YLE kuvakaappaus
Vihreiden sekasortoinen tilanne ei ota laantuakseen. Syvään johtajuuskriisiin ajautunut puolue kuittasi tänään julkaistussa Ylen gallupissa jälleen yhden prosenttiyksikön kannatuslaskun. Kannatus on ropissut alas syyskuun 2017 huippulukemasta jo yli viiden prosenttiyksikön verran. Tuloksista on luettavissa myös yleinen poliittisen tilanteen epävarmuus.
Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin vihreiden tuoretta puheenjohtajaa Touko Aaltoa moitittiin “näkymättömäksi ja värittömäksi”. Sittemmin riehakoitunut Aalto on tällä hetkellä sairauslomalla, eikä auta, vaikka virkaatekevä puheenjohtajavaihdokki Maria Ohisalo jankuttaisi ties monennenko kerran, että “nyt on puhuttava ilmastonmuutoksesta”.
Perussuomalaisten tilanne on tänään julkaistun gallupin lukujen valossa yllätyksetön, kannatus pysyttelee hieman alle kymmenen prosentin tuntumassa.
Puoluetyömies Matti Putkonen kuvaa vallitsevaa poliittista tilannetta sekasortoiseksi.
SDP on tehnyt lyhyessä ajassa galluppompun, ja on tässä mittauksessa suurin. Ero toisena tulevana kokoomukseen on 3,7 prosenttiyksikköä.
Duunareiden kurittaminen ja abortin vastustaminen eivät ole saaneet sinisiä kannatusnousuun, päinvastoin edellisen kuukauden luvuista sahautui kolmasosa pois. Toki on mainittava sekin, että tutkimuksen niin sanottu n-luku (=kantansa ilmoittaneiden määrä) on 1394, ja prosenttipuolueilla muutaman henkilön kannanvaihtelu merkitsee suuria heittoja.
Gallupin tarkemmista tiedoista selviää, että puoluekantansa ilmoittaa vain alle kuusi kymmenestä (57,7 %). Gallupin luettavuus heikkenee sitä mukaa, mitä useampi on epävarma kannastaan.
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
