– Päättäjinä joudumme kaikki katsomaan itseämme peiliin ja pohtimaan, mitä on tullut tehtyä väärin ja miten pitäisi edetä hoitohenkilöstön kielitaidon lisäämisen kanssa. Jaarittelu hoitohenkilökunnan riittävästä kielitaidosta ei enää riitä. Sen on oltava hyvä, Arja Juvonen sanoo.
– Arvostan suuresti SuPerin rohkeutta nostaa esiin asia, jonka ääneen sanominen on ollut tabu liian pitkään. Hoitajat ovat pelänneet joutuvansa huonoon valoon ja syytöksiä ulkomaalaisten ja kielitaidoltaan vajavaisten työntekijöiden syrjimisestä. Todellisuus on kuitenkin se, mikä SuPerin kyselyssä on tullut esiin.
Kielimuuri vaarantaa potilasturvallisuuden
SDP:n Antti Lindtman on ulkomaalaisten hoitajien rekrytoinnista eri mieltä ammattiliiton puheenjohtajan kanssa. Hän toteaa, että hoitohenkilökunnalla on oltava riittävä kielitaito, jotta voidaan taata potilasturvallisuus. Ratkaisu ei kuitenkaan Lindtmanin mielestä ole se, että keskeytettäisiin tai lopetettaisiin ulkomaalaisten tuominen. (HS 14.1.2025)
– Jokaisen puolueen pitää herätä siihen tilanteeseen, jossa nyt Suomessa olemme. Tarvitsemme vakavaa keskustelua potilasturvallisuudesta, joka vaarantuu kielimuurin osuttua kohdalle, Juvonen sanoo.
Hoitajia on kuunneltava
Juvonen on työskennellyt pitkään hoitoalalla ennen kansanedustajuuttaan ja tunnistaa asian hyvin. Hän on ohjannut ulkomaalaisia hoitajia ja hoitajaopiskelijoita myös työvuosinaan hoitoalalla.
– Ensimmäiset ulkomaalaiset työntekijät omalla hoitajanurallani tulivat suureen Helsingin kaupunginsairaalaan harjoittelijoiksi jo 1990-luvulla, jolloin me koulutetut hoitajat toimimme heille ohjaajina. Töihin tulleilla ei ollut mitään kielitaitoa. Se vaati paljon hoitajilta, mutta olimme hyvin yhteisöllisiä ja teimme kaikkemme. Silloin oli kiire hoitaa myös potilaat, mutta nytkin on kiire. Hoitajia on kuunneltava, Juvonen vaatii.
Hoitajan ja potilaan on ymmärrettävä toisiaan
Juvonen pitää päivänselvänä, että mikäli hoitaja ja potilas eivät ymmärrä toisiaan, syntyy potilasvahinkoja sekä läheltä piti -vaaratilanteita. Tämä tapahtuu myös, mikäli lääkäri ja potilas eivät ymmärrä toisiaan. Ulkomaalaisten hoitajien tuomisessa on pohdittava myös asian eettistä puolta. Jos henkilö on omassa kotimaassaan sairaanhoitajakoulutuksen käynyt, mutta ei kuitenkaan vaikean kielimuurin takia pääse Suomessa etenemään koulutustaan vastaaviin tehtäviin, syntyy eettistä stressiä, mikä ei tue työntekijää.
– Alipalkattuna ja koulutustaan vastaamattomissa töissä, jopa hoiva-avustajana, työntekijä on hyväksikäytetty työntekijä. Tällaisia ansoja meidän ei tule virittää ulkomaalaisille hoitajille, jota varmasti toivovat vilpittömästi ja sydämensä palosta pääsevänsä töihin suomalaiselle sote-sektorille, Juvonen summaa.