Hallitus esittää, että puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttö olisi oppitunnilla sallittua vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon.
Rehtorille ja opettajalle annetaan oikeus ottaa haltuunsa puhelin, jos oppilas pitää sitä tunnilla esillä silloin, kun siihen ei ole annettu lupaa. Lisäksi koulujen tulee järjestyssäännöissään määrätä miten puhelimia saa käyttää ja missä säilyttää koulupäivän aikana.
Pelit ja sovellukset aiheuttavat riippuvuutta
Kaisa Garedewin mielestä kännykät tulisi saada pois lasten käsistä oppituntien lisäksi myös välitunneilla.
– Yksittäisten koulujen kokeilut ovat osoittaneet, että puhelimenkäytön laaja rajoittaminen kouluaikana, myös välitunneilla, on täsmälleen oikea toimenpide. Ei pelkästään työrauhan vaan myös turvallisuuden näkökulmasta.
Esimerkiksi Polvijärvellä alkoi viime syksynä kännykätön lukuvuosi, jonka aikana puhelimet tulee pitää repussa koko koulupäivän ajan. Jo syyslukukauden aikana välituntien kerrotaan vilkastuneen, oppituntien työrauhan parantuneen ja salakuvaaminen on saatu kuriin.
– Lasten mobiililaitteiden käytön rajoittaminen on tärkeää, koska pelit ja sosiaalisen median sovellukset on suunniteltu sellaisiksi, että ne aiheuttavat riippuvuutta. Tekoälyasiantuntija Mikko Alasaaren mukaan TikTok aiheuttaa samankaltaista riippuvuutta kuin uhkapelaaminen, Garedew kertoo.
Koulukiusaaminen siirtynyt osin verkkoon
Peleistä saatavan välittömän palkinnon ja mielihyvän tiedetään heikentävän lasten pitkäjänteisyyttä, mitä opiskelu vaatii. Ruutuajan määrä on yhteydessä suppeampaan sanavarastoon ja lisääntyneisiin tarkkaavaisuuden häiriöihin. Lisäksi se vaikuttaa negatiivisesti muun muassa vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin sekä tylsyyden sietokykyyn. Ruutuaika vähentää luonnollisesti myös liikkumista.
– Muiden haittojen lisäksi sosiaalinen media on toki jo itsessään erittäin vaarallinen ympäristö. Koulukiusaaminen on osittain siirtynyt verkkoon. Pahimmillaan teot ovat luokiteltavissa nöyryytysväkivallaksi, jonka hallitus on onneksi myös kirjaamassa rikoslakiin rangaistuksen koventamisperusteena, Garedew korostaa.
”Nyt ei kannata lepsuilla”
Valtaosa seksuaalisen hyväksikäytön ensikontakteista ja huumekaupasta tapahtuu sosiaalisen median alustoilla, esimerkiksi Snapchatissa ja Telegrammissa.
– Nuori ei ole ainoastaan riskissä joutua rikoksen uhriksi, vaan hän saattaa päätyä tai tulla värvätyksi tekemään rikoksia, esimerkiksi ostamaan tai myymään huumeita tai toteuttamaan väkivaltarikoksia. Ääriryhmät levittävät omaa propagandaansa sähköisillä alustoilla ja rekrytoivat uusia jäseniä.
– Toivon, että lakimuutosta tullaan vielä tarkentamaan välituntien osalta. Tätä ovat monet asiantuntijatkin toivoneet, eikä siinä nyt kannattaisi lepsuilla, Garedew huomauttaa.