

Kannonkosken koulukeskuksessa kuultiin tuulivoimahankkeen esittelyä. / Mika Rinne
Kannonkosken jättimäinen tuulivoimahanke uhkaa tuhota yrittäjän elämäntyön – “menetämme kotimme ja työpaikkamme”
Pienen Kannonkosken koulukeskuksen ruokala täyttyi tiistaina huolestuneista kuntalaisista, joille kerrottiin ensimmäistä kertaa kuntaan suunnitellusta jättimäisestä tuulivoimahankkeesta. Saksalaisomisteinen ABO Wind Oy haluaa rakentaa Kannonkoskelle jopa 60 tuulivoimalaa. Voimaloiden lapakorkeus olisi 300 metriä. Kyseessä olisivat Suomen korkeimmat tuulivoimalat. Paikallinen luontomatkailuyrittäjä on erittäin huolestunut hankkeesta.
Yleisötilaisuudessa arvosteltiin voimakkaasti kuntaa heikosta tiedottamisesta. Kannonkoskelaiset vaativat vastauksia siitä, milloin tuulivoimayhtiö oli ensimmäisen kerran kuntaan yhteydessä.
ABO Wind Oy:n projektijohtaja Pasi Toivanen vastasi, että hankkeen alustavista suunnitelmista kerrottiin kunnanjohtaja Markku Vehkaojalle noin vuosi sitten.
Kuntalaiset saivat tietää asiasta vasta kun Kannonkosken kunnanhallitus päätti maanantaina aloittaa tuulivoiman yleiskaavan laatimisen.
– Minkä h******n takia piti nuijia päätös ja miksi tämä marssijärjestys? Vuosi suhmuroitiin. Olisi ollut kuntalaisten kunnioittamista kertoa ajoissa, luontomatkailuyrittäjä Pasi Kauppinen jyrähti.
Kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Asko Hänninen jakoi puheenvuoroja ja koetti tyynnytellä vihaisia kuntalaisia. Yleisötilaisuus päätettiin järjestää mahdollisimman pian kunnanhallituksen kokouksen jälkeen.
– Nyt aletaan keskustelemaan. Jos tämä on ylitsepääsemätön asia, niin ei kannata iskeä päätä seinään, Hänninen rauhoitteli.
Shokki yrittäjille
Tuulivoimaloita suunnitellaan Lakomäen ja Vuorijärvien maastoon. Kyseessä on noin 5000 hehtaarin erämaa, jonka omistaa metsäjätti UPM.
Pasi ja Minna Kauppinen ovat toimineet alueella pitkään luontomatkailuyrittäjinä. Nyt he pelkäävät, että tuulivoimahanke tuhoaa heidän elämäntyönsä.
– Sunnuntaiaamuna avasin sosiaalisen median ja tajusin, että tuulivoima-alue on tulossa meidän kodin ja työpaikan nurkille. Ensimmäinen reaktio oli järkytys ja se tuntui suorastaan kauhealta shokilta, Minna Kauppinen kuvaili.
Lähin tuulivoimala voisi toteutuessaan sijaita 1,5 kilometrin päässä Kauppisista. He vastustavat hanketta niin pitkään kuin henki pihisee.
– Se on meille kuolinisku. Me menetämme kotimme ja työpaikkamme. Haemme asiakkaita maista, joissa on melua ja ilmansaasteita. Euroopassa alkaa olla tuulivoimaloiden rakentaminen seis, koska ihmiset vastustavat sitä. Siellä täytyy olla taustalla terveysvaikutuksia, Minna Kauppinen sanoi.
Helsingistä kotikontunsa rauhaan paluumuuttanut Riitta Siikaranta puolusti luontoarvoja ja -matkailua.
– Hiljaisuus on matkailuvaltti. Tuulivoimaloiden myötä hiljaisuus vähenee ja se heikentää alueen luontomatkailua, Siikaranta huomautti.
Hyvät tuuliolosuhteet
Aloitteen Kannonkosken tuulivoima-alueen kaavoittamisesta teki ABO Wind Oy.
– Alue on kohtuullisen harvaan asuttu eli sinne on mahdollista löytää hyviä sijoituspaikkoja voimaloille ja tuuliolosuhteet ovat hyvät. Myös sähköverkko on aika lähellä, joka mahdollistaa tehdä taloudellisesti kannattavan hankkeen, Toivanen perusteli.
Yhtiö arvioi, että voimalat voisivat olla toiminnassa kolmen – viiden vuoden kuluttua. Toivanen korostaa, että mitään rakentamispäätöksiä ei ole vielä tehty ja valtion tukea yhtiö ei aio hakea.
– Valtion rahaa ei käytetä eli me toimitaan markkinaehtoisesti. Mitään tukijärjestelmää ei ole näköpiirissä, Toivanen vakuutti.
