Kehitysavussa painotetaankin nyt vastavuoroista kaupankäyntiä, parannetaan rahojen käytön valvontaa ja asetetaan ehtoja.
– Nyt meillä onneksi on hallitus, joka ymmärtää, ettei loputon suomalaisten veronmaksajien rahojen lapioiminen ulkomaille korruption nakerrettavaksi ole hyväksyttävää. Tällä kaudella kehitysavusta leikataan noin 1,2 miljardia, Kaisa Garedew iloitsee.
– Siksi tavoitteena on nyt lisätä kehittyvien maiden omaa vastuuta kehityksestään sekä niiden taloudellista riippumattomuutta, hän jatkaa.
UNRWA:n rahoitus lakkautettava
Myös rajoja on asetettava. Esimerkiksi Somalian maaohjelma keskeytettiin, koska maa ei ole suostunut ottamaan palautettavia kansalaisiaan vastaan.
Garedewin mielestä myös YK:n palestiinalaispakolaisten apujärjestö UNRWA:n rahoitus tulee lakkauttaa kokonaan.
– Sen todennäköiset kytkökset Hamasin terroristeihin ovat aivan liian vahvoja, että sitä voitaisiin pitää millään tavalla puolueettomana toimijana, Garedew perustelee.
Kehityspolitiikkaa viedään järkevämpään suuntaan
Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tarkkaillaan nyt aiempaa tarkemmin. Yksityisen sektorin ja järjestöjen osuutta kasvatetaan. Lisäksi auttamista painotetaan nyt perussuomalaisten pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisesti lähialueille. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että Ukraina on rahallisesti Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa.
– Ukraina-apu kattaa niin puolustuksen tukemisen, siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön kuin humanitaarisen avun. Lisäksi siinä huomioidaan oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen ja korruption torjuminen, Garedew kertoo.
Kokonaisuutena Suomen kehitysapupolitiikkaa viedään Garedewin mukaan nyt järkevämpään suuntaan.
– Hyvinvointi vaatii menestyviä yrityksiä, työpaikkoja, joissa on inhimilliset olosuhteet ja riittävä palkka, verotuloja, rehellistä rahankäyttöä sekä demokratiaa. Jos kohdemaa ei ole halukas vahvistamaan näitä osa-alueita, ulkopuolinen apu on turhaa, Garedew summaa.