Grafiikan lähde: Kunnallisalan kehittämissäätio kaks.fi.
Kevään eduskuntavaaleissa vain perussuomalaiset kyseenalaistivat muiden puolueiden konsensuksen kunnianhimoisesta kansallisesta ilmastopolitiikasta. Kaikkien yllätykseksi ilmastoteeman vahva esilläolo mediassa tuki vihreiden sijaan tai lisäksi perussuomalaisten vaalimenestystä. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuore tutkimus osoittaa, miksi perussuomalainen ilmastokriittisyys upposi äänestäjiin kuin veitsi voihin.
Suomalaisista puolet (50 prosenttia) pitää Suomessa käytyä ilmastokeskustelua tarpeellisena herättelynä pikaisiin toimiin, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Kaksi viidestä (39 prosenttia) arvioi ilmastonmuutoskeskustelun olevan tarpeetonta vouhotusta ja hysteriaa ilman realismia.
Perussuomalaisten kannatus kevään eduskuntavaalkeissa jäi runsaaseen 17 prosenttiin. Potentiaalia olisi ilmastokysymyksissäkin siis ainakin toinen mokoma.
Enemmistö korkeasti koulutetuista (64 prosenttia), ylemmistä toimihenkilöistä (60 prosenttia), opiskelijoista (60 prosenttia) ja pääkaupunkiseudulla asuvista (63 prosenttia) uskoo ilmastokeskustelun olevan tarpeellista herättelyä. Yrittäjien (67 prosenttia), SAK:n jäsenten (56 prosenttia) ja maaseudulla asuvien (60 prosenttia) enemmistön mielestä kyse on vouhotuksesta.
Ikäryhmittäin tarkastellen kriittisimpiä keskusteluun ovat 41–60-vuotiaat, joista puolet näkevät julkisen keskustelun vouhotuksena ja hysteriana. Sen sijaan enemmistö alle 30-vuotiaista ja yli 60-vuotiasta pitää keskustelua tarpeellisena.
Puoluekannan mukaiset erot ovat tuntuvia. Selvä enemmistö vihreiden (92 prosenttia), vasemmistoliiton (78 prosenttia) ja Sdp:n (68 prosenttia), kannattajista pitää ilmastokeskustelua tarpeellisena. Valtaosa perussuomalaisten tukijoista (80 prosenttia) ilmoittaa keskustelun olevan vouhotusta.
Myös keskustan kannattajista puolet (50 prosenttia) asettuu samalle kannalle. Kokoomuksen ja muiden puolueiden tukijoista lähes joka toinen katsoo keskustelun tarpeelliseksi (45–44 prosenttia) ja samansuuruinen joukko (43–45 prosenttia) tarpeettomaksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
