Kevään eduskuntavaaleissa vain perussuomalaiset kyseenalaistivat muiden puolueiden konsensuksen kunnianhimoisesta kansallisesta ilmastopolitiikasta. Kaikkien yllätykseksi ilmastoteeman vahva esilläolo mediassa tuki vihreiden sijaan tai lisäksi perussuomalaisten vaalimenestystä. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuore tutkimus osoittaa, miksi perussuomalainen ilmastokriittisyys upposi äänestäjiin kuin veitsi voihin.
Suomalaisista puolet (50 prosenttia) pitää Suomessa käytyä ilmastokeskustelua tarpeellisena herättelynä pikaisiin toimiin, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Kaksi viidestä (39 prosenttia) arvioi ilmastonmuutoskeskustelun olevan tarpeetonta vouhotusta ja hysteriaa ilman realismia.
Perussuomalaisten kannatus kevään eduskuntavaalkeissa jäi runsaaseen 17 prosenttiin. Potentiaalia olisi ilmastokysymyksissäkin siis ainakin toinen mokoma.
Vouhotus ei vetoa keski-ikäisiin, duunareihin, yrittäjiin ja maalaisiin
Enemmistö korkeasti koulutetuista (64 prosenttia), ylemmistä toimihenkilöistä (60 prosenttia), opiskelijoista (60 prosenttia) ja pääkaupunkiseudulla asuvista (63 prosenttia) uskoo ilmastokeskustelun olevan tarpeellista herättelyä. Yrittäjien (67 prosenttia), SAK:n jäsenten (56 prosenttia) ja maaseudulla asuvien (60 prosenttia) enemmistön mielestä kyse on vouhotuksesta.
Ikäryhmittäin tarkastellen kriittisimpiä keskusteluun ovat 41–60-vuotiaat, joista puolet näkevät julkisen keskustelun vouhotuksena ja hysteriana. Sen sijaan enemmistö alle 30-vuotiaista ja yli 60-vuotiasta pitää keskustelua tarpeellisena.
Neljä viidestä perussuomalaisesta piti ilmastokeskustelua hysteerisenä vouhotuksena
Puoluekannan mukaiset erot ovat tuntuvia. Selvä enemmistö vihreiden (92 prosenttia), vasemmistoliiton (78 prosenttia) ja Sdp:n (68 prosenttia), kannattajista pitää ilmastokeskustelua tarpeellisena. Valtaosa perussuomalaisten tukijoista (80 prosenttia) ilmoittaa keskustelun olevan vouhotusta.
Myös keskustan kannattajista puolet (50 prosenttia) asettuu samalle kannalle. Kokoomuksen ja muiden puolueiden tukijoista lähes joka toinen katsoo keskustelun tarpeelliseksi (45–44 prosenttia) ja samansuuruinen joukko (43–45 prosenttia) tarpeettomaksi.
