Vilkas arabiankielinen puheensorina kaikuu Södertäljen keskustassa maalis-huhtikuun vaihteessa. Kunnan asukkaista 60 prosenttia on vieraskielisiä. Suomen sanaa ei kaduilla kuule, vaikka tilastojen mukaan täällä asuu edelleen 10 000 härmäläistä.
Muutos on ollut totaalinen varsinkin viimeisen 10 vuoden aikana ja tänään Södertälje tunnetaan ehkä parhaiten rikollisjengien verisistä yhteenotoista.
Vuodesta 2020 Ruotsi on myöntänyt maan kansalaisuuden yli 400 000 ulkomaalaiselle. Viime vuonna kansalaisuuden sai 65 000 henkilöä ja lukumäärä on kasvamaan päin.
”Seuraukset yhteiskunnalle ovat valtavat”
Vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana maan kansalaisuuden on saanut 12 000 henkilöä. He ovat pääosin entisiä turvapaikanhakijoita ja monet kotoisin Somaliasta, Afganistanista, Syyriasta sekä Eritreasta.
Oleskelulupia on aiemmin myönnetty kuin liukuhihnalta, ja ne ovat pääsääntöisesti johtaneet kansalaisuuden myöntämiseen myöhemmin kirjallisen hakemuksen perusteella. Näin on vaikkapa syyrialaisten kohdalla, joille on myönnetty pysyvä oleskelulupa heti ensimmäisestä maahantulopäivästä alkaen.
– Kaikkialta maailmasta tulvi ihmisiä, jotka sanoivat olevansa syyrialaisia. Jälkeenpäin olemme voineet todeta, että näin ei todellaan monen kohdalla ollut asian laita. Seuraukset yhteiskunnalle ovat valtavat, sillä emme todellakaan tiedä monen oleskeluluvan saaneen taustoja, totesi Maahanmuuttoviraston ex-juristi Anna Högberg Fokus-uutismediassa vuonna 2023.
Kansalaisuuden voi myös menettää
Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus muuttaa pykäliä siten, että kansalaisuutta hakevan on tehtävä selkoa taustastaan, mistä on tullut, missä on työskennellyt ja missä päin matkustellut. Kansaisuuden vaatimukset tiukentuvat selvästi.
Tidö-sopimuksen mukaisesti kaksoiskansalainen saattaa tulevaisuudessa menettää Ruotsin kansalaisuuden, jos tämä syyllistyy vakaviin rikoksiin. Kansalaisuus voi lähteä myös siinä tapauksessa, että se perustuu vääriin tietoihin.
Ehdotukset kansalaisuuden peruuttamisesta esitti puolueiden välinen parlamentaarinen komitea. Ruotsin perustuslain muuttaminen edellyttää, että ehdotukset hyväksytään parlamentissa yksinkertaisella enemmistöllä. Sen jälkeen on järjestetettävä parlamenttivaalit ja toinen äänestys parlamentissa.
Suomen kansalaisuuden edellytykset tiukentuvat
Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Esityksen tavoitteena on, että kansalaisuuden saaminen edellyttäisi onnistunutta kotoutumista yhteiskuntaan.
Muutoksia ehdotetaan henkilöllisyyden selvittämiseen, nuhteettomuuteen ja toimeentuloon kansalaisuuden saamisen edellytyksinä. Hallituksen antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 27.3.
Esityksen tavoitteena on, että kansalaisuuden saaminen edellyttäisi onnistunutta kotoutumista yhteiskuntaan. Lakimuutosten tarkoituksena on myös entistä enemmän korostaa turvallisuuteen liittyvien riskien huomioimista ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamista.
– Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen edellytys on onnistunut kotoutuminen, suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen ja työnteko, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.