PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on huolissaan siitä, että ilmastotoimien kokonaiskustannuksia ja kuluttajavaikutuksia ei selvitetty silloin kun ilmastolaki ja sen sisältämä tavoite vuonna 2022 säädettiin.
Kaisa Garedew sanoo, että edellinen hallitus asetti Suomelle täysin epärealistisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi EU:n tavoitevuosi on vasta 2050.
– Päästövähennykset ja puhdas siirtymä vaativat niin valtiolta, kunnilta kuin yrityksiltäkin lukuisia erilaisia toimintatapojen muutoksia ja hankintoja. Nämä aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, jotka siirtyvät väistämättä myös kuluttajahintoihin tai valtion kompensoitaviksi, Garedew muistuttaa.
Ilmakehässä on 0,04 prosenttia hiilidioksidia. Tuosta hiilidioksidimäärästä 96 prosenttia syntyy ilman ihmisen vaikutusta, luonnosta ja meristä. Neljä prosenttia hiilidioksidista on ihmisten aiheuttamaa. Tästä neljästä prosentista Suomen päästöt ovat 0,1 prosenttia.
– Pähkähullu hiilineutraalisuustavoite on jo aiheuttanut Suomelle kilpailijamaihin verrattuna enemmän kuluja ja rajoituksia, ja heikentää täten Suomen kilpailukykyä, Garedew toteaa.
– Tämän vuoksi ja hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Suomen tulisi luopua kaikista sellaisista ilmastotoimista, joiden todetaan heikentävän Suomen kilpailukykyä tai nostavan suomalaisten arjen kustannuksia joko suoraan tai välillisesti.
Garedew yhtyy metsäalan järjestöjen, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin, valtiovarainministeri Riikka Purran ja monien muiden kantaan ilmastolain avaamisen tarpeellisuudesta ja on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen hiilineutraalisuustoimien kustannusten laskemiseksi ja hiilineutraalisuustavoitteen siirtämiseksi.
– Hiilineutraalisuuden hintalappu niin tavalliselle kansalaiselle kuin valtiollekin on selvitettävä. Kuinka paljon Suomi on tavoitteestaan jo tähän mennessä maksanut ja mitä vielä on odotettavissa, Garedew toteaa.
Aloitteen mukaan Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistamisen, hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden säilyttämisen ja valtiontalouden tasapainottamisen tulee olla ensisijaista.
– Hiilineutraalisuudesta syntyy valtiolle, yrityksille ja kansalaisille enemmän menoja kuin tuloja, Garedew korostaa.
– Hiilineutraalisuuteen ei tule pyrkiä selvittämättä toimien kokonaiskustannuksia. Tavoitteesta tulisi luopua, sillä Suomen päästöillä ei ole vaikutusta koko maapallon ilmaston lämpenemiseen, ja koska siihen pyrkiminen hankaloittaa monien arkea, nostaa tavallisen ihmisen elämisen kustannuksia ja aiheuttaa valtiolle mittavia lisäkuluja, joilla ehkäistään negatiivisten vaikutusten kasautumista kansalaisille. Tavoitteessa pysyminen ei ole kestävä ratkaisu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
