Kallis läksy ruotsalaisille: Läksyapuun tarkoitetut miljoonat menivät Somalian matkoihin, luottokorttivelkoihin ja ikkunaremonttiin

Ruotsissa on paljastunut laajamittainen julkisten varojen väärinkäyttö. Koululaisten läksyjentekoapuun tarkoitettuja avustuksia on mennyt miljoonakaupalla aivan vääriin tarkoituksiin. Rahoilla on ostettu kännyköitä ja Somalian matkoja, maksettu ravintolalaskuja ja luottokorttivelkoja ja palkattu omia perheenjäseniä antamaan “läksyapua” näkymättömille koululaisille olemattomassa osoitteessa.

Koululaisten läksyapuun tarkoitettuja avustuksia on mennyt miljoonakaupalla vääriin tarkoituksiin, kuten kännyköiden, laajakuvatelevisioiden ja tietokoneiden ostamiseen läksyapua tarjoavan yhdistyksen puheenjohtajan yksityiskäyttöön. Lisäksi rahoja on käytetty sukulaisten palkkoihin, Somalian matkoihin, vuokra-autoihin ja yksityisten luottokorttivelkojen maksamiseen, kertoo Expressen-lehti.

Expressenin toimittajat ovat yrittäneet jäljittää kadonneita läksyapumiljoonia. Usein jäljet ovat johtaneet väärennettyihin osoitteisiin, tyhjiin huoneistoihin ja kellarimoskeijoihin.

Aatteelliset yhdistykset auttamassa

Valtion rahoittama läksyapuavustus on tarkoitettu kouluajan ulkopuolella järjestettävään toimintaan, jossa koululaisia autetaan koulutehtävien teossa ja muissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Läksyapu on tarkoitettu muillekin kuin maahanmuuttajille, mutta usein tätä avustusta ovat hakeneet sellaiset aatteelliset yhdistykset, jotka kertovat avustavansa nimenomaan maahanmuuttajalapsia.

Vuonna 2021 läksyapuun annettiin yhteensä 60 miljoonan kruunun (noin kuuden miljoonan euron) avustuspotti. Vuodesta 2015 lähtien läksyapurahoja on jaettu reilut 225 miljoonaa kruunua.

Rikosilmoituksia ja takaisinperintää

Kouluvirasto sai vuonna 2021 vinkkejä epäselvyyksistä avustusten käytössä. Sen jälkeen kolmeen kymmeneen yhdistykseen on tehty erityistarkastus. Tähän mennessä kolmesta yhdistyksestä on tehty rikosilmoitus ja useille on lähetetty takaisinperintämääräys. Tarkastukset yhdistysten rahankäytöstä jatkuvat yhä.

Myös Expressen-lehti on käynyt läpi avustuksiin liittyvää kirjanpitoa ja todennut, että yhdistyksiä pyörittävät henkilöt ovat pistäneet rahoja omaan taskuunsa, kirjoittaneet valelaskuja, palkanneet perheenjäseniään ja muutenkin käyttäneet rahoja vääriin tarkoituksiin.

Kahden tonnin voileipä

Avustushuijauksia on tapahtunut koko maassa. Monet yhdistykset ovat anoneet rahaa vuokrakuluihin, mutta todellisuudessa niillä ei ole ollut mitään vuokratiloja tai minkäänlaista läksyaputoimintaa. Vuokrien lisäksi avustushakemuksissa on anottu rahaa muun muassa koululaisten välipaloihin. Parhaimmillaan yhden voileivän hinnaksi on merkitty 2 000 kruunua.

Rahoja on käytetty ravintolalaskuihin, vaatteisiin, metallinpaljastimiin, vuokra-autoihin, polttoaineeseen, ikkunaremonttiin ja yksityisten luottokorttivelkojen maksamiseen. Osa kirjanpitoon laitetuista laskuista on ollut tekaistuja. Läksyavustuksilla on ostettu myös iPhone-puhelimia, pelitietokone ja laajakuvatelevisioita, joiden yhteyttä läksyaputoimintaan ei ole kyetty osoittamaan.