Rahaa tarjolla
Toivasen mukaan kunta saisi tuulivoima-alueesta vuosittain yli miljoonan euron kiinteistöverotuotot.
– Yksi tuulivoimala tuottaa elinkaarensa aikana kiinteistöveroa keskimäärin 24 000 euroa vuodessa. Se kertautuu voimaloiden määrän mukaan ja pienen kunnan talouteen se on tervetullut raha, Toivanen summasi.
Hän ei näe uhkaa siinä, että hallitusohjelman mukaan merituulivoimaloiden kiinteistöveroa alennetaan.
– Ei ole odotettavissa, että maatuulivoiman kiinteistöverot olisivat muuttumassa. Ainakaan meillä ei ole siitä tietoa, Toivanen sanoi.
Päätös tuulivoima-alueen kaavoituksen aloittamisesta syntyi kunnanhallituksessa äänin 5-2. Tiistaina ei ollut vielä julkisesti tiedossa ketkä äänestivät puolesta tai vastaan.
Noin 1350 asukkaan Kannonkoski painii muiden kuntien tapaan talousvaikeuksien kanssa. Keskustalainen kuntapoliitikko Reijo Vesterinen myönsi äänestäneensä hankkeen puolesta.
– Päätettiin, että selvitys käynnistetään. Kukaan ei ole vielä rakentamassa mitään. Rahasta on puutetta. Se on jonkunlainen pelastusrengas ja pienentäisi veroäyrin korotuspainetta. Jos voimaloiden kiinteistöveroa pienennettäisiin, niin silloin se olisi hankalampi homma, Vesterinen totesi.
Terveysvaikutuksista kiistaa
Jo perustettujen tuulivoimala-alueiden asukkaat ovat kertoneet erilaisista oireista, joita ovat muun muassa kohonnut verenpaine ja unettomuus.
Osa ihmisistä pitää terveysongelmien syynä tuulivoiman aiheuttamaa infraääntä, jota ei ihmiskorvalla kuule. Ihmisiä on jopa muuttanut pois voimaloiden läheltä oireilun takia.
– Keskustelu käy kiivaana, mutta niin kauan kun toimitaan lakien ja asetusten puitteissa, niin infraäänien suorista terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä, Toivanen sanoi.
– Ovatko ihmiset muka hulluja, jotka joutuvat jättämään kotinsa? Onko olemassa tutkimus, ettei tuulivoimalla olisi terveyshaittoja? Minna Kauppinen kysyi.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime vuonna lisätutkimuksen tuulivoiman aiheuttamista mahdollisista äänihaitoista. Ensi keväänä valmistuvassa tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti tuulivoimaloiden tuottamaa infraääntä.
Tutkimuksen toteuttavat teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto, Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Saksassa huolta
Saksassa joukko lääkäreitä ja tutkijoita vetosivat viime huhtikuussa maan poliittisen johtoon tuulivoimaloiden aiheuttamasta vakavasta terveyshaitasta. Kannanoton mukaan tuuliturbiinien tuottamien infraäänien aiheuttamia sairauksia ei osata tunnistaa ja niiden määrää on aliarvioitu.
– Ulkomaiset tutkimukset, joita olen nähnyt, eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Niiden laatu ei ole hyvä. Suomessa tätä asiaa selvitetään perusteellisesti ja siitä on tulossa tuloksia ensi keväänä, Toivanen totesi.
Saksassa on noin 29 000 maatuulivoimalaa. Maassa on syntynyt ongelmia vanhojen voimaloiden purkujätteestä, jolle ei ole tarpeeksi kierrätyskapasiteettia. Toivanen vakuuttelee, että vastaavaa ongelma ei ole edessä Kannonkoskella. Tuulivoimaloiden käyttöiäksi arvioidaan noin 25 vuotta.
– Niistä ei tule ongelmajätettä. Voimaloiden käytön aikana kerätään vakuus, jolla taataan tarvittavat rahat voimaloiden purkamiseen. Voimaloissa on hyvin arvokkaita kierrätettäviä materiaaleja, joten ne ovat taloudellisesti järkevää kerätä talteen, Toivanen selvitti.
Kannonkosken yleisötilaisuus kesti noin kaksi tuntia. Lopuksi Juhani Sorri kysyi voisiko tuulivoimasta järjestää kuntalaisäänestyksen, mutta siihen kunnanhallituksen puheenjohtaja ei vastannut.
Korjaus 13.12.2019 klo 16:36. Siikavirta -> Siikaranta.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas haluaa selvyyttä Gasumin ja ABO Windin hämäriin tuulivoimahankkeisiin – ministeri haluton puuttumaan

Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää