LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen äänioikeuden poistamiseksi muilta kuin Suomen ja Euroopan unionin kansalaisilta kunta- ja aluevaaleissa.
Nykylainsäädännön mukaan kunta- ja aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki vähintään 18-vuotiaat henkilöt, joilla on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan – kansalaisuudesta riippumatta. EU:n perussopimus puolestaan takaa EU-kansalaisille oikeuden äänestää kuntavaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu.
Kaisa Garedew perustelee aloitettaan sillä, että monissa muissa Euroopan maissa linja on selvästi tiukempi.
Garedewin mielestä Suomessa on liian heppoinen linja äänioikeuden saamiselle paikallisvaaleissa.
– Useissa muissa EU-maissa vaaditaan joko pidempää asumisaikaa tai äänioikeutettuja ovat ainoastaan oman maan ja EU-maiden kansalaiset. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa edellytetään kolmen tai neljän vuoden asumisaikaa. Muun muassa Ranskassa ja Saksassa vain EU-kansalaisilla on äänioikeus. Viron parlamentti on tänä keväänä tehnyt vastaavan lakimuutoksen. Olisiko myös Suomessa aika tarkastella näitä kriteereitä uudelleen? Garedew kysyy.
Tilastokeskuksen mukaan vieraskielisten määrä Suomessa on jo yli 600 000. Vieraskielisen väestön osuus kasvoi viime vuonna kaikissa maakunnissa.
– Uudellamaalla joka viides asukas on syntyperältään ulkomaalainen. Arabiankielisten määrä on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa ja lähestyy jo viroa Suomen toiseksi yleisimpänä vieraana kielenä venäjän pysyessä ensimmäisellä sijalla, Garedew kertoo.
Garedew korostaa, että päätösvalta Suomen kunnissa ja hyvinvointialueilla tulisi säilyttää ensisijaisesti Suomen kansalaisilla.
– Väestöpohjan muuttuessa nopeasti monikulttuurisemmaksi yhä merkittävämpi osa kuntien ja hyvinvointialueiden päätösvallasta liukuu äänestäjäryhmälle, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Suomi on pieni kansa ja omassa maassamme päätösvalta tulee säilyttää ensisijaisesti suomalaisilla.
PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Demarien maahanmuuttopolitiikan mopo keulii kuntavaalien alla sosiaalisen median alustoilla. Puoluejohtaja Antti Lindtman on kuitenkin hankalassa paikassa, koska demarien maahanmuuttomyönteisen linjan pitäminen esillä voi johtaa äänestäjien menettämiseen.
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien määrä ja samalla painoarvo on edelleen kasvanut viime kuntavaaleista. Helsingissä ulkomaalaisia äänestäjiä on lähes 11 prosenttia ja Vantaalla jopa 15,8 prosenttia. Vasemmistopuolueet ovatkin aloittaneet loppukirin haaliakseen maahanmuuttajien massat taakseen.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
Lähivaalien alla SDP pyrkii ylläpitämään vanhaa mainettaan, jonka mukaan demarit on suomalaisen duunarin puolella. SDP:n uudessa lähivaaliohjelmassa kuitenkin uudet, matalapalkkaisiin töihin saapuvat maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleeksi, käytännössä siis kilpailemaan samoista töistä suomalaisten kanssa. Kehitys on omiaan alentamaan palkkoja.
SDP:n pitkäaikainen taustavaikuttaja ja entinen erityisavustaja Dimitri Qvintus paljasti viestipalvelu X:ssä demareiden todellisen linjan. He haluavat vähintään tuplata Suomen pakolaiskiintiön.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
Viikon suosituimmat
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
Valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu ajattelua, jossa puolueet kilpailevat rahan tuhlaamisesta eivätkä sen ansaitsemisesta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
