Kankaanniemi: “Nato-kumppanuus luotiin Paavo Lipposen johdolla”
Veteraanikansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) muistuttaa kolumnissaan, että Suomi lähentyi Natoa aikana, jolloin maan ulkopolitiikan hoitaminen oli SDP:n käsissä.
Suomi teki sotilasliitto Naton kanssa ns. rauhankumppanuussopimuksen lokakuussa 1996. Se astui voimaan seuraavan vuoden alussa.
Naton kumppanuus solmittiin silloisen tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren, pääministeri Paavo Lipposen ja ulkoministeri Tarja Halosen johdolla. Kaikilla heillä on vahva sosialidemokraattinen tausta. Suomen ulkopolitiikassa oli siis silloin ”punainen värisuora”, joka oli kallellaan Naton ja USA:n suuntaan.
Alusta alkaen Suomi on kehittänyt puolustustaan Nato-yhteensopivaksi. Yhteisiä harjoituksia on pidetty joka vuosi. Suomella on Naton päämajassa yhteyshenkilö. Tietojen vaihto on aktiivista.
Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa viime vaalikaudella Suomen lähentyminen Natoon tiivistyi. Edellinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp.), hoiti osaltaan Nato-yhteyksiä hallituksen linjauksen mukaisesti.
Nykyisin Suomi osallistuu vuosittain noin 80 harjoitukseen Naton, USA:n ja muiden jäsenmaiden kanssa. Näihin sitouduttiin jo Lipposen johdolla. Tämän kevään harjoitukset kuuluvat tähän sarjaan.
Tosiasiassa Suomi on edellisten hallitusten toimesta asemoitu Natoon vain sillä poikkeuksella, että sotilasliiton peruskirjan 5. artikla ei ole meillä käytössä. Meillä ei siten ole turvatakuita.
Tällä vaalikaudella Suomi ei hallitusohjelman mukaan hae Naton jäsenyyttä. Seuraavasta kaudesta emme vielä tiedä. Osa puolueista on liittymisen kannalla, pääosa vastaan. Mielenkiintoisinta on historiankin valossa seurata, miten SDP:n Nato-kanta kehittyy. Perussuomalaisten puoluepäätös on jäsenyyttä vastaan.
Nato edellyttää jäseneksi pyrkivältä maalta kansalaisten enemmistön tukea liittymiselle. Sitä Suomessa ei mielipidetutkimusten mukaan ole.
Nykyinen hallitus laatii selvityksen Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. Selvitystä on syytä odottaa maltillisesti. Se saadaan kuluvan kevään aikana. Sen jälkeen on keskustelun ja linjausten aika.
TOIMI KANKAANNIEMI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Opposition satojen miljoonien vaatimukset kehitysyhteistyöhön järkyttävät – Bergbom: ”Kehtaavat vaatia lisää säästöjen keskellä”
Vihervasemmistolla näyttää olevan entistä kovempi hinku jakaa suomalaisten veronmaksajien rahoja kehitysapuna maailmalle.
Pahimmillaan yli puolet tutkintavankeudessa olevista on ulkomaalaisia – Lehtinen sijoittaisi EU:n ulkopuolisia vankeja ostopalveluna muihin maihin
Yhä useampi Suomen vankila tuskailee tilojen puutteen takia. Vankien määrät ovat kasvaneet, ja osalle vangeista on vaikea löytää nukkumispaikkaa. Vankien määrän odotetaan kasvavan lisää hallituksen tekemien lakimuutosten myötä, joilla pyritään koventamaan rangaistuksia. Kasvu ei selity pelkästään lainsäädännöllä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää aiempien hallitusten maahanmuuttopolitiikkaa epäonnistuneena.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää