

Kannonkosken koulukeskuksessa kuultiin tuulivoimahankkeen esittelyä. / Mika Rinne
Kannonkosken jättimäinen tuulivoimahanke uhkaa tuhota yrittäjän elämäntyön – “menetämme kotimme ja työpaikkamme”
Pienen Kannonkosken koulukeskuksen ruokala täyttyi tiistaina huolestuneista kuntalaisista, joille kerrottiin ensimmäistä kertaa kuntaan suunnitellusta jättimäisestä tuulivoimahankkeesta. Saksalaisomisteinen ABO Wind Oy haluaa rakentaa Kannonkoskelle jopa 60 tuulivoimalaa. Voimaloiden lapakorkeus olisi 300 metriä. Kyseessä olisivat Suomen korkeimmat tuulivoimalat. Paikallinen luontomatkailuyrittäjä on erittäin huolestunut hankkeesta.
Yleisötilaisuudessa arvosteltiin voimakkaasti kuntaa heikosta tiedottamisesta. Kannonkoskelaiset vaativat vastauksia siitä, milloin tuulivoimayhtiö oli ensimmäisen kerran kuntaan yhteydessä.
ABO Wind Oy:n projektijohtaja Pasi Toivanen vastasi, että hankkeen alustavista suunnitelmista kerrottiin kunnanjohtaja Markku Vehkaojalle noin vuosi sitten.
Kuntalaiset saivat tietää asiasta vasta kun Kannonkosken kunnanhallitus päätti maanantaina aloittaa tuulivoiman yleiskaavan laatimisen.
– Minkä h******n takia piti nuijia päätös ja miksi tämä marssijärjestys? Vuosi suhmuroitiin. Olisi ollut kuntalaisten kunnioittamista kertoa ajoissa, luontomatkailuyrittäjä Pasi Kauppinen jyrähti.
Kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Asko Hänninen jakoi puheenvuoroja ja koetti tyynnytellä vihaisia kuntalaisia. Yleisötilaisuus päätettiin järjestää mahdollisimman pian kunnanhallituksen kokouksen jälkeen.
– Nyt aletaan keskustelemaan. Jos tämä on ylitsepääsemätön asia, niin ei kannata iskeä päätä seinään, Hänninen rauhoitteli.
Shokki yrittäjille
Tuulivoimaloita suunnitellaan Lakomäen ja Vuorijärvien maastoon. Kyseessä on noin 5000 hehtaarin erämaa, jonka omistaa metsäjätti UPM.
Pasi ja Minna Kauppinen ovat toimineet alueella pitkään luontomatkailuyrittäjinä. Nyt he pelkäävät, että tuulivoimahanke tuhoaa heidän elämäntyönsä.
– Sunnuntaiaamuna avasin sosiaalisen median ja tajusin, että tuulivoima-alue on tulossa meidän kodin ja työpaikan nurkille. Ensimmäinen reaktio oli järkytys ja se tuntui suorastaan kauhealta shokilta, Minna Kauppinen kuvaili.
Lähin tuulivoimala voisi toteutuessaan sijaita 1,5 kilometrin päässä Kauppisista. He vastustavat hanketta niin pitkään kuin henki pihisee.
– Se on meille kuolinisku. Me menetämme kotimme ja työpaikkamme. Haemme asiakkaita maista, joissa on melua ja ilmansaasteita. Euroopassa alkaa olla tuulivoimaloiden rakentaminen seis, koska ihmiset vastustavat sitä. Siellä täytyy olla taustalla terveysvaikutuksia, Minna Kauppinen sanoi.
Helsingistä kotikontunsa rauhaan paluumuuttanut Riitta Siikaranta puolusti luontoarvoja ja -matkailua.
– Hiljaisuus on matkailuvaltti. Tuulivoimaloiden myötä hiljaisuus vähenee ja se heikentää alueen luontomatkailua, Siikaranta huomautti.
Hyvät tuuliolosuhteet
Aloitteen Kannonkosken tuulivoima-alueen kaavoittamisesta teki ABO Wind Oy.
– Alue on kohtuullisen harvaan asuttu eli sinne on mahdollista löytää hyviä sijoituspaikkoja voimaloille ja tuuliolosuhteet ovat hyvät. Myös sähköverkko on aika lähellä, joka mahdollistaa tehdä taloudellisesti kannattavan hankkeen, Toivanen perusteli.
Yhtiö arvioi, että voimalat voisivat olla toiminnassa kolmen – viiden vuoden kuluttua. Toivanen korostaa, että mitään rakentamispäätöksiä ei ole vielä tehty ja valtion tukea yhtiö ei aio hakea.
– Valtion rahaa ei käytetä eli me toimitaan markkinaehtoisesti. Mitään tukijärjestelmää ei ole näköpiirissä, Toivanen vakuutti.
