Professori Tom Crowther Zürichin ETH-yliopistosta. Kuva: Crowther Lab / Brodie Lea
Ilmastopaniikin lietsojat väittävät, että meillä olisi vain kymmenen vuotta aikaa ratkaista ilmastonmuutos. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä on näyttänyt perruuttamattomalta ilmiöltä, jolle ei voi tehdä enää mitään, ellei hiilidioksidipäästöjä saada hyvin pian kuriin. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että maiden uudelleen metsittämisen maailmanlaajuinen nielupotentiaali on paljon luultua suurempi. Jopa kaksi kolmasosaa siitä hiilidioksidista, jonka ihmiskunta on ilmakehään päästänyt, voidaan saada metsänieluihin.
Zürichin ETH-yliopistossa tehty, Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että maailmaan mahtuu niin paljon lisää puita, että metsittämällä voitaisiin alentaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta viime vuosisadan alun lukemiin. Ihmiskunta on lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 300 gigatonnilla niinä vuosisatoina, kun fossiilisia polttoaineita on käytetty. Kaksi kolmasosaa siitä voitaisiin sitoa kasvaviin metsiin.
– Me kaikki tiesimme, että uudelleenmetsittämisellä voi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa, mutta meillä ei ollut mitään tieteellistä ymmärrystä siitä, missä mittakaavassa tällä keinolla voitaisiin vaikuttaa, yksi tutkimusartikkelin kirjoittajista, Thomas Crowther sanoi.
– Tutkimuksemme osoittaa selvästi, että uudelleenmetsitys on paras ilmastonmuutosratkaisu tällä hetkellä.
Koska puut ottavat hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoivat sitä runkoihin ja maaperään, on laajamittaista uudelleenmetsittämistä pidetty tehokkaimpana aseena ilmastonmuutosta vastaan. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan yksi miljardi metsähehtaaria lisää tarvittaisiin rajoittamaan globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.
Tähän mennessä ei kuitenkaan ole ollut tietoa siitä, ovatko tällaiset tavoitteet saavutettavissa, koska tutkijat eivät ole tienneet, miten suuri osa planeetan maapinta-alasta olisi metsitettävissä tulevaisuuden ilmasto-oloissa.
Tämän selvittämiseksi Jean-Francois Bastin ja Tom Crowther kollegoineen keräsivät Google Earthin ilmakuvien avulla aineiston, jota hyödyntämällä he kehittivät ennustemallin kartoittamaan maailman eri alueiden metsityspotentiaalia. Tutkimuksen mukaan nykyiset metsät, maatalousmaat ja asutetut alueet poislukienkin maailman ekosysteemeihin mahtuisi vielä 900 miljoonaa hehtaaria uutta metsää.
Kasvaessaan täyteen mittaansa nämä metsät voisivat varastoida yli 200 gigatonnia hiiltä, mikä vastaa kahta kolmasosaa ihmisen kaikkien aikojen hiilidioksidipäästöistä. Metsien kasvu toki ottaa oman aikansa, pohjoisissa havumetsissä vuosisadankin.
Suomessa muun muassa puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo on ehdottanut erittäin laajamittaisia metsityshankkeita. Suomen Uutisten haastattelussa hän ehdotti maailman armeijoiden yhdistämistä Saharan metsittämiseen.
Uuden tutkimuksen valossa juuri massiiviset uudelleenmetsitysohjelmat näyttäisivät realistisimmilta keinoilta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Lue lisää
Lue lisää
