Grafiikan lähde: Kunnallisalan kehittämissäätio kaks.fi.
Kevään eduskuntavaaleissa vain perussuomalaiset kyseenalaistivat muiden puolueiden konsensuksen kunnianhimoisesta kansallisesta ilmastopolitiikasta. Kaikkien yllätykseksi ilmastoteeman vahva esilläolo mediassa tuki vihreiden sijaan tai lisäksi perussuomalaisten vaalimenestystä. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuore tutkimus osoittaa, miksi perussuomalainen ilmastokriittisyys upposi äänestäjiin kuin veitsi voihin.
Suomalaisista puolet (50 prosenttia) pitää Suomessa käytyä ilmastokeskustelua tarpeellisena herättelynä pikaisiin toimiin, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Kaksi viidestä (39 prosenttia) arvioi ilmastonmuutoskeskustelun olevan tarpeetonta vouhotusta ja hysteriaa ilman realismia.
Perussuomalaisten kannatus kevään eduskuntavaalkeissa jäi runsaaseen 17 prosenttiin. Potentiaalia olisi ilmastokysymyksissäkin siis ainakin toinen mokoma.
Enemmistö korkeasti koulutetuista (64 prosenttia), ylemmistä toimihenkilöistä (60 prosenttia), opiskelijoista (60 prosenttia) ja pääkaupunkiseudulla asuvista (63 prosenttia) uskoo ilmastokeskustelun olevan tarpeellista herättelyä. Yrittäjien (67 prosenttia), SAK:n jäsenten (56 prosenttia) ja maaseudulla asuvien (60 prosenttia) enemmistön mielestä kyse on vouhotuksesta.
Ikäryhmittäin tarkastellen kriittisimpiä keskusteluun ovat 41–60-vuotiaat, joista puolet näkevät julkisen keskustelun vouhotuksena ja hysteriana. Sen sijaan enemmistö alle 30-vuotiaista ja yli 60-vuotiasta pitää keskustelua tarpeellisena.
Puoluekannan mukaiset erot ovat tuntuvia. Selvä enemmistö vihreiden (92 prosenttia), vasemmistoliiton (78 prosenttia) ja Sdp:n (68 prosenttia), kannattajista pitää ilmastokeskustelua tarpeellisena. Valtaosa perussuomalaisten tukijoista (80 prosenttia) ilmoittaa keskustelun olevan vouhotusta.
Myös keskustan kannattajista puolet (50 prosenttia) asettuu samalle kannalle. Kokoomuksen ja muiden puolueiden tukijoista lähes joka toinen katsoo keskustelun tarpeelliseksi (45–44 prosenttia) ja samansuuruinen joukko (43–45 prosenttia) tarpeettomaksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Lue lisää
Lue lisää
