PS ARKISTO
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.
– Agenda 2030 sisältää sinällään kauniilta kuulostavia tavoitteita, köyhyyden poistamista ja maailman palauttamista lähes paratiisimaiseen olotilaan, jossa kaikki ovat ystäviä keskenään. Millään tavalla realistinen ohjelma se ei kuitenkaan ole, Kaisa Garedew toteaa.
– Ohjelman takana on vihervasemmistolainen ideologia, jossa heikennetään itsenäisten valtioiden päätäntävaltaa sosialisoimalla kaikki varat ja vastuut yhteisiksi, hän lisää.
Agenda2030:n tavoitteiden toteuttamisen on arvioitu maailmanlaajuisesti vaativan jopa 4 000 miljardia euroa vuosittain. Käytännössä maksumiehiä ovat lähinnä länsimaiden kansalaiset ja yritykset, kansainväliset tukipaketit ja velkaraha.
– Ohjelmassa on kyse valtavan suurista valtioilta, yrityksiltä, monenkeskisiltä toimijoilta ja sijoittajilta kerättävistä rahasummista ja niiden käytön ohjailusta. Missä on paljon rahaa, siellä on aina myös vallanhalua ja oman edun tavoittelua, Garedew varoittaa.
Erityisen kriittisesti Garedew suhtautuu ohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin.
– Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Ilmakehässä on 0,04 prosenttia hiilidioksidia. Tuosta hiilidioksidimäärästä 96 prosenttia syntyy ilman ihmisen toimia, luonnosta ja meristä. Vain neljä prosenttia hiilidioksidista on ihmisen aiheuttamaa. Tästä neljästä prosentista Suomen päästöt ovat vain 0,1 prosenttia. Niillä ei ole mitään vaikutusta globaaliin ilmaston lämpenemiseen, eikä niiden vuoksi ole mitään syytä hankaloittaa suomalaisten elämää, Garedew painottaa.
Sanna Marinin hallituksen säätämässä ilmastolaissa Suomen hiilineutraalisuustavoite on asetettu vuoteen 2035. Garedewin mielestä ilman kustannusarvioita tehdystä tavoitteesta tulisi luopua.
– Sekä valtion että kuntien tasolla on aika tehdä tiliä ilmastotoimista ja käydä rehellistä keskustelua myös ilmastolaista. Suomalaisilla on oikeus tietää, paljonko heidän verorahojaan käytetään näihin täysin turhiin puuhasteluihin. Kuinka moni suomalainen hyväksyisi nämä toimenpiteet, jos tietäisi niiden todelliset kustannukset? Garedew kysyy.
– Sen puoleen ilmastolaki kuin Agenda 2030:kään ei ole suomalaisille eduksi. Niiden ajamat tavoitteet kurjistavat taloutta, heikentävät kilpailukykyämme ja kohdistaisivat suhteettoman raskaita kustannuksia tavallisiin ihmisiin, ellei nykyinen hallitus olisi päättänyt kompensoida niitä, hän luettelee.
– Minun mielestäni sekä Agenda2030:n toimeenpanosta että ilmastolaista tulisi luopua kokonaan. Se olisi Suomen etu, Garedew summaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tukee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) esiin nostamaa ajatusta ilmastolain avaamisesta. Myös perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa kritisoinut ilmastolain tavoitteita.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
Viikon suosituimmat
KOMMENTTI | Netti on netti ja ryönää täynnä, mutta on tilanteita, joissa kiukunpuuskassa kirjoittaminen ei tuota järkeviä tuloksia.
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.
Eduskunnan äänestystulos 91-66 varmisti eilen sen, että Suomeen ei tule huumeiden käyttöhuoneita. Kuitenkin keskustan eduskuntaryhmästä löytyi tukea huumehuoneille, jopa puoluejohtoa myöten, sillä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen äänesti huumeiden käyttöhuoneiden puolesta.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
