Professori Tom Crowther Zürichin ETH-yliopistosta. Kuva: Crowther Lab / Brodie Lea
Ilmastopaniikin lietsojat väittävät, että meillä olisi vain kymmenen vuotta aikaa ratkaista ilmastonmuutos. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä on näyttänyt perruuttamattomalta ilmiöltä, jolle ei voi tehdä enää mitään, ellei hiilidioksidipäästöjä saada hyvin pian kuriin. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että maiden uudelleen metsittämisen maailmanlaajuinen nielupotentiaali on paljon luultua suurempi. Jopa kaksi kolmasosaa siitä hiilidioksidista, jonka ihmiskunta on ilmakehään päästänyt, voidaan saada metsänieluihin.
Zürichin ETH-yliopistossa tehty, Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että maailmaan mahtuu niin paljon lisää puita, että metsittämällä voitaisiin alentaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta viime vuosisadan alun lukemiin. Ihmiskunta on lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 300 gigatonnilla niinä vuosisatoina, kun fossiilisia polttoaineita on käytetty. Kaksi kolmasosaa siitä voitaisiin sitoa kasvaviin metsiin.
– Me kaikki tiesimme, että uudelleenmetsittämisellä voi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa, mutta meillä ei ollut mitään tieteellistä ymmärrystä siitä, missä mittakaavassa tällä keinolla voitaisiin vaikuttaa, yksi tutkimusartikkelin kirjoittajista, Thomas Crowther sanoi.
– Tutkimuksemme osoittaa selvästi, että uudelleenmetsitys on paras ilmastonmuutosratkaisu tällä hetkellä.
Koska puut ottavat hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoivat sitä runkoihin ja maaperään, on laajamittaista uudelleenmetsittämistä pidetty tehokkaimpana aseena ilmastonmuutosta vastaan. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan yksi miljardi metsähehtaaria lisää tarvittaisiin rajoittamaan globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.
Tähän mennessä ei kuitenkaan ole ollut tietoa siitä, ovatko tällaiset tavoitteet saavutettavissa, koska tutkijat eivät ole tienneet, miten suuri osa planeetan maapinta-alasta olisi metsitettävissä tulevaisuuden ilmasto-oloissa.
Tämän selvittämiseksi Jean-Francois Bastin ja Tom Crowther kollegoineen keräsivät Google Earthin ilmakuvien avulla aineiston, jota hyödyntämällä he kehittivät ennustemallin kartoittamaan maailman eri alueiden metsityspotentiaalia. Tutkimuksen mukaan nykyiset metsät, maatalousmaat ja asutetut alueet poislukienkin maailman ekosysteemeihin mahtuisi vielä 900 miljoonaa hehtaaria uutta metsää.
Kasvaessaan täyteen mittaansa nämä metsät voisivat varastoida yli 200 gigatonnia hiiltä, mikä vastaa kahta kolmasosaa ihmisen kaikkien aikojen hiilidioksidipäästöistä. Metsien kasvu toki ottaa oman aikansa, pohjoisissa havumetsissä vuosisadankin.
Suomessa muun muassa puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo on ehdottanut erittäin laajamittaisia metsityshankkeita. Suomen Uutisten haastattelussa hän ehdotti maailman armeijoiden yhdistämistä Saharan metsittämiseen.
Uuden tutkimuksen valossa juuri massiiviset uudelleenmetsitysohjelmat näyttäisivät realistisimmilta keinoilta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
