvaa availua pitäisi välttää, sillä tiedetään, että jatkuvat keskeytykset kuormittavat aivoja. Tämä vaatisi yhteispäätöksen ja -linjauksen. Olemmeko siihen valmiita yhdessä kouluissa ja kodeissa? Strandman kysyy.