Somalian matka neljälle

Eräs yhdistys oli käyttänyt läksyrahoja neljän hengen Somalian matkaan. Matkalla olivat mukana yhdistyksen puheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä. Ja vaikka verovirasto katsoi vuonna 2019 tehdyn matkan verotettavaksi etuudeksi, kouluvirasto maksoi tänä vuonna samalle yhdistykselle 377 500 kruunun avustuksen läksyapuun – enemmän kuin koskaan aiemmin.

Yksi Expressenin toimittajien tutkimista yhdistyksistä on Fisksätran muslimiyhdistys. Se ei ole ollut mukana kouluviraston erityistarkastuksessa, mutta on yksi suurimmista tukien saajista. Avustushakemuksen mukaan yhdistys tarjoaa läksyapua kaikkina päivinä paitsi sunnuntaisin.

Kun toimittajat menivät paikalle, yhdistyksen ilmoittamassa läksyapuosoitteessa oli ravintola, jossa kukaan ei ollut kuullut läksyjen lukemisesta mitään. Yhdistyksen postiosoitteessa puolestaan sijaitsi kellarimoskeija. Eräs toinenkin yhdistys oli hakenut läksyavustusta saman kellarimoskeijan osoitteesta.

“Te olette ruotsidemokraatteja! Rasisteja!”

Toimittajat soittivat Fisksätran muslimiyhdistyksen puheenjohtajalle, joka lupasi tulla tapaamaan heitä kadulla. Paikalle tuli myös toinen mies, joka kielsi puheenjohtajaa puhumasta toimittajilla ja veti hänet pois.

– Te olette ruotsidemokraatteja! Rasisteja! huusi toinen mies Expressenin toimittajille.

Monet yhdistyksistä somalien perustamia

Monet läksyapua tarjonneiden yhdistysten puuhamiehet ovat paikallisen somaliyhteisönsä kantavia voimia, joita on esimerkiksi kutsuttu kunnan tilaisuuksiin luennoimaan muille maahanmuuttajille yrittäjyydestä. Eräs sosiaalidemokraatteja edustava somalitaustainen kunnanvaltuutettu oli itse päättämässä läksyavustusten myöntämisestä kahdelle yhdistykselle, joissa molemmissa hän toimi itse rahastonhoitajana ja tilintarkastajana.

Kaikki väärinkäytöksistä epäillyt yhdistykset eivät ole somalien perustamia. Joukossa on nimen perusteella ainakin yksi eritrealaisten yhdistys. Eräs nimetön nettikommentoija on tuohtunut siitä, että Expressen-lehti on julkaissut väärinkäytöksistä epäiltyjen nimiä ja kuvia. Kommentoijan mielestä lehti toimii väärin asettaessaan somalit huonoon valoon, vaikka monet muutkin tekevät talousrikoksia Ruotsissa.

Tieto ei kulje viranomaisten välillä

Läksyapurahoihin kohdistunut tutkinta on paljastanut myös sen, että tiedon kulussa viranomaisten välillä on pahoja puutteita. Vaikka verovirasto on omien tarkastustensa perusteella epäillyt petoksia avustusrahojen käytössä, sillä ei ole ollut valtuuksia varoittaa kouluvirastoa asiasta.

Niinpä kouluvirasto on jatkanut avustusten maksamista sellaisille yhdistyksille, joita verottaja on epäillyt väärinkäytöksistä. Avustuksia on maksettu myös niille yhdistyksille, joiden kouluvirasto on jo todennut käyttäneen aiempien vuosien avustuksia väärin. Eli yhdistys saa lisää rahaa, vaikka takaisinperintään määrätyt edellisten vuosien avustukset olisivat yhä palauttamatta.

Veroviraston edustajan mukaan väärinkäytöksiä liittyy muihinkin avustuksiin kuin läksyapuun. Kaikkiaan Ruotsin valtio maksaa vuosittain noin 20 miljardia kruunua erilaisina avustuksina aatteellisille yhdistyksille. Rahaa on tarjolla paljon, mutta sen käyttöä ei juurikaan valvota.