LEHTIKUVA
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi maanantaina alkavassa puoluekokouksessa nimitettävästä Kamala Harrisista puhutaan yleensä hänen ihonvärinsä ja sukupuolensa kautta: hän olisi ensimmäinen musta nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Sen sijaan hänen poliittiset näkemyksensä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Harris julkaisi äskettäin talouspoliittisen ohjelmansa, jota Trump on verrannut kommunismiin.
Keskeisin asia Kamala Harrisin omassa politiikassa on se, että hän on Yhdysvaltain mittapuulla ääriliberaali ja äärivasemmistolainen poliitikko. Riippumaton GovTrack-seurantajärjestelmä arvioi vuonna 2019 senaatissa tehtyjen aloitteiden ja äänestysten perusteella, että Harris on kaikkein vasemmistolaisin senaattori. GovTrack on myöhemmin poistanut kyseisen sivun, mikä on herättänyt kysymyksiä menneisyyden muokkauksesta.
Harrisin tarkoista poliittisista kannoista on vaikea saada selvää, sillä hän muuttelee niitä yhtenään. Haastatteluista jää usein vaikutelma, että Kamala Harris käyttää säteilevää hymyä ja räiskyvää naurua peittääkseen sen, ettei oikeasti vastannut kysymykseen.
Lupaa tulonsiirtoja ja hintakattoja
Harris julkaisi perjantaina talouspoliittisen ohjelmansa, joka sisältää 1,7 biljoonan dollarin verran tulonsiirtoja ja hallituksen asettamat kattohinnat elintarvikkeille. Lisätukea annettaisiin esimerkiksi ensiasunnon ostajille ja lapsiperheille. Taloustieteilijät pelkäävät tulonsiirtojen lisäämisen kasvattavan entisestään velkaantumista ja inflaatiota, jotka ovat Joe Bidenin ja Kamala Harrisin kaudella olleet muutenkin korkeat.
Eniten huomiota on herättänyt Harrisin esittämä hintakatto elintarvikkeille. Kamala Harrisin mielestä korkeat hinnat johtuvat siitä, että kauppiaat ovat syyllistyneet hintakeinotteluun, joten valtion on asetettava kattohinnat. Tätä ehdotusta on kritisoitu yli puoluerajojen.
Ruuan hintasäännöstelyn arvellaan johtavan kommunistisista maista tuttuun elintarvikepulaan. Monet kriitikot sanovat, että hintojen nousun syy ei ole keinottelu vaan inflaatio, jolle Harris voisi tehdä jotain jo nyt varapresidenttinä ollessaan.
Vastaehdokas Donald Trump on verrannut Harrisin hintasäännöstelyä Venezuelan ja Kuuban kommunistidiktaattorien toimintaan. Trump on myös kutsunut Harrisia kommunistiksi.
Artikkelin loppuosassa on käyty läpi Harrisin poliittisia linjauksia aikaisemmilta vuosilta.
Harris haluaa kieltää reserviläiskiväärit
On selvää, että Harris on vankkumaton ihmisoikeuksien kannattaja. Ainoa perustuslain takaama oikeus, josta hän olisi valmis tinkimään on kansalaisten oikeus kantaa aseita.
Harris haluaa kieltää siviileiltä niin sanotut reserviläiskiväärit eli puoliautomaattiset sotilaskiväärit. Aseenomistajien etujärjestö NRA pitää Harrisia suorastaan uhkana amerikkalaisten perustuslailliselle oikeudella kantaa aseita itsepuolustukseksi.
Poliisilta rahat pois ja karkotukset seis
Harris on sanonut kannattavansa Defund the Police -ideologiaa, eli poliisin rahoituksen ja resurssien merkittävää leikkaamista. Black Lives Matter (BLM) -liikkeen synnyttämän ideologian tavoitteena on saada poliisit pois mustien asuinalueilta.
Kamala Harris on myös vaatinut karkotuksista vastaavan tulli- ja maahanmuuttopoliisiviraston (ICE) alasajoa ja täydellistä uudistamista.
Rahaa BLM-mellakoitsijoiden vapauttamiseen
Toukokuun 2020 lopussa Minneapolisin kaupungissa syntyi väkivaltaisia mellakoita George Floydin kuoleman jälkeen. Viisi päivää kestäneissä väkivaltaisuuksissa poltettiin sata taloa kokonaan ja yli tuhat kiinteistöä kärsi vaurioita. Mellakoitsijat tuhosivat myös yhden kaupungin poliisiasemista. Kokonaisvahinkojen määräksi arvioitiin 350 miljoonaa dollaria.
Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Kamala Harris kehotti ihmisiä lahjoittamaan rahaa Minnesota Freedom Fund -nimiselle järjestölle auttaakseen “maksamaan niiden takuita, jotka protestoivat Minnesotassa”. Tarkoituksena oli siis maksaa väkivaltaisia mellakoitsijoita ulos putkasta.
BLM-mellakoitsijoiden lisäksi Minnesota Freedom Fund auttaa laittomasti maassa olevia siirtolaisia. Donald Trump on syyttänyt Harrisia siitä, että tämän tukema järjestö on auttanut vaarallisia rikollisia pääsemään vapaalle jalalle takuita vastaan.
