LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tänään eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin rikoslain muutoksia, joiden myötä katujengien tekemille rikoksille tulee ankarammat rangaistukset, alle 15-vuotiaan värvääminen rikoksen tekijäksi säädetään erikseen rangaistavaksi ja nöyryytysväkivallasta tehdään rangaistuksen koventamisperuste. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew kiittää hallitusta katujengiongelman tunnustamisesta ja siihen puuttumisesta.
Erityisesti lasten käyttäminen rikoksen tekijöinä sekä väkivallan kuvaaminen ovat kehityssuuntia, jotka on pysäytettävä jo alkuunsa.
– Rikollisille on houkuttelevaa pyrkiä rekrytoimaan lapsia tekemään rikoksia puolestaan, koska heitä on helpompi suostutella, lahjoa tai painostaa, kuin aikuisia. Alle 15-vuotiaan yllyttämisestä rikokseen tullaan nyt siis rankaisemaan ankarammin, sillä käytännössä vastuu rikoksen tapahtumisesta on yllyttäjällä. Omaa vastuutaan ei enää pääse pakenemaan, Kaisa Garedew kertoo.
Nöyryytysväkivallalla tarkoitetaan esimerkiksi uhrin pakottamista tekemään tai sanomaan nöyryyttäviä asioita sekä tilanteen kuvaamista ja videon jakamista laajan yleisön nähtäväksi.
Garedewin mukaan kuvaamista tapahtuu erityisesti nuorten keskuudessa.
– Aivan järkyttävää toimintaa, jolle nyt onneksi asetetaan asiaankuuluvat seuraamukset. Nuortemme kärsimys ja lisääntyneen väkivaltaisuuden kierre on saanut jatkua jo liian kauan, Garedew toteaa.
Lakimuutokset ovat samalla osa hallituksen nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehdyn toimenpideohjelman toteuttamista. Pääosa katujengien jäsenistä on 18-30-vuotiaita, osa jopa tätä nuorempia.
Garedewin syyttävä sormi osoittaa edellisten hallitusten toteuttamaan maahanmuuttopolitiikkaan ja muistuttaa Ruotsin tilanteesta.
– Tässä yhteydessä en voi olla nostamatta esiin sitä, että käytännössä ilmiö on vihervasemmistolaisen maailmaa syleilevän maahanmuuttopolitiikan seurausta. Vuonna 2022 Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja arvioi, että jopa 95 prosenttia Suomen katujengien jäsenistä on ulkomaalaistaustaisia. Ruotsissa kehitys on päässyt jo niin pitkälle, että ammuskelut ovat päivittäisiä, lähes joka toinen päivä jossain räjähtää pommi ja jengien välienselvittelyiden keskellä kuolee ja haavoittuu täysin sivullisia viattomia ihmisiä, Garedew luettelee.
– Ruotsin kokemuksista on otettava opiksi nyt, kun lastemme tulevaisuus ja yhteiskuntarauha on vielä pelastettavissa. Ja niin tämä hallitus on onneksi tehnytkin, hän summaa.
Lakimuutosten on tarkoitus astua voimaan jo tämän kevään aikana.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskuntaan tuli 30.1.2025 hallituksen esitys, jossa esitetään merkittäviä muutoksia rikoslakiin. Esityksessä katujengeihin liittyviä rangaistuksia kovennetaan. Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Juho Eerola ja Rami Lehtinen ovat tyytyväisiä esitykseen.
Hallituksen esityksessä rikoslain muuttamiseksi ehdotetaan, että katujengeissä tehdyistä rikoksista ja nöyryytysväkivallasta määrättäviä rangaistuksia kovennettaisiin. Alle rikosvastuuikäisen lapsen käyttämisestä rikoksen tekemiseen säädettäisiin rangaistavaksi erikseen ja ankarammin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki toteaa, että suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa tehdä samoja virheitä kuin Ruotsissa, jossa ampuma-aserikokset ovat räjähtäneet käsiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on erittäin tyytyväinen siihen, että Suomessa rikolliset ja laittomasti maassa oleskelevat eivät enää saa toimia ilman kunnon seuraamuksia.
Suomen ei pidä toistaa Ruotsin virheitä, joiden seurauksena katujengirikollisuus pääsi ryöstäytymään hallitsemattomaksi ilmiöksi, aiheuttaen vakavaa väkivaltaa ja turvattomuutta koko yhteiskunnassa, painottaa kansanedustaja Miko Bergbom.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