Rahaa tarjolla
Toivasen mukaan kunta saisi tuulivoima-alueesta vuosittain yli miljoonan euron kiinteistöverotuotot.
– Yksi tuulivoimala tuottaa elinkaarensa aikana kiinteistöveroa keskimäärin 24 000 euroa vuodessa. Se kertautuu voimaloiden määrän mukaan ja pienen kunnan talouteen se on tervetullut raha, Toivanen summasi.
Hän ei näe uhkaa siinä, että hallitusohjelman mukaan merituulivoimaloiden kiinteistöveroa alennetaan.
– Ei ole odotettavissa, että maatuulivoiman kiinteistöverot olisivat muuttumassa. Ainakaan meillä ei ole siitä tietoa, Toivanen sanoi.
Päätös tuulivoima-alueen kaavoituksen aloittamisesta syntyi kunnanhallituksessa äänin 5-2. Tiistaina ei ollut vielä julkisesti tiedossa ketkä äänestivät puolesta tai vastaan.
Noin 1350 asukkaan Kannonkoski painii muiden kuntien tapaan talousvaikeuksien kanssa. Keskustalainen kuntapoliitikko Reijo Vesterinen myönsi äänestäneensä hankkeen puolesta.
– Päätettiin, että selvitys käynnistetään. Kukaan ei ole vielä rakentamassa mitään. Rahasta on puutetta. Se on jonkunlainen pelastusrengas ja pienentäisi veroäyrin korotuspainetta. Jos voimaloiden kiinteistöveroa pienennettäisiin, niin silloin se olisi hankalampi homma, Vesterinen totesi.
Terveysvaikutuksista kiistaa
Jo perustettujen tuulivoimala-alueiden asukkaat ovat kertoneet erilaisista oireista, joita ovat muun muassa kohonnut verenpaine ja unettomuus.
Osa ihmisistä pitää terveysongelmien syynä tuulivoiman aiheuttamaa infraääntä, jota ei ihmiskorvalla kuule. Ihmisiä on jopa muuttanut pois voimaloiden läheltä oireilun takia.
– Keskustelu käy kiivaana, mutta niin kauan kun toimitaan lakien ja asetusten puitteissa, niin infraäänien suorista terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä, Toivanen sanoi.
– Ovatko ihmiset muka hulluja, jotka joutuvat jättämään kotinsa? Onko olemassa tutkimus, ettei tuulivoimalla olisi terveyshaittoja? Minna Kauppinen kysyi.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime vuonna lisätutkimuksen tuulivoiman aiheuttamista mahdollisista äänihaitoista. Ensi keväänä valmistuvassa tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti tuulivoimaloiden tuottamaa infraääntä.
Tutkimuksen toteuttavat teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto, Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Saksassa huolta
Saksassa joukko lääkäreitä ja tutkijoita vetosivat viime huhtikuussa maan poliittisen johtoon tuulivoimaloiden aiheuttamasta vakavasta terveyshaitasta. Kannanoton mukaan tuuliturbiinien tuottamien infraäänien aiheuttamia sairauksia ei osata tunnistaa ja niiden määrää on aliarvioitu.
– Ulkomaiset tutkimukset, joita olen nähnyt, eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Niiden laatu ei ole hyvä. Suomessa tätä asiaa selvitetään perusteellisesti ja siitä on tulossa tuloksia ensi keväänä, Toivanen totesi.
Saksassa on noin 29 000 maatuulivoimalaa. Maassa on syntynyt ongelmia vanhojen voimaloiden purkujätteestä, jolle ei ole tarpeeksi kierrätyskapasiteettia. Toivanen vakuuttelee, että vastaavaa ongelma ei ole edessä Kannonkoskella. Tuulivoimaloiden käyttöiäksi arvioidaan noin 25 vuotta.
– Niistä ei tule ongelmajätettä. Voimaloiden käytön aikana kerätään vakuus, jolla taataan tarvittavat rahat voimaloiden purkamiseen. Voimaloissa on hyvin arvokkaita kierrätettäviä materiaaleja, joten ne ovat taloudellisesti järkevää kerätä talteen, Toivanen selvitti.
Kannonkosken yleisötilaisuus kesti noin kaksi tuntia. Lopuksi Juhani Sorri kysyi voisiko tuulivoimasta järjestää kuntalaisäänestyksen, mutta siihen kunnanhallituksen puheenjohtaja ei vastannut.
Korjaus 13.12.2019 klo 16:36. Siikavirta -> Siikaranta.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas haluaa selvyyttä Gasumin ja ABO Windin hämäriin tuulivoimahankkeisiin – ministeri haluton puuttumaan

Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.