BLM pitää ehdokkuutta epädemokraattisena
BLM-mellakoiden aikana Harris siis tuki mellakoitsijoita, mutta aiemmin toimiessaan syyttäjänä ja Kalifornian osavaltion oikeusministerinä Kamala Harris veti tiukkaa linjaa väkivalta- ja huumerikoksissa, joissa syytetyt olivat usein mustia miehiä.
Ehkä osittain tästä syystä Black Lives Matter -liike on julkisesti kritisoinut Harrisin presidenttiehdokkuutta sanoen, että hänet asetettiin ehdokkaaksi epädemokraattisella tavalla. Harris ei nimittäin ollut lainkaan ehdolla demokraattien esivaalissa.
– Kuvitelkaa, että maamme ensimmäiseksi mustaksi naispresidentiksi tulisi henkilö, joka ei ole voittanut julkista nimitysprosessia, Black Lives Matter -järjestö kirjoittaa lehdistötiedotteessaan.
– Kriitikot leimaisivat hänet kiintiö- tai DEI-presidentiksi, ja kaikki presidentti Kamala Harrisin toimet olisivat huojuvalla perustalla.
Lempeä linja laittomia siirtolaisia kohtaan
San Franciscon aluesyyttäjänä toimiessaan Harris veti tiukkaa linjaa mustia amerikkalaismiehiä kohtaan, mutta oli laittomille siirtolaisille lempeä. Hän antoi vuonna 2006 vahvan tukensa ns. turvapaikkakaupunkipolitiikalle (sanctuary city), eli sille, että paikallispoliisia kiellettiin tekemästä yhteistyötä maahanmuuttopoliisin kanssa rikollisten tai laittomasti maassa olevien karkottamiseksi.
Fox News on koonnut esimerkkejä, joissa jengiläiset ovat Harrisin ansiosta välttyneet karkotuksilta ja myöhemmin syyllistyneet murhiin. Vuonna 2008 laiton siirtolainen El Salvadorista murhasi isän ja kaksi poikaa, mutta aluesyyttäjä Kamala Harris kieltäytyi vaatimasta hänelle kuolemanrangaistusta.
Kalifornian oikeusministerinä vuonna 2015 Harris totesi, että “paperiton siirtolainen ei ole rikollinen”. Vuonna 2019 CNN:n haastattelussa Harris vaati, että “paperittomille” on taattava pääsy kouluihin ja julkiseen terveydenhoitoon. On helppo ennustaa, että presidenttiksi päästyään Kamala Harris mieluummin tukisi “paperittomien” laillistamista kuin karkottamista.
Bidenin “rajatsaari” epäonnistui tehtävässään
Presidentti Biden nimitti varapresidentti Harrisin maaliskuussa 2021 selvittämään etelärajan siirtolaiskriisin “juurisyitä” yhteistyössä Hondurasin, Guatemalan ja El Salvadorin kanssa. Tämä oli Harrisin tärkein vastuualue varapresidenttinä ja hän ei saanut käytännössä mitään aikaan.
Heinäkuussa kongressin edustajainhuone hyväksyi julkilausuman, jossa tuomittiin Kamala Harrisin epäonnistunut toiminta “rajatsaarina”. Republikaanien lisäksi julkilausumaan yhtyi myös kuusi demokraattien kansanedustajaa. Julkilausumassa todettiin, että varapresidentti Harris ei ollut onnistunut ymmärtämään rajakriisin vakavuutta.
Tämän jälkeen media jäi riitelemään siitä, että oliko Harris “tsaari” vai ei, ja kumpi puoli alunperin antoi hänelle tämän lempi- tai pilkkanimen. Joka tapauksessa laiton siirtolaisuus on tulevissa vaaleissa kaikkein selvimmin amerikkalaisia jakava asiakysymys.
“Tavoite: kaikki päätyvät samaan paikkaan”
Yhteenvetona voisi todeta, että Kamala Harris on ääriliberaali ja Yhdysvaltain mittapuulla äärivasemmistolainen poliitikko, jonka ajatusmaailma lähenee Karl Marxin käyttämää kommunismin määritelmää: “Kaikilta kykyjensä mukaan, kaikille tarpeittensa mukaan.”
Harrisille ei riitä, että kaikilla ihmisillä olisi tasa-arvoiset lähtökohdat (“equality“), vaan hän vaatii ehdotonta lopputulosten tasa-arvoa (“equity“). Sana “equity” on Suomessa tuttu Ylen surullisen kuuluisaksi tekemästä DEI-ideologiasta (Diversity, Equity, Inclusion) eli monimuotoisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja inkluusio. Harrisin mielestä yhteiskunnan resurssit on jaettava “oikeudenmukaisesti”, jotta lopputulosten tasa-arvo saavutetaan.
– Tavoitteena on oltava se, että kaikki päätyvät samaan paikkaan. Ja koska me emme aloittaneet samasta paikasta, jotkut voivat tarvita enemmän, Kamala Harris vaatii.